Minkä ikäisenä aloit ajatella: miren pärjään vanhana rahallisesti?
Kommentit (62)
Viiden kympin tienoilla sitä alkoi miettimään. 16-17 vuotta jäljellä ennen eläkeikää. Tuli katsottua paljon eläke olisi ja pyöriteltyä netin rahastosäästölaskureita. Aloin säästämään indeksirahastoon 700 euroa kuussa.
Vierailija kirjoitti:
66 vuotiaana olen tajunnut, että mitä vanhemmaksi tulen, sitä vähemmän rahaa tulee kulutettua.
Tonnin eläkkeellä pärjää vallan mainiosti.
Säästöjä ei ole, mutta eivätköhän ne jonnekin kärrää jos dementia iskee tai ei enää pystytä vaimon kanssa asumaan omakotitalossa.
Halkosouvia ei enää montaa vuotta jaksa, joten ensi kesänä täytyy investoida ilmalämpöpumppuun.
Sinuna alkaisin toimia tästä hetkestä lähtien. Perusta säästötili, ala sijoittaa ja mieti miten voit elintavoillasi välttää dementiaa. Ei ole mitään takeita että kukaan kärrää sinua mihinkään.
Elän tässä päivässä en syöpäsairaana mummoiässä kuten te muut.
Vierailija kirjoitti:
Noin 35 vuotiaana. Nyt olen 74 v. ja sanon vaan, että se kannatti ajoissa miettiä asia ja sijoittaa ja ottaa yksityinen eläkevaakuutus lisäksi. Summat joita maksoin ja sijoitin, eivät päätä huimanneet, mutta vuosien kuluessa kasvoivat mukavasti. Lisäeläkettä tulee neljän vuosikymmenen työeläkkeen lisäksi nettona 1.200,-- ja sijoituksilla ostin talon sitten Italiasta eläkepäiviä varten, joita olen viettänyt nyt 14 vuotta ja risat.
Aika hyvin. Olet 74-vuotiaana jo viettänyt eläkepäiviä 14 vuotta ja risat. Nykypäivän 35-vuotias, kun täyttää 74, niin hän ollut eläkkeellä ehkä neljä vuotta siinä vaiheessa!
Vierailija kirjoitti:
Viiden kympin tienoilla sitä alkoi miettimään. 16-17 vuotta jäljellä ennen eläkeikää. Tuli katsottua paljon eläke olisi ja pyöriteltyä netin rahastosäästölaskureita. Aloin säästämään indeksirahastoon 700 euroa kuussa.
Säästän vähemmän, mutta sijoitan perintöä. Olen ottamassa sijoitusvakuutuksen itseni ja lasteni hyväksi. Aika hyvät vakuutukset on jo ennestäänkin.
Aloin miettiä näitä neljässä kympissä, kun isä kuoli ja sain vakituisen työn. Exälle kiitos, että hän huolehti jo aiemmin.
Vierailija kirjoitti:
Elän tässä päivässä en syöpäsairaana mummoiässä kuten te muut.
Ajattelitko kuolla nuorena? Se on ainoa keino jäädä tiettyyn ikään. T. Terve 50+.
20-30 vuotiaana. Vanhemmat aikaslailla varattomia. Nyt ihan hyviä säästöjä ja voin välillä matkustaa, nipistän kaikesta muusta. En harrasta kuin kuntosalia ja juoksua/lenkkeilyä.
Vierailija kirjoitti:
Viiden kympin tienoilla sitä alkoi miettimään. 16-17 vuotta jäljellä ennen eläkeikää. Tuli katsottua paljon eläke olisi ja pyöriteltyä netin rahastosäästölaskureita. Aloin säästämään indeksirahastoon 700 euroa kuussa.
Miten kukaan saa noin paljon säästöön kuukaudessa? En ole laittanut tuota summaa ja todellakin saanut hyvää pottia rahastoon kertymään, kuten säästötileille.
