Halutako lapsia vai ei? Tutkija nuorten aikuisten nousevasta trendistä: "Ajatellaan, että pitäisi olla omistusasunto ensin"

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

" Eikä tarvitse nyt tähän sanoa, että todennäköisyydet pysyviin vammoihin ovat pieniä. Menisitkö johonkin leikkaukseen, jos tiedossa on, että vakavia haittoja voi tulla ja niitä ei sitten hoideta?"

Aika monista leikkauksista jää joillekin epäonnisille vakavia ongelmia. Ei se ole mitenkään poikkeuksellista. 

Kyse on joka asiassa siitä että onko sellainen perusluotto siihen että oma elämä menee todennäköisemmin hyvin kuin huonosti. Ja nykyään ihmiset ovat enemmän kuin ennen vajonneet pessimismiin jossa hyvin menemiseen ei enää lähtökohtaisesti luoteta vaan pidetään ongelmia ja vaikeuksia enemmänkin sääntönä kuin poikkeuksena.

Siis vaikka oikeasti se todennäköisyys ei ole laskenut.

 

Ohis, mutta sanoisin että ero on tiedon määrässä. Nykyään jokainen lisääntyv

Olisi mielenkiintoista tietää lähde tästä että lapsettomilla on suurempi riski moniin sairauksiin. Lähinnä syy-seuraussuhteita ajatellen, onko kuitenkin kyse taustatekijöistä, jotka itsessään vaikuttavat sairastavuuteen ja myös elintapoihin ja tätä myöten myös vaikuttavat näin siihen että henkilö on lapseton.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

" Eikä tarvitse nyt tähän sanoa, että todennäköisyydet pysyviin vammoihin ovat pieniä. Menisitkö johonkin leikkaukseen, jos tiedossa on, että vakavia haittoja voi tulla ja niitä ei sitten hoideta?"

Aika monista leikkauksista jää joillekin epäonnisille vakavia ongelmia. Ei se ole mitenkään poikkeuksellista. 

Kyse on joka asiassa siitä että onko sellainen perusluotto siihen että oma elämä menee todennäköisemmin hyvin kuin huonosti. Ja nykyään ihmiset ovat enemmän kuin ennen vajonneet pessimismiin jossa hyvin menemiseen ei enää lähtökohtaisesti luoteta vaan pidetään ongelmia ja vaikeuksia enemmänkin sääntönä kuin poikkeuksena.

Siis vaikka oikeasti se todennäköisyys ei ole laskenut.

 

Ohis, mutta sanoisin että ero on

Raskaus taitaa hieman pienentää rintasyövän riskiä, mutta siihen se jää.

"Lapsettomuus on suurempi terveysriski kuin lasten hankinta."

Mistä ihmeestä näitä väitteitä revit? Omasta päästäsi vai onko näille joku luotettava lähde olemassa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse jäin lapsettomaksi eikä siihen ole mitään kummempaa syytä. Ei vain löytynyt sopivaa kumppania ajoissa, kun miehet haluavat lykätä lapsen tekoa ja yksinään kaikki olisi ollut liian vaikeaa. Miksi tämä lapsien teko sysätään täysin naisille, kun varsin hyvin tiedetään, että miehetkin ovat ekana aborttia ehdottamassa, jos vahinko käy. Yksinhuoltajiakin kohdellaan kuin alinta saastaa. 

Katselitko myös vähän vanhempia miehiä? Tässä olisi ainakin yksi ratkaisu, kun 40v miehen taloudellinen tilanne on yleensä ihan eri luokkaa kuin 30v.

Yli 34-vuotiailla miehillä on jo huonompi siittiöiden laatu, mutaatiot lisääntyvät jo 34 v iässä. Nelikymppinen isä on jo liian vanha isäksi. (Naiset hedelmällisimpiä 20-30 v.)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Uskomatonta paskaa nyt taas.

Ite olen 90-luvun laman lapsi. Tuolloin pahinta mitä teinitytölle voi käydä, oli tulla raskaaksi. Teiniäitejä pidettiin huolimattomina ja typerinä pimuina, jotka pilasivat oman elämänsä tulemalla raskaaksi. Koulun seksivalistuksessa painotettiin tiukasti ehkäisyasioita. Teinitytön oli tärkeintä käydä koulut hyvin ja pyrkiä jatko-opiskelemaan mahdollisimman korkealle.

