Epäonnistunut IVF ja vaivun epätoivoon. Voiko tämä tästä enää paremmaksi muuttua?
Sairastan endometrioosia ja minut operoitu ja kehotettu kirurgin toimesta hankkimaan lapsia nopeasti. Yritimme ensin lasta luomusti ja kevyemmin hoidoin yhteensä reilun vuoden verran. Sitten pääsimme heti koeputkihedelmöityshoitoon vaikean kiputilanteen vuoksi. No, hoito on nyt ohi. Tuoresiirto ei johtanut raskauteen. Yksikään alkio ei ollut pakastuskelpoinen. Yli tuhat euroa meni julkisellakin tähän prosessiin ja en päässyt edes viralliseen testipäivään asti kun kuukautiset alkoivat. En tiedä miten jatkaa tästä. Koin hoidot fyysisesti rankkoina, koska suuret pistettävät hormonimäärät pahentavat endometrioosia ja vaihdevuosioireet tulivat minulle hyvin voimakkaina aiheuttaen mm. kuukausien unettomuuden. Tuntuu, että kaikki unelmat valuvat nyt viemäristä alas. Mitä tehdä, mitä ajatella?
Kommentit (47)
Itse olen vapaasti lapseton joten varmaan huono kommentoimaan. Mutta en ymmärrä pakonomaista halua tulla vanhemmaksi. Ei koko elämä voi kulminoitua siihen saako jälkikasvua vai ei. On ihminen niin paljon muutakin. Silti toivotan ap:lle voimia, pettymys on aina perseestä.
Vierailija kirjoitti:
Itse olen vapaasti lapseton joten varmaan huono kommentoimaan. Mutta en ymmärrä pakonomaista halua tulla vanhemmaksi. Ei koko elämä voi kulminoitua siihen saako jälkikasvua vai ei. On ihminen niin paljon muutakin. Silti toivotan ap:lle voimia, pettymys on aina perseestä.
Joo ei ois kannnattanut kommentoida.
Tsemppiä AP, koita jaksaa yrittää vielä vaikka rankkaahan se on.
Vierailija kirjoitti:
En tiedä masentaako vai lahduttaaki tämä. Meillä 11. alkionsiirto (4. IVF, 2. PAS) toi vauvan. Eka kierros yksityisellä, julkisen (3) hoidot eivät riittäneet, vaikka melko samalla kaavalla tehtiin.
huh huh, ei olisi moni jaksanut noin montaa kertaa. EIhän suurimmalla osalla edes ole varaa.
Stanan vanhat akat mitäs pihtasitte nuoruudessa. Ei vanhan pidä hankkia lasta. Olette ikäloppuja kuivia mummoja. Teidän vehkeenne parasta ennen päivämäärä meni umpeen 2001.
Jotenkin tuntuu niin traagiselta tuo tahattomasti lapsettomien suru, kun lasten saaminenhan se vasta kammottavaa onkin. Lapsettomana voi kuitenkin elää vaikka se elämä olisikin erilaista kuin oli haaveillut. Lapsellisena elämä loppuu, terveys romahtaa, et voi tehdä mitään et edes nukkua tai puhua aikuisten kesken; sinua ei enää ole, on vain luhistunut äitiorja.
Tämä siis lapsensa hoidoilla saaneen suusta.
Vierailija kirjoitti:
Jotenkin tuntuu niin traagiselta tuo tahattomasti lapsettomien suru, kun lasten saaminenhan se vasta kammottavaa onkin. Lapsettomana voi kuitenkin elää vaikka se elämä olisikin erilaista kuin oli haaveillut. Lapsellisena elämä loppuu, terveys romahtaa, et voi tehdä mitään et edes nukkua tai puhua aikuisten kesken; sinua ei enää ole, on vain luhistunut äitiorja.
Tämä siis lapsensa hoidoilla saaneen suusta.