Vajaa kolmekynppisenä. Olin aiemmin opiskellut tietojenkäsittelyä ja innostunut sen mahdollisuuksista esim poistamaan turhia näpynäpytöitä. Valmistuin kuitenkin eri alalta, jonne en työllistynyt vaan jumituin tuonne näpynäpytyöhön. Aikaa myöten aloin huolestumaan työllistyvyydestäni, koska koulutukseni vanheni ja tekoälyn ja automaation maailmassa osaamiselleni ei ole kysyntää. Tiedossa oli siis, että työttömyyttä on edessä. Opiskelin kyllä lisää ja vaihdoin alaakin mutta nyt päälle nelikymppisenä ikäkin alkaa vaikeuttaa työllistymistä.
Onneksi aloin tuolloin alle kolmekymppisenä säästää ja sijoittaa, niin on jo hyvin rahaa salkussa joten tämän päivän työttömyys ei haittaa. Ei tarvitse pääomaakaan syödä vaan koko ajan varallisuus kasvaa. Myöskään eläkkeeseen en usko, sitäkin varmistellaan näillä omilla rahoilla.
Hauskaa että isotuloinen yleensä miettii enemmän miten pärjää eläkkeellä kun taas pienituloinen on jo paremmin valmistautunut elämään eläkkeellään. Itse olen pärjännyt aina ja jos en pärjää niin kuolen pois. Mitä sitä suotta stressaamaan.
Ostin sijoitusasunnon nelikymppisenä ja nyt ikää 59 vuotta. Kämppä vielä myymättä, mutta parin vuoden sisällä sen aion myydä. Tämän jälkeen voin eläköityä. Kämppä sijaitsee Helsingin keskustassa, joten siitä saa ihan kivasti hintsua.
On mulla vähän muutakin omaisuutta, onneksi! Olen vakaope enkä kestäisi 6-7 vuotta järjissäni muuten.
Minulla on noin 500 000 euroa omaisuutta ja säästöjä, ikää 50+. Jos - ja kun - alkaa näyttää huonolta, löytyy myös kuolinapteekki. Mihinkään hoitokoteihin en kitumaan lähde. Valitettavasti Suomi on ajanut ihmisensä vanhetessa tähän pisteeseen, koska edes eutanasiaa ei saada lailliseksi.
Olen koko elämäni ollut huolissani taloudellisesta pärjäämisestäni. Niinpä laskeskelin jo opiskeluaikana, miten aion pärjätä eläkkeellä. Olenkin sitten töihin päästyäni elänyt nuukasti, tehnyt paljon töitä, säästänyt ja sijoittanut innokkaasti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
66 vuotiaana olen tajunnut, että mitä vanhemmaksi tulen, sitä vähemmän rahaa tulee kulutettua.
Tonnin eläkkeellä pärjää vallan mainiosti.
Säästöjä ei ole, mutta eivätköhän ne jonnekin kärrää jos dementia iskee tai ei enää pystytä vaimon kanssa asumaan omakotitalossa.
Halkosouvia ei enää montaa vuotta jaksa, joten ensi kesänä täytyy investoida ilmalämpöpumppuun.
Sinuna alkaisin toimia tästä hetkestä lähtien. Perusta säästötili, ala sijoittaa ja mieti miten voit elintavoillasi välttää dementiaa. Ei ole mitään takeita että kukaan kärrää sinua mihinkään.
Miksi?
Elintavoissani ei käsittääkseni ole mitään vikaa.
Tonnin eläkkeestä on mahdotonta säästää.
Jos ei kukaan kärrää, sehän olisi se paras vaihtoehto.
Äitini loppuaikoja seuranneena en pitänyt hänen kohtaloaan kovinkaan häävinä. Lanssilla sairaalaan, kotiin, sairaalaan ja tätä jatkui kunnes oli vangittuna dementiaosastolla, kunnes sai fentanyylilaastarin persuksiinsa, vaipui tajuttomuuteen, jonka jälkeen lekurin olikin helppo tehdä saattohoitopäätös kun mutsi ei enää suostunut syömään tai juomaan TAJUTTOMANA.
Mulle kelpaa parempana vaihtoehtona vaikka päätyä metsään ja kuolla hypotermiaan vapaana.
Alle kakskymppisenä, opiskelin, hankin ammatin, jossa riitti hyvin töitä yli 40 vuotta. Hyvin pärjään omillani, vaikka vaikeuksia on muuten elämässä ollut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Viiden kympin tienoilla sitä alkoi miettimään. 16-17 vuotta jäljellä ennen eläkeikää. Tuli katsottua paljon eläke olisi ja pyöriteltyä netin rahastosäästölaskureita. Aloin säästämään indeksirahastoon 700 euroa kuussa.