Tuolloin ei ollut puhettakaan, että opiskeluaikoina ryhdyttäisiin äideksi. Ensin piti hankkia kunnon mies, sellainen jolla on kunnon töitä. 90-luvun lamassa työttömyys oli iso peikko ja työttömyyden pelko juurtui jokaisen selkäytimeen. Valmistumisen jälkeen piti tietenkin hankkia vakityö, kukaan järkevä nainen ei ryhdy tekemään lapsia määräaikaisena.

Sitten ollaankin siinä tilanteessa, jossa sinut on peloteltu puolikuolleeksi lastenhankinnan turmiollisuuden suhteen. Samalla

Olin teini 90-luvulla enkä tiennyt yhtään teini-äitiä. Opiskelijoista kai yksi tai kaksi tuli raskaaksi, hekin täysi-ikäisiä. 

 

Vierailija kirjoitti:

Pittäs löytää emäntä että vois kylvää siemenen itämiskelposeen maaperään

Onko siemen alle 34 v? Jos ei niin alkaa olla heikkolaatuista. 

Vierailija kirjoitti:

Rakkaus omaan lapseen on paljon suurempaa, kuin etukäteen kuvittelin. Ei sitä edes voi sanoin kuvailla. Tosin se rakkaus ei välttämättä syty heti, minullakin se kasvoi vauvavuoden aikana.

Plus siinä lapsiarjessa on paljon sellaista ihanaa, jota kukaan ulkopuolinen ei pääse näkemään. Se tunne, kun lapsi kömpii aamulla viereen, sanoo rakastavansa tai kun lapsi kikattaa sydämensä kyllyydestä, kun hänelle hassuttelee.

Koita siinä antaa rakkautta kun et nuku kahteen vuoteen tarpeeksi. 

Monelle lapset tulevat lahjoina ja tervetulleina, eikä tarvitsee odotella jotain supervakaata elämäntilannetta taloineen ja autoineen. Töitä tehdään ja kasvatetaan lapsia samalla. Eihän perhettä voi ikinä perustaa, jos yrittää varautua kaikkeen mahdolliseen ja mahdottomaan eikä luota tulevaisuuteen yhtään. Kuitenkaan et voi tietää, mitä tulevaisuus tuo, jos et uskalla heittäytyä.

-Perheellinen mies

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Rakkaus omaan lapseen on paljon suurempaa, kuin etukäteen kuvittelin. Ei sitä edes voi sanoin kuvailla. Tosin se rakkaus ei välttämättä syty heti, minullakin se kasvoi vauvavuoden aikana.

Plus siinä lapsiarjessa on paljon sellaista ihanaa, jota kukaan ulkopuolinen ei pääse näkemään. Se tunne, kun lapsi kömpii aamulla viereen, sanoo rakastavansa tai kun lapsi kikattaa sydämensä kyllyydestä, kun hänelle hassuttelee.

Koita siinä antaa rakkautta kun et nuku kahteen vuoteen tarpeeksi. 

Kyllä tämä on tiedossa, mutta ei mielestäni riittävä peruste synnyttää suomeen. Suomen lainsäädäntö on pilalla ja raskaus sekä synnytys epäinhimillistetty. Puhumattakaan siitä, että lapsi pitäisi omistaa eli huoltaa sitä yhdessä miehen kanssa. Jos ei halua asua ja elää itse miehen kanssa, niin todella julmaa pakottaa lapsi siihen

Lisäksi koulussa ja työelämässä sattuu ja tapahtuu kaikenlaista. Ihmiselämä voi olla ihan onnellistakin. Suomalaiset ovat liian tottuneita ikäviin juttuihin, ja kaikki pakotetaan altistumaan niille. Ei hyvä juttu mielestäni

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Meiltä puuttuu tällä hetkellä perhesuunnittelun palvelut, eli esimerkiksi perhesuunnitteluneuvolat (propagandapuljut), jonne ihminen voisi mennä keskustelemaan ja saamaan tukea silloin kun lastensaanti pohdituttaa."

