Harmi kun juuri kukaan ei enää kirjoita blogeja.

Kehitys harmittaa minuakin, mutta on ymmärrettävää nykyisessä hektisessä maailmassa. Minulla on blogi, mutta se on maksumuurin takana. Eli se ei ihan tarkkaan ottaen ole määritelmän mukainen puhdasoppinen blogi, vaan pikemminkin uutiskirje, kirjekurssi tai kirjekurssien kokoelma. Samoin Youtube-kanavani muuttui pikkuhiljaa video- ja audiokokoelmaksi, joista uusimmat tuotokset ovat listaamattomia. Näitä hyödynnän blogissani. Facebookiin tai Instagramiin en sisältöä tee. 

Keskustelupalstat ovat onneksi vielä olemassa. Ei toki ihan sama asia, mutta paljon lähempänä kuin somealustat.

Pyh

Lol, teinit ei osaa enää kirjoittaa

Blogeja on netissä edelleen vaikka kuinka paljon.

Kyllästyin. En saanut siitä itse enää mitään ja alkoi harmittamaan, että ilmaiseksi teen muille sisältöä. Niin sitten lopetin.

Vierailija kirjoitti:

Keskustelupalstat ovat onneksi vielä olemassa. Ei toki ihan sama asia, mutta paljon lähempänä kuin somealustat.

Yli 90% keskustelupalstoista on kadonnut, koska keskustelu käydään nykyisin enimmäkseen Facebook-ryhmissä.

Ei niitä kukaan enää luekaan. Minulla on blogi, tosin varsin tuore, mutteipä sinne hirveästi kiinnosta kirjoittaa, kun ainoat katselut ovat omani. Lukijoita ei ole tietenkään. En tiedä, miten heitä nykyään saa. Pitääkö heille maksaa? 

Sama juttu somessa. Seuraajien saaminen on likimain mahdotonta, tykkäyksistä ja kommenteista puhumattakaan.

Ei sillä, että minulla olisi someen mitään uniikkia sisältöä tarjota, tai blogiinkaan. Sen aloitin lähinnä omaksi ilokseni. Tykkään kirjoittaa ja pohtia asioita laidasta laitaan. Selvähän se, ettei sellainen blogi kiinnosta ketään tänä päivänä. Pitäisi olla jokin tarkoin rajattu aihe, joka on juuri nyt pinnalla. Se vain, että trendit vaihtuvat viikon välein, eikä suurin osa niistä kiinnosta itseäni tippaakaan.

Vierailija kirjoitti:

Ei niitä kukaan enää luekaan. Minulla on blogi, tosin varsin tuore, mutteipä sinne hirveästi kiinnosta kirjoittaa, kun ainoat katselut ovat omani. Lukijoita ei ole tietenkään. En tiedä, miten heitä nykyään saa. Pitääkö heille maksaa? 

Sama juttu somessa. Seuraajien saaminen on likimain mahdotonta, tykkäyksistä ja kommenteista puhumattakaan.

Ei sillä, että minulla olisi someen mitään uniikkia sisältöä tarjota, tai blogiinkaan. Sen aloitin lähinnä omaksi ilokseni. Tykkään kirjoittaa ja pohtia asioita laidasta laitaan. Selvähän se, ettei sellainen blogi kiinnosta ketään tänä päivänä. Pitäisi olla jokin tarkoin rajattu aihe, joka on juuri nyt pinnalla. Se vain, että trendit vaihtuvat viikon välein, eikä suurin osa niistä kiinnosta itseäni tippaakaan.

Sepä se, että jos haluaisi blogilleen lukijoita, pitäisi ensinnäkin olla jokin tietty aihepiiri ja sitten löytää oikea kohderyhmä. Aikoinaan oli paljon blogeja esimerkiksi vanhojen omakotitalojen remontoinneista, mutta kun remontti oli saatu valmiiksi, ei bloggaajalla ollut enää enempää kirjoitettavaa. Aika vähän on sellaisia aihepiirejä, joista riittäisi vuosikausiksi kirjoitettavaa. Yleensä blogit syntyivät bloggaajan jonkun projektin (kuten esim just remontti) ympärille ja kun projekti oli valmis, blogia ei enää päivitetty. Valtaosa mun blogini lukijoista on muualta kuin Suomesta. En tiedä, miten sinne edes löytävät, mutta varmaan Googlen kääntäjän ansiosta ei haittaa, että kirjoitan suomeksi enkä esim englanniksi. Mutta en mäkään jaksa päivittäin enkä edes viikottain kirjoittaa. Välillä on kuukausiakin taukoa.

"Sepä se, että jos haluaisi blogilleen lukijoita, pitäisi ensinnäkin olla jokin tietty aihepiiri ja sitten löytää oikea kohderyhmä. Aikoinaan oli paljon blogeja esimerkiksi vanhojen omakotitalojen remontoinneista, mutta kun remontti oli saatu valmiiksi, ei bloggaajalla ollut enää enempää kirjoitettavaa. Aika vähän on sellaisia aihepiirejä, joista riittäisi vuosikausiksi kirjoitettavaa. Yleensä blogit syntyivät bloggaajan jonkun projektin (kuten esim just remontti) ympärille ja kun projekti oli valmis, blogia ei enää päivitetty. Valtaosa mun blogini lukijoista on muualta kuin Suomesta. En tiedä, miten sinne edes löytävät, mutta varmaan Googlen kääntäjän ansiosta ei haittaa, että kirjoitan suomeksi enkä esim englanniksi. Mutta en mäkään jaksa päivittäin enkä edes viikottain kirjoittaa. Välillä on kuukausiakin taukoa."