Olet pelle jos et osaa nauttia elämästä ja annat pikkuriiviön päättää mitä teet. Vi*uttaa lukea tota pa*kaa. Ota oma elämäsi takaisin teen mitä lystää ja lapset pärjää siinä vieressä. Just tommosesta paapomisesta tulee mielenvikaisia lapsia kun omat vanhemmat ovat kuin jotain persoonattomia robotteja ilman mitään elämää.
Ap, tiedän tilanteen ja tunteen. Tai no, hoidoista ei kokemusta, mutta endo ja lapsettomuus on hyvin raskas taakka kantaa. Ja niin vähätelty!
Itsellä diagnosoitiin lähes pahin mahdollinen endo 4v sitten. Kivut olivat pahimpia mitä voisin kuvitella, suolisto ym vaivat myös. Samassa oli se lapsitoive, joka tuntui niin kaukaiselta. Hoitoja ehdotettiin lapan jälkeen. Mutta päätimme puolison kanssa elämäntilanteen vuoksi olla menemättä. Tiesin miten raskas tie se oli ja olen tyytyväinen ettei menty. Vaikka välillä mietin olisiko pitänyt, koska ei ole sitä lasta vieläkään.
Mutta sain mielettömän helpotuksen sellaisesta kuin heal endo nimisestä blogista. Löytyy myös somesta. Tiedän, luontaishoitojen suosittelu koetaan usein huuhaaksi, mutta kun kaikki muut keinot on kokeiltu, ei siitä haittaakaan voi olla. Blogin pitäjä on itse pahaa endoa sairastanut ravitsemusterapeutti. Vaikea endo meni remissioon ja sai luomusti lapsia. Tutkinut paljon endoon liittyviä tutkimuksia ja koonnut niitä tietoja blogiinsa. Mm. ruokavalion vaikutusta endoon. Suosittelen kovasti, jos edes jotain apua saisi endoon ja tueksi hoitoihin.
Paljon voimia <3 et ole yksin
Itse jouduin luopumaan moottoripyörän ostosta, koska päätin pysyä pohjoisessa, ei ole ajokelejä riittävästi.
Onhan tuo musertavaa, mutta onneksi lomilla voi vuokrata aina jonku pikku skootterin pattayalla tms.
ei se elämä tähän lopu, keksikää tekin uusia haaveita.
Kiitos ihanista kommenteista! Muutama tyyppi olisi voinut jättää kirjoittamatta..
Adoptointi on muuten kuulemma nykyään äärimmäisen haastavaa. Olen kuullut tuttavilta, joilla on omakohtaista kokemusta tästä.
Ap
Hedelmöityshoidoista puhutaan ihan liian kevyesti niin kuin ne olisivat varma keino saada lapsi, siis tyyliin että "jos en löydä miestä niin hankin sit lapsen hoidoilla" jne. Ihan kuin sen lapsen voisi vain tilata itselleen. Tosiasiassa kuitenkin vain n. 25% hedelmöityshoidoista johtaa elävän lapsen syntymään. Vähän toivoa tuo se, että mitä useammin jaksaa yrittää niin sitä todennäköisempää on, että lopulta jossain vaiheessa tärppää. Mutta on paljon niitäkin, jotka ovat yrittäneet ja yrittäneet, mutta eivät ole silti onnistuneet.
Sen takia ei pidä ainakaan tuntea huonommuutta siitä, ettet ole saanut alkioita pakkaseen tai onnistunut tulemaan raskaaksi. Se on hyvin yleistä. Hedelmällisyyden kanssa mikään ei ole varmaa, ennen kuin on lapsi sylissä.
Siksi kannattaa muistaa, että ei auta aikailla jos lapsia haluaa. Odottamalla mahdollisuudet onnistua ainoastaan huononevat koko ajan, kun munasolut ikääntyvät ja mahdolliset ongelmat pahenevat.
Uutta yritystä vaan, jos vielä jaksat ja jos lapsi on sinulle tärkeä haave!