Ei hyvää päivää voi olla niin tyhmiä ja primitiivisiä ihmissääliöitä, että lisääntyvät (jonkun vieraan tahon!) käskystä.

Kyllä näitäkin on. Eräs lapsuudenkaverini teki kaksi lasta ja kun kysyin häneltä, miksi, hän vain sanoi "Kun niitä kuuluu tehdä". Ihan käsittämätöntä.

 

Samantyyppisiä kommentteja olen kuullut, on kuulemma tärkeää että suku jatkuu. Siis oikeesti, mitä hiton väliä sillä on jatkuuko jonkun persaukisen ja keskikertaisen Möttösen suku? Monet ihmiset kuvittelee itsestään ihan liikoja. <

Tämä!! Lapsettomia haukutaan itsekkäiksi, kun eivät tee lapsia.  Itsekästä on hankkia niitä lapsia, kun kuvittelee olevansa niin loisto yksilö, että pitää pakosti itseään päästä "kloonaamaan" , kuulostaa narsistiselta, itsensä ihailulta!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Jos käy 4-5 krt/vko salilla niin väliin jää 3 kk aikana jopa 60 treeniä eikä 1 kerta ja kyllä siinä vaiheessa se lihasmassa ihan tutkimusten perusteella laskee, laskee jo parin viikon tauon jälkeen. Parissa kuukaudessa ei välttämättä sille lähtötasolle edes pääse takaisin, joten sinne on mennyt jo lähes puoli vuotta hukkaan plus raskausaika. "

Hukkaan? Hukkaan mistä? Jos et treenaa johonkin olympialaisiin niin ei ole mitään mistä olisi mennyt mitään hukkaan. Se että jatkat sitten heti kun pystyt treeniä antaa ne ihan kaikki positiiviset vaikutukset kropallesi minkä saisit jos et olisi joutunut taukoa pitämään.

Se että olet jollain "tasolla" on ihan vain päänsisäinen asiasi jolla ei ole mitään tekemistä minkään todellisen kanssa joten mitään todellista haittaakaan ei synny.

Tavoitteellisessa liikunnassahan nimenomaan on konkreettisesti mitattavia

Minä urheilin koko raskausajan. Aluksi suoritusteho itse asiassa parani ihan selvästi, sillä raskaus lisää myös naisen veren määrää ja aineenvaihduntaa, joka vaikutti positiivisesti myös kuntoon (eli jos tähtäät olympialaisiin, niin koita olla siellä 3-4:lla kuulla raskaana ;-). Loppuraskaudesta alkoivat jotkin jänteet tuossa häpyalueella kipuilemaan niin, ettei pystynyt tekemään enää maksimisuorituksia. Viimeisen parin viikon aikana ei tehnyt mieli edes liikkua

Palautuminen oli niin ja näin. Suorituksia pystyi tekemään kyllä melkeinpä heti, mutta tuo jännekipu jatkui jossain määrin jopa vuoden synnytyksen jälkeen. Toisaalta joku olympiaurheilija taisi juuri kisata vasta synnyttäneenä, että kaipa se on yksilöllistä 

Huippu-urheilijalle suosittelen ehdottomasti perehtymään itse synnyttämiseen muista kuin lääketieteellisistä lähteistä ja kotisynnytystä. Sairaalan toimenpiteet haittaavat ja jopa estävät synnytystä ja riski siitä, että synnytys menee pieleen ala-arvoisen sairaalatoiminnan vuoksi, kasvaa. Toipuminen leikkauksesta on paljon hitaampaa ja kivuliaampaa, kuin toipuminen luomu-synnytyksestä. Repeämätkin paranevat nopeammin, kuin silpomishaavat. Kivunsietokyky on myös urheilijalla korkeampi ja hengitystekniikat kunnossa luonnostaan, vaikka näitäkin voi vielä harjoitella. Elikkä kannattaa imeä kaikki tieto alkuperäiskansojen tavoista sekä käydä hypnosynnytys-kirjekurssit, ym. Raskauden aikana tätä ehtii hyvin tehdä. Mutta muistaa, että synnytys on ensisijaisesti rentoutumisen ja rakkauden prosessi, ei urheilusuoritus :)

Suvun tai geenien jatkaninen on todella outo tavoite. Minun geenini eivät ainakaan ole mitenkään erikoiset. Miksi niiden pitäisi jatkua?

