Miten selviätte esim. anoppilassa päiviä?
Puoliso toivoo perheemme matkustavan säännöllisesti anoppilaan päiviksi. En voi ottaa siellä rennosti. Vierailta eli meiltä ei kysellä toiveita. Puolisoni vanhemmat elävät omaa tarkkaa aikatauluaan. Katsovat joka päivä/viikko samat ohjelmat (vieraiden on parasta jo ennakoiden siirtyä toisaalle tiettyjen ohjelmien alkaessa ja lopettaa oman ohjelman katselu kesken). Syövät kellontarkasti itselleen mieluisimpaan rytmiin.
Arki siellä on minulle liian aikataulutettua ja appivanhemmat joskus ärtyvät, jos kieltäydyn joistain itselleni epämieluisista asioista. Yleensä en kehtaa. Äksyilyä on myös ollut juuri 2v täyttäneelle aiheettomasti, kun asian olisi voinut asiallisestikin hoitaa. Vanhemmat kun lapsia itse aina hoitavat koko reissun ajan muuten, niin miksi isovanhemman pitää tiuskia pienelle lapselle jos hetken ajan vanhemman ohjaus herpaantuu?
Kun olen kahdestaan puhunut kyläilyn aiheuttamasta kuormituksesta, puolisoni on vastannut, että vanhempiensa päivärytmi ja tavat eivät ole hänen valitsemiaan. Emme myöskään ole anoppilavierailuilla tehneet esim. perheenä enempää kyläilyjä samalla suunnalla asuvien tuttujemme luokse, tapahtumiin tms. vaikka olen ehdottanut sitä puolisolleni ratkaisuksi.
Anoppi on sanonut puolisolleni, että hän kokee etten viihdy kylässä. Itse olen omien sukulaisteni luona kyläillessä tottunut, että isäntä/emäntä kyselee toiveita ruoka-ajoista ja yhdessä vähän enemmän pohditaan, mitä milloinkin tehdään.
Ideoita miten kyläreissusta voisi paremmin selvitä, asialliset välit säilyttäen?
Kommentit (43)
Keskustelu uudelleen puolison kanssa. Täytyisi paremmin huomioida puolisoa kylässä. Jos ei omat vanhemmat, niin siitä pitää sanoa ääneen tai puolustaa häntä.
Vierailija kirjoitti:
Puolisohan tuossa on ongelma. Häntä ei kiinnosta ollenkaan viihtyykö vaimo.
Ja juuri sen takia olisikin parempi, että puoliso lähtisi lapsen kanssa mummolaan. Meillä toimi muutaman kuukauden, sitten mieheni kertoi suksien menneen kokonaan ristiin (vanhempiensa kanssa) kun hän kuudelta aamulla oli tehnyt puuroa esikoisellemme ja kehdannut kiittää itselleen kahvitkin vaikka kahviaika oli kello 7:30. Kun appeni kuoli, kaikki helpottui, sillä määrääjä oli ollut hän. Nykyään okemme kerran kuussa anoppilassa, tuoden kaikki ruoat, siivoten, kokaten yhdessä tehdyistä ostoksista anopille pakkaseen ruokaa jne.
Kyläreissut appivanhemmille (jäätävä yöksi) ovat raskaita. Eli minimoin ne - vuodessa esim. 3 reissua on ihan tarpeeksi. Vanhukset ovat tottuneet tekemään asiat aina omalla tavallaan, eikä lapsiperheen tapoja ja vuoden 2025 kasvatuskäsityksiä ole vielä omaksuttu. Joten parempi olla vaan omissa oloissa ja kylässä valvoa pieniä lapsia tauotta.