Oliko ne munasolut raakoja vai eivätkö muuten vaan lähteneet jakautumaan? Eka ivf on usein vähän kokeilua lääkkeiden ja ajoituksen kanssa pelatessa. Uutta yritystä kehiin.
Vierailija kirjoitti:
En tiedä masentaako vai lahduttaaki tämä. Meillä 11. alkionsiirto (4. IVF, 2. PAS) toi vauvan. Eka kierros yksityisellä, julkisen (3) hoidot eivät riittäneet, vaikka melko samalla kaavalla tehtiin.
Saako kysyä, millä rahoititte kalliit hoidot?
Vierailija kirjoitti:
Jotenkin tuntuu niin traagiselta tuo tahattomasti lapsettomien suru, kun lasten saaminenhan se vasta kammottavaa onkin. Lapsettomana voi kuitenkin elää vaikka se elämä olisikin erilaista kuin oli haaveillut. Lapsellisena elämä loppuu, terveys romahtaa, et voi tehdä mitään et edes nukkua tai puhua aikuisten kesken; sinua ei enää ole, on vain luhistunut äitiorja.
Tämä siis lapsensa hoidoilla saaneen suusta.
Onpa surullinen kokemus sinulla.
Olen pahoillani. Jaksa jatkaa. Kadut sitä myöhemmin muuten. Vähän sama se on heilläkin, jotka yrittävät ilman lääkkeitä ja toimenpiteitä. Tai toistuvien keskenmenojen jlk. Aina vain uutta yritystä kehiin. Voi että.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tiedä masentaako vai lahduttaaki tämä. Meillä 11. alkionsiirto (4. IVF, 2. PAS) toi vauvan. Eka kierros yksityisellä, julkisen (3) hoidot eivät riittäneet, vaikka melko samalla kaavalla tehtiin.
Saako kysyä, millä rahoititte kalliit hoidot?
Työllä. Julkisen hoidot nyt ei kovin kaallita ollut. (N. 1000€/kierros) Lääkkeiden maksukatto tuli melko pian täyteen ja polimaksut n. 36€ silloin
Yksityiselle paloi muistaakseni n. 8000€ yhteensä.
Meillä molemmilla jäi silloin palkasta n. 1000€/kk sivuun menojen jälkeen, joten ei ollut ongelma. Monta vuotta oli ehtinyt säästää kun ei sitä vauvaa kuulunut.
Endometrioosia sairastava sukulaiseni onnistui lopulta saamaan yhden lapsen hoitojen avulla. Toivoa on.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tiedä masentaako vai lahduttaaki tämä. Meillä 11. alkionsiirto (4. IVF, 2. PAS) toi vauvan. Eka kierros yksityisellä, julkisen (3) hoidot eivät riittäneet, vaikka melko samalla kaavalla tehtiin.
Saako kysyä, millä rahoititte kalliit hoidot?
Työllä. Julkisen hoidot nyt ei kovin kaallita ollut. (N. 1000€/kierros) Lääkkeiden maksukatto tuli melko pian täyteen ja polimaksut n. 36€ silloin
Yksityiselle paloi muistaakseni n. 8000€ yhteensä.
Meillä molemmilla jäi silloin palkasta n. 1000€/kk sivuun menojen jälkeen, joten ei ollut ongelma. Monta vuotta oli ehtinyt säästää kun ei sitä vauvaa kuulunut.
Millä yksityisellä on (ollut) noin edullista? Kun itse katsoin hintoja niin 8000:lla saa ehkä kaksi IVF:ää. Summa kasvaa kun kaikki muut jutut siihen päälle.
Jatkat vaan. Itselläkin meni aikaa, nyt ainoa lapsi on 27v. Aloitin tosi nuorena, 25v jo syömään keltarauhashormonia.
Oma lapsi on tärkeä ja sinnikkäästi vaan työtä kunnes homma onnistuu.
Seuraavaksi luovutetut alkiot. Ja tutkimus mikä omissa alkoissa on vaivana.