Ja minua oikein kammottaa kuulla kun joku sanoo haluavansa saada "mini-minän". Narsistinen näkemys.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Rakkaus omaan lapseen on paljon suurempaa, kuin etukäteen kuvittelin. Ei sitä edes voi sanoin kuvailla. Tosin se rakkaus ei välttämättä syty heti, minullakin se kasvoi vauvavuoden aikana.

Plus siinä lapsiarjessa on paljon sellaista ihanaa, jota kukaan ulkopuolinen ei pääse näkemään. Se tunne, kun lapsi kömpii aamulla viereen, sanoo rakastavansa tai kun lapsi kikattaa sydämensä kyllyydestä, kun hänelle hassuttelee.

Koita siinä antaa rakkautta kun et nuku kahteen vuoteen tarpeeksi. 

Mitenkäs tämä on mahdollista? Onko lapsi kenties yritetty vieroittaa asumaan itsenäisenä yksiöön, eikä saanut nukkua luonnollisesti äidin yömaitoa siemaillen? Perhepedissä nukutaan tietääkseni ihan hyvin

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Eli miksi nuoret aikuiset eivät halua lapsia? No hitto vie kun ei me nuoret aikuiset edes voida tai osata nauttia tästä nykyisestä elämästä."

Tämän ymmärrän sinällään. Mutta en ihan ymmärrä sitä että miksi juuri tämä sukupolvi ahdistuu maailmasta niin paljon että lakkaa haluamasta lapsia. Siinä kun on tullut isompi muutos joka ei täysin selity sillä että maailma tai elämä olisi koko maailmanhistoriaa katsoen jotenkin poikkeuksellisen ahdistava.

On siis oltava joku syy miksi tämä nykyinen sukupolvi ahdistuu helpommin kuin edelliset.

 

Jännä. Minä näen asian niin että maailma todellakin on nyt paljon ahdistavampi kuin ikinä ennen. Tai siis sen tulevaisuus. Ei ilmastonmuutoksesta ja muista ympäristökriiseistä ole tiedetty kuin vasta muutaman vuosikymmenen. Oikeasti niistä on puhuttu vasta vajaat kolmisenkymmentä vuotta.

Lisä

Just näin. Vaikka joskus toisella manteereella olisi riehunut kaikki tappanut rutto, ei jossain itä-Suomessa siitä tiennyt kukaan. Informaatioympäristö on ihan erilainen. Lisätään ilmastonmuutokseen ja tällä hetkellä olevaan ihan oikeaan uhkaan kolmannesta maailmansodasta valtavasti kasvavat tuloerot, somemiljardöörien valta meihin kaikkiin, miten tekoäly vie tulevaisuudessa työt tai aiheuttaa jotain vielä pahempaa, kuka tietää. Monet ihan oikeat asiat on kuin jostain scifi-dystopiasta. 

Vierailija kirjoitti:

Monelle lapset tulevat lahjoina ja tervetulleina, eikä tarvitsee odotella jotain supervakaata elämäntilannetta taloineen ja autoineen. Töitä tehdään ja kasvatetaan lapsia samalla. Eihän perhettä voi ikinä perustaa, jos yrittää varautua kaikkeen mahdolliseen ja mahdottomaan eikä luota tulevaisuuteen yhtään. Kuitenkaan et voi tietää, mitä tulevaisuus tuo, jos et uskalla heittäytyä.

-Perheellinen mies

No tuo on tuollainen kikkels kokkels -asenne. Miehet eivät ole niitä, jotka joutuvat raskauden aikoina r aiskatuiksi ja silvotuiksi, lääkäri ei loukkaa teidän luonnollista seksuaalisuuttanne, lasu ei hyökkää teidän kimppuunne, jne. Te saatte hoitaa hommat luomusti ja saatte vieläpä omistusoikeuden piltteihin, joilla ei ole mitään tekemistä siittäjien kanssa. Saattaisin minäkin tuollaiseen diiliin suostua (jos en omaisi siis empatiakykyä naisia kohtaan)

Ja juuri tästä syystä vaikka omalta osalta saisinkin järjestettyä asiat oikein, en haluaisi lasteni kasvavan tuollaisten kikkels kokkels -tyyppien ympäröimänä. Eli hankalaksi menee

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Eli miksi nuoret aikuiset eivät halua lapsia? No hitto vie kun ei me nuoret aikuiset edes voida tai osata nauttia tästä nykyisestä elämästä."