Niinpä. Itsekin olen monta blogia ollut perustamassa jonkin projektin, myös mainitsemasi vanhan talon remontin, ympärille, mutta suunnitelma on aina kaatunut siihen, kun olen miettinyt, mitä sitten, kun projekti on valmis. Jos blogi keskittyy tiukasti yhteen aiheeseen, aika vaikea sitä on muuttaa täysin erilaiseksi, kun kirjoitettava alkuperäisestä aiheesta loppuu.

Tietysti remppablogia voisi jatkaa teemalla "elämää vanhassa talossa", mutta moniko lopulta jaksaa kiinnostua siitä, kun bloggari kantaa puolet vuodesta selkä notkolla klapuja tupaan ja toisen puolen niittää nurmikkoa... 

Henkilökohtaisesti en ole edes innostunut jakamaan netissä kovin paljon kuvia kodistani saati itsestäni, koska pysyttelen mieluiten anonyyminä, mikä karkottaa nekin harvat, jotka muuten saattaisivat jäädä seuraamaan. 

Minulla on myös englanninkielinen blogi tietystä aiheesta, muttei sillä ole sen enempää lukijoita kuin tuolla uudellakaan. En osaa markkinoida, enkä sitouttaa lukijoita. 

Lainaamasi

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Keskustelupalstat ovat onneksi vielä olemassa. Ei toki ihan sama asia, mutta paljon lähempänä kuin somealustat.

Yli 90% keskustelupalstoista on kadonnut, koska keskustelu käydään nykyisin enimmäkseen Facebook-ryhmissä.

Facebook-ryhmätkin alkavat valitettavasti olla jo kuollutta kulttuuria. 

Vierailija kirjoitti:

Ei niitä kukaan enää luekaan. Minulla on blogi, tosin varsin tuore, mutteipä sinne hirveästi kiinnosta kirjoittaa, kun ainoat katselut ovat omani. Lukijoita ei ole tietenkään. En tiedä, miten heitä nykyään saa. Pitääkö heille maksaa? 

Sama juttu somessa. Seuraajien saaminen on likimain mahdotonta, tykkäyksistä ja kommenteista puhumattakaan.

Ei sillä, että minulla olisi someen mitään uniikkia sisältöä tarjota, tai blogiinkaan. Sen aloitin lähinnä omaksi ilokseni. Tykkään kirjoittaa ja pohtia asioita laidasta laitaan. Selvähän se, ettei sellainen blogi kiinnosta ketään tänä päivänä. Pitäisi olla jokin tarkoin rajattu aihe, joka on juuri nyt pinnalla. Se vain, että trendit vaihtuvat viikon välein, eikä suurin osa niistä kiinnosta itseäni tippaakaan.

Sellaiset blogit ei ole koskaan kiinnostaneet, mistä näkee että sitä kirjoitetaan lukijoiden toiveesta.

Harmittaa. Kaikki on siirtynyt videomuotoon. Kun viestintä siirtyi Facebookista Instagramiin, jäin jo kehityksestä jälkeen, sillä pidän tekstimuotoisesta viestinnästä kuvien (saatikka videoiden) sijaan. Moni taas perusteli sinne siirtymistä juuri sillä, ettei jaksa lukea toisten tekstejä, ja että kuvilla ilmaistaan yleensä lähinnä hyviä fiiliksiä ja tekstit taas ovat aneemista masentelua. Silloin ei vielä ollut TikTokin kaltaisesta videopsykedeliasta tietoakaan.

Vierailija kirjoitti:

Blogeja on netissä edelleen vaikka kuinka paljon.

Mutta woket yrittävät ne poistaa, kun sisältävät kiellettyjä sanoja, kiellettyjä aiheita ja vääriä mielipiteitä.

"Niinpä. Itsekin olen monta blogia ollut perustamassa jonkin projektin, myös mainitsemasi vanhan talon remontin, ympärille, mutta suunnitelma on aina kaatunut siihen, kun olen miettinyt, mitä sitten, kun projekti on valmis. Jos blogi keskittyy tiukasti yhteen aiheeseen, aika vaikea sitä on muuttaa täysin erilaiseksi, kun kirjoitettava alkuperäisestä aiheesta loppuu.

Tietysti remppablogia voisi jatkaa teemalla "elämää vanhassa talossa", mutta moniko lopulta jaksaa kiinnostua siitä, kun bloggari kantaa puolet vuodesta selkä notkolla klapuja tupaan ja toisen puolen niittää nurmikkoa... 

