Lue keskustelun säännöt.
Miten jaksaa kun sisarukset syrjii?
29.01.2025 |
Siis tätä tää on ollu koko elämän, täytin jo 50v. ja olen aina joutunut olemaan se ulkopuolinen, kaikkeen syyllinen, kiusattu. Olen ison perheen ainoa tyttö ja nuorin. On aika raskasta todeta et ois ollu paljon parempi olla ainoa lapsi.
Kommentit (68)
Vierailija kirjoitti:
Miksi olet tekemisissä tällaisten ihmisten kanssa?
En olekkaan enää kuin yhden, harvoin senkään. Mutta kun surettaa et on tämmönen perhe, siitä ei pääse yli. Ap.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onko oma käytöksesi muita kohtaan ihan ok? Tuntemani perheen nuorimmainen 50+ käyttäytyy törkeästi muita sisaruksiaan kohtaan.
Meillä sama ja ihan kasvatusalan ammattilaisia ovat. Todellinen luonne tulee näin esiin. Onneksi eivät hoida omia lapsiani.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi olet tekemisissä tällaisten ihmisten kanssa?
En olekkaan enää kuin yhden, harvoin senkään. Mutta kun surettaa et on tämmönen perhe, siitä ei pääse yli. Ap.
Mitä jos antaisi anteeksi lapsuutesi ja aikuistuisit? Aikuisuus ei ole paikka johon ihmiset tulevat esittämään joululahja toivelistoja miten muiden tulisi juuri minua kohdella. Oleellisinta nyt kuitenkin on se, että on empatiaan kykeneviä ihmisiä ympärillään. Ja meidän pitäisi lopettaa höpöttäminen siitä, että juuri sillä on väliä, jakavatko ihmiset saman DNA:n.
Siten ettei kirjoita elämäkerrassaan itsestään sitä sankaria ja kaikista muista syypäitä kaikkiin ongelmiin. Olet jo iso tyttö! Alas sieltä ristiltä ulisemasta. Olet itse sinne kiivennyt ja lyönyt naulat ranteisiin. Alas ristiltä ja uhripuheen sijaan sitä omaa elämää muuttamaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Onko oma käytöksesi muita kohtaan ihan ok? Tuntemani perheen nuorimmainen 50+ käyttäytyy törkeästi muita sisaruksiaan kohtaan.
Mä oon ollu ihan liian kiltti, aina valmis auttamaan. Mutta niinhän se on että " riittämättömyys on maailman palkka." AP.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Siten ettei kirjoita elämäkerrassaan itsestään sitä sankaria ja kaikista muista syypäitä kaikkiin ongelmiin. Olet jo iso tyttö! Alas sieltä ristiltä ulisemasta. Olet itse sinne kiivennyt ja lyönyt naulat ranteisiin. Alas ristiltä ja uhripuheen sijaan sitä omaa elämää muuttamaan.
Marttyyrius on narsismin piirre. Jokainen, joka syyttää omista ongelmistaan aina muita, on jonkin sortin narsisti. Kaikkia narsisteja yhdistää se, että heillä minuus on voimakkaasti riippuvainen muista ihmisistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko oma käytöksesi muita kohtaan ihan ok? Tuntemani perheen nuorimmainen 50+ käyttäytyy törkeästi muita sisaruksiaan kohtaan.
Mä oon ollu ihan liian kiltti, aina valmis auttamaan. Mutta niinhän se on että " riittämättömyys on maailman palkka." AP.
Kun tekee auliisti muidenkin työt ja auttaa muita, saa hyvän syyn surkutella itseään ja työtaakkaansa. Silloin voi viimeinkin saada osakseen kehuja ja myötätuntoa. Marttyyrius on selviytymiskeino hauraan minuuden ja huonon itsetunnon kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Siis riittämättömyys. Ap.
Taas tuo r? Ap.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko oma käytöksesi muita kohtaan ihan ok? Tuntemani perheen nuorimmainen 50+ käyttäytyy törkeästi muita sisaruksiaan kohtaan.
Mä oon ollu ihan liian kiltti, aina valmis auttamaan. Mutta niinhän se on että " riittämättömyys on maailman palkka." AP.
Ei tuollaista sanontaa ole olemassa :D
Maailma ja ihmiset on epäoikedemukainen, niin kauan kuin on kommunismia. 😟
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mistä kuvittelet tuon johtuvan?
En kuvittele yhtään mitään. Ap.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi olet tekemisissä tällaisten ihmisten kanssa?
En olekkaan enää kuin yhden, harvoin senkään. Mutta kun surettaa et on tämmönen perhe, siitä ei pääse yli. Ap.
Se suru kannattaa surra. Anna sille aikaa ja käy vaikka terapiassa juttelemassa, se oikeasti auttaa. Ja sitten päästä irti. Se on surullista, kun on sellainen perhetausta, mutta siihen ei tarvitse jäädä kiinni. Aikuistuttuasi voit valita ihmiset ympärillesi. Ja kyllä, tiedä, mistä puhun.
Vierailija kirjoitti:
Siis riittämättömyys. Ap.
Se on narsismiin liittyvää. Se on oikean sosiaalisen yhteyden puutetta, läheisyyden sietämisen vaikeutta. Tunnetta, ettei pääse muiden joukkoon, vaikka muut eivät hyljeksisikään.
Luojan kiitos olen vanhempieni ainoa lapsi ja minullakin on "vain" yksi lapsi. Sisaruksista tuntuu olevan enemmän riesaa kuin hyötyä. Joskus todellinen luonne tulee esiin vasta perunkirjoituksessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko oma käytöksesi muita kohtaan ihan ok? Tuntemani perheen nuorimmainen 50+ käyttäytyy törkeästi muita sisaruksiaan kohtaan.
Mä oon ollu ihan liian kiltti, aina valmis auttamaan. Mutta niinhän se on että " riittämättömyys on maailman palkka." AP.
Kannattaa lukea sellainen kirja kuin Vedä rajat perheessä. Voit pohdiskella omaa puoltasi tästä. Liian killti, aina valmis auttamaan -käytös on osa ongelmaa ja siitäkin pitää kasvaa ulos, katkeroitumatta. Samalta kirjoittajalta löytyy myös Vedä rajat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi olet tekemisissä tällaisten ihmisten kanssa?
En olekkaan enää kuin yhden, harvoin senkään. Mutta kun surettaa et on tämmönen perhe, siitä ei pääse yli. Ap.
Se suru kannattaa surra. Anna sille aikaa ja käy vaikka terapiassa juttelemassa, se oikeasti auttaa. Ja sitten päästä irti. Se on surullista, kun on sellainen perhetausta, mutta siihen ei tarvitse jäädä kiinni. Aikuistuttuasi voit valita ihmiset ympärillesi. Ja kyllä, tiedä, mistä puhun.
Niinpä, olis vaan ollu helpompi luovuttaa noiden suhteen jo nuorena. Paljolta ois säästynytkin. Oon vaan niin herkkä että sattuu sieluun saakka. Ap.
Miksi olet tekemisissä tällaisten ihmisten kanssa?