Tämän ymmärrän sinällään. Mutta en ihan ymmärrä sitä että miksi juuri tämä sukupolvi ahdistuu maailmasta niin paljon että lakkaa haluamasta lapsia. Siinä kun on tullut isompi muutos joka ei täysin selity sillä että maailma tai elämä olisi koko maailmanhistoriaa katsoen jotenkin poikkeuksellisen ahdistava.

On siis oltava joku syy miksi tämä nykyinen sukupolvi ahdistuu helpommin kuin edelliset.

 

Jännä. Minä näen asian niin että maailma todellakin on nyt paljon ahdistavampi kuin ikinä ennen. Tai siis sen tulevaisuus. Ei ilmastonmuutoksesta ja muista ympäristökriiseistä ole tiedetty kuin vasta muutaman vuosikymmenen. Oikeasti niistä on puhuttu va

Ilmastonmuutos ei ole uhka. Otsonikato oli joskus vastaava uhka, ja kun sen hysterisointi jätettiin rauhaan, ongelma korjasi itse itsensä. Nuo ovat vaan massahysteriaa lietsovaa propagandaa. Mutta se, että suomalaisista naisista 100% r aiskataan raskauden aikana ja lainsäädäntö koskien huoltajuuksia, ja että kaikki äitiyteen ja naiseuteen viittaavat oikeudet on poistettu (myös lapsen haitaksi) ovat täysiä deal breakereita

Tämän kotisynnytyskeskustelun julki tuleminen oli hyvä asia, jotta se viha ja seksuaalinen väkivalta jota raskaana olevat naiset joutuvat kokemaan, tulee julki. He eivät saa edes mitään anonyymejä tappouhkauksia, vaan heitä haukutaan ja paheksutaan täysin julkisesti omalla nimellä sosiaalisessa mediassa. Tämä kaikki on pahemman luokan nais- ja äitiysvihaa

Vierailija kirjoitti:

"Kyllä se lihasmassa pienenee ja heikkenee jos sitä ei rasiteta entiseen malliin ja sulaa pois."

Entä sitten? 3kk aikana ei ehdi tapahtua mitään pahaa tai peruuttamatonta jos vain sitten palaa vähitelle siihen entiseen treenaukseen. Muutama lisäkilokin sulaa pois eikä jätä mitään jälkiä.

"Nuoria ja terveitä ihmisiä tutkiessa on havaittu, että lihasmassaa voi kadota puolikin kiloa parissa viikossa, jos askelmäärä putoaa 10 000 askeleesta tuhanteen askeleeseen päivässä.

Muutokset kestävyyskunnossakin näkyvät nopeasti, jos treenien tai päivittäisten askelten määrä vähenee merkittävästi.

Maksimaalinen hapenkulutus voi laskea terveellä ihmisellä treenitauon seurauksena kolmesta seitsemään prosenttia kahdessa viikossa, Uusitalo varoittaa."

https://www.iltalehti.fi/terveysuutiset/a/a83a13bb-5c72-4623-98f5-fbd25…

Mielestäni nuo on kyllä aika isoja muutoksia mitä ihan hetkessä tulee, saati muut artikkelissa mainitut haittavaikutukset, kuten huonompi unenlaatu ja aineenvaihdunnan muutokset. 

Vierailija kirjoitti:

" Eikä tarvitse nyt tähän sanoa, että todennäköisyydet pysyviin vammoihin ovat pieniä. Menisitkö johonkin leikkaukseen, jos tiedossa on, että vakavia haittoja voi tulla ja niitä ei sitten hoideta?"

Aika monista leikkauksista jää joillekin epäonnisille vakavia ongelmia. Ei se ole mitenkään poikkeuksellista. 