Henkilökohtaisesti en ole edes innostunut jakamaan netissä kovin paljon kuvia kodistani saati itsestäni, koska pysyttelen mieluiten anonyyminä, mikä karkottaa nekin harvat, jotka muuten saattaisivat jäädä seuraamaan. 

Minulla on myös englanninkielinen blogi tietystä aiheesta, muttei sillä ole sen enempää lukijoita kuin tuolla uudellakaan. En osaa markkinoida, enkä sitouttaa lukijoita. 

Lainaamasi"

Ymmärrän hyvin. Mä joskus vuosituhannen vaihteessa tein ihan vaan kotisivut. Tyttäreni muutti silloin omilleen ja mä laitoin kotisivuilleni sitten mun tekemieni ruokien reseptejä, jotta tyttö voisi kaivella sieltä lapsuutensa lempiruokien ohjeet. Viime vuosikymmenen alussa älypuhelimet ja muut mobiililaitteet yleistyivät enkä jaksanut alkaa koodaamaan kotisivujani eri laitteille skaalautuviksi, joten päätin valita helöpomman tavan eli Bloggerin. Päivityksetkin siinä vaiheessa muuttuivat ja aloin enemmän pitää päiväkirjaa kuin kirjoittaa enää ruokareseptejä. 

Vierailija kirjoitti:

Kyllästyin. En saanut siitä itse enää mitään ja alkoi harmittamaan, että ilmaiseksi teen muille sisältöä. Niin sitten lopetin.

alun perin idea ei ollutkaan tehdä sitä muille, vaan kirjoittaa päiväkirjatyylisesti omia ajatuksia muiden nähtäväksi. itsellä meni into blogien lukemiseen juuri siinä vaiheessa, kun niiden sisältö alkoi muuttua kaupalliseksi ja kuluttajille suunnatuksi suorittamiseksi

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllästyin. En saanut siitä itse enää mitään ja alkoi harmittamaan, että ilmaiseksi teen muille sisältöä. Niin sitten lopetin.

alun perin idea ei ollutkaan tehdä sitä muille, vaan kirjoittaa päiväkirjatyylisesti omia ajatuksia muiden nähtäväksi. itsellä meni into blogien lukemiseen juuri siinä vaiheessa, kun niiden sisältö alkoi muuttua kaupalliseksi ja kuluttajille suunnatuksi suorittamiseksi

Entä, jos kuitenkin kirjoittaisit päiväkirjamaisesti? Ja nimenomaan itsellesi? Mä olen vuosia myöhemmin silloin tällöin palannut lukemaan mun päivityksiäni vuoden 2013 alusta. Koska kun aikaa on kulunut, sitä unohtaa monia fiiliksiä ajalta, kun elämässä sattui jotain ikävää ja siitä piti toipua. Eniten olen kirjoittanut vuonna 2020 ja sekin oikeastaan siksi, että ajattelin olevan ehkä mielenkiintoista joskus vuosien päästä lukea, millaista mun elämäni olikaan pandemian aikana. Pitkään seurasin tilastojakin koronasta, mutta kun tilanne alkoi normalisoitua, niin en enää viitsinyt. 

Kaupallisuus pilasi aikoinaan blogit. Joskus yritin instailla, mutta siinä ärsytti se että tilin löysivät tietysti monet tutut koska FB:n kautta yhdistyi ja olisin halunnut pitää nämä kaksi erillään. En kaipaa joidenkin tuttujen väkinäisiä kommentteja ja kyttäämistä.

Jotain sisältöä voisi omaksi iloksi tuottaa jos olisi jokunen seuraaja, mutta ei tässä maailmassa.

Onhan noita vaikka kuin paljon. Kokeile hakea....

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllästyin. En saanut siitä itse enää mitään ja alkoi harmittamaan, että ilmaiseksi teen muille sisältöä. Niin sitten lopetin.

alun perin idea ei ollutkaan tehdä sitä muille, vaan kirjoittaa päiväkirjatyylisesti omia ajatuksia muiden nähtäväksi. itsellä meni into blogien lukemiseen juuri siinä vaiheessa, kun niiden sisältö alkoi muuttua kaupalliseksi ja kuluttajille suunnatuksi suorittamiseksi

Tässäkin skenaariossa sitä tehdään muille. Jos se on muille nähtävillä, se ei oe pelkästään itselle. Vertaa itselle tekstinkäsittelyohjelmalla tehty päiväkirja kuvineen. Omalla koneella, tikulla, kovalevyllä... Vain itselle, ilman toisten mahdollisia mielipiteitä. 

Totuushan on että julkisesti kirjoittamalla on aina mahdollisuus toisten (työyhteisö, opiskeluympyrät, entiset kiusaajat...) tunnistaa kirjoittaja. Ahh miten rentouttavaa purkaa omia tuntoja kirjoittamalla samalla, kun esihenkilö saattaa siinä samalla miettiä toista ihmistä sun tilalle kirjoittamasi perusteella. Tai entinen kiusaaja pääsee selville sun nykyisyydestä. 

Totuus on myös se, että julkisesti tekemällä kirjoittaa eri tavalla kuin yksityisesti. Tuleva puoliso ei ehkä olisi iloinen fantasioista entistä kumppania kohtaan.