Miten kukaan saa noin paljon säästöön kuukaudessa? En ole laittanut tuota summaa ja todellakin saanut hyvää pottia rahastoon kertymään, kuten säästötileille.
Helposti. Viime vuonna nettovarallisuuteni kasvoi keskimäärin noin 4000 eurolla/kk, eli siis nopeammin kuin mikä on nettopalkkani.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Viiden kympin tienoilla sitä alkoi miettimään. 16-17 vuotta jäljellä ennen eläkeikää. Tuli katsottua paljon eläke olisi ja pyöriteltyä netin rahastosäästölaskureita. Aloin säästämään indeksirahastoon 700 euroa kuussa.
Miten kukaan saa noin paljon säästöön kuukaudessa? En ole laittanut tuota summaa ja todellakin saanut hyvää pottia rahastoon kertymään, kuten säästötileille.
Hassu kysymys. Monilla on hyvät tulot ja pienet menot. Minä saan 6000€/kk palkasta 4000€/kk käteen ja vielä pääomatuloja 1000€/kk. Niinpä pistän säästöihin ja sijoituksiin 3000€ joka kuukausi.
Olen kyllä tosi huolissani vanhempien ihmisten kohtalosta ja "hoidosta" Suomessa, yhden tuttavani isän puoliso kuoli vuosi sitten. Hyvin säästäväinen pari. Nyt mies iällä ja sairaalareissuja alkanut tulemaan: ei ole ollut oman kaupungin kuntoutusyksikössä tilaa ja tämän miehen lapsi ja puoliso hakivat miehen kotiin juuri: likaiset vaatteet annettu pussissa mukaan omaisille - ei mies niitä yksin osaisi pestä enää😒. Tuollaista se on sit vanhempana: kaikenlaisia vaivoja, heittävät kotiin helpolla, mitään ei auteta ylimääräistä. Nyt käy kotiapu, joka sekin maksaa ja on vain hetken. Eli hyvin yksinäisillä henkilöillä on haasteita elää yksin, jos terveyden kanssa tulee jotain. Laitokset ovat täynnä ja sinne ei oteta "hyväkuntoisia" helpolla, jonot ovat pitkät. Ja tämä kaikki hoito maksaa. Kannattaa siis aloittaa säästäminen asap, vaikka pienellä summalla ja kasvattaa sitä kun voi ja haluaa. Lisäksi hajauttaa mahdollisimman paljon. Tai sitten eläkevakuutus. Nuorena ei ehkä mieti, mutta jos olet vastuussa itsestäsi vain ja ainoastaan aikuisiällä, kannattaa alkaa tekemään jotain asian eteen. Kaikki vanhenee..en ymmärrä alle 40-vuotiaana, miten on varaa nuorilla käydä satojen eurojen täyteianahoidoissa, ehkä vanhana kun kyseessä terveys,miettii olisimpa sijoittanut tai säästänyt tuonkin summan.
Vierailija kirjoitti:
Minulla on noin 500 000 euroa omaisuutta ja säästöjä, ikää 50+. Jos - ja kun - alkaa näyttää huonolta, löytyy myös kuolinapteekki. Mihinkään hoitokoteihin en kitumaan lähde. Valitettavasti Suomi on ajanut ihmisensä vanhetessa tähän pisteeseen, koska edes eutanasiaa ei saada lailliseksi.
Kuolinapteekki kuulostaa helpottavalta. Olen miettinyt samansuuntaista. Tällä hetkellä on säästössä eutanasiamatkarahat, mutta en haluaisi lähteä minnekään kauas kuolemaan.
20-vuotiaana. Valtiotieteen professori selitti tulevaisuutemme tilastojen ja väestörakenteen kautta. Ymmärsin, että vanhuuteni on viety, ellen käytä nuoruuttani turvatakseni itseäni. Olen yrittänyt parhaani. Vaikeaa se on ollut, ja jään jälkeen tavoitteistani vuosi vuodelta. Täällä on vaikeaa selvitä edes nykyhetkestä.