Kyse on joka asiassa siitä että onko sellainen perusluotto siihen että oma elämä menee todennäköisemmin hyvin kuin huonosti. Ja nykyään ihmiset ovat enemmän kuin ennen vajonneet pessimismiin jossa hyvin menemiseen ei enää lähtökohtaisesti luoteta vaan pidetään ongelmia ja vaikeuksia enemmänkin sääntönä kuin poikkeuksena.

Siis vaikka oikeasti se todennäköisyys ei ole laskenut.

Ihmeellisessä höttömaailmassa täytyy elää, jos pieneen mieleen ei edes tule ajatustakaan, että asioissa on aina myös riskejä ja esim. siinä synnytyksessä voi jopa vammautua pysyvästi tai peräti kuolla, vielä nykypäivänäkin. Kyllä fiksu ihminen miettii aina ne plussat ja miinukset ja tekee suunnitelmia sen mukaan, varautuu myös siihen pahimpaankin vaihtoehtoon. Varsinkin vanhemmuudessa tämän luulisi olevan itsestäänselvyys, ettei kaikki mene aina oppikirjan mukaan.

Vierailija kirjoitti:

Monelle lapset tulevat lahjoina ja tervetulleina, eikä tarvitsee odotella jotain supervakaata elämäntilannetta taloineen ja autoineen. Töitä tehdään ja kasvatetaan lapsia samalla. Eihän perhettä voi ikinä perustaa, jos yrittää varautua kaikkeen mahdolliseen ja mahdottomaan eikä luota tulevaisuuteen yhtään. Kuitenkaan et voi tietää, mitä tulevaisuus tuo, jos et uskalla heittäytyä.

-Perheellinen mies

Miehenä varmasti koetkin, että lapset on jotain tyhjästä pudonneita lahjoja. Paljonkos se nainen onkaan uhrannut omasta kehostaan, elämästään, harrastuksistaan ja työelämästään raskauteen, synnytykseen, toipumiseen, imetykseen, lasten hoitoon jne? Moni nainenkin kyllä hankkisi lapsia varsin mielellään, jos saisi sen miehen osuuden itselleen, senkun kävisi töissä ja harrastelisi terveellä keholla, kun puoliso suorittaa valtaosan hoitovastuusta. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Monelle lapset tulevat lahjoina ja tervetulleina, eikä tarvitsee odotella jotain supervakaata elämäntilannetta taloineen ja autoineen. Töitä tehdään ja kasvatetaan lapsia samalla. Eihän perhettä voi ikinä perustaa, jos yrittää varautua kaikkeen mahdolliseen ja mahdottomaan eikä luota tulevaisuuteen yhtään. Kuitenkaan et voi tietää, mitä tulevaisuus tuo, jos et uskalla heittäytyä.

-Perheellinen mies

Miehenä varmasti koetkin, että lapset on jotain tyhjästä pudonneita lahjoja. Paljonkos se nainen onkaan uhrannut omasta kehostaan, elämästään, harrastuksistaan ja työelämästään raskauteen, synnytykseen, toipumiseen, imetykseen, lasten hoitoon jne? Moni nainenkin kyllä hankkisi lapsia varsin mielellään, jos saisi sen miehen osuuden itselleen, senkun kävisi töissä ja harrastelisi terveellä keholla, kun puoliso suorittaa valtaosan hoitovastuusta. 

Eivät tasa-arvo ja puolison kunnioitus tarkoita sitä, että mies ja nainen olisivat samanlaisia ja että heillä olisi samat funktiot kaikissa tilanteissa, vaikka molemmat tekisivätkin yhtä paljon perheen eteen. Ja kyllä, vauva kasvaa äidin kehon sisällä. Äiti on edelleen äiti kaikista nykyajan hömpötyksistä huolimatta ja voi yhtä lailla haluta niitä lahjoja kuin isäkin, joka puolestaan voi hoitaa oman ruutunsa kaikin puolin hyvin. Ja jos rakastaa toista, ei edes laske, että olenkohan nyt tehnyt enemmän tai joutunut kovemmille kuin hän. Rakasta puolisoa auttaa mielellään.