Halutako lapsia vai ei? Tutkija nuorten aikuisten nousevasta trendistä: "Ajatellaan, että pitäisi olla omistusasunto ensin"
https://www.tamperelainen.fi/paikalliset/8243831
Mitähän hittoa nyt taas?
Nyt siis pitäisi alkaa tekemään lapsia köyhyyteen? Kyllähän se on nimenomaan fiksua ja viisasta että lapsia alkaa tekemään vasta sitten kun on oma talous kunnossa eli palkka on riittävän hyvä ja asunto yms asiat kunnossa.
Nyt siis lapsia pitäisi tehdä vaikka palkka olisi surkea millä elättää juuri ja juuri itsensä?
Kommentit (1150)
Vierailija kirjoitti:
"Ei se lihasmassa siitä mihinkään katoa. Se on, mutta erilaisessa muodossa ja se palaa nopeasti takaisin vanhaan muotoonsa. Ei se lihas nyt sentään mitään läskiä ole joka sulaa pois, jos syöt vaan normaalisti."
Kyllä se lihasmassa pienenee ja heikkenee jos sitä ei rasiteta entiseen malliin ja sulaa pois. Läskiä kertyy huomattavasti helpommin, jos syöt siihen normaalin malliin etkä enää liiku. Ei kehossa ole olemassakaan mitään toisessa muodossa olevia lihaksia. Huomaa, että tänne kirjoittaa puuta heinää tällaiset jotka ei tiedä aiheesta yhtään mitään.
Mutkunnn!! Ei lapsi muuta tai estä mitään! Voit hyvin korvata tavoitteellisen triathlon-treenin vaunulenkillä kivan kaverin kanssa silloin tällöin!
"Ei säännöllinen, tavoitteellinen liikunta ja terveelliset elämäntavat ole mitään pakkomielteisyyttä "
On se jos 3kk tauko on maailmanloppu kun ei voi säilyttää sitä saavutettua "tasoa" täysin samana.
Pakkomielteeksi kutsutaan juuri asiaa josta ei voi kuvitella luopuvan hetkeksikään koska pelkää että siitä seuraa heti jotain pahaa.
"Kyllä se lihasmassa pienenee ja heikkenee jos sitä ei rasiteta entiseen malliin ja sulaa pois."
Entä sitten? 3kk aikana ei ehdi tapahtua mitään pahaa tai peruuttamatonta jos vain sitten palaa vähitelle siihen entiseen treenaukseen. Muutama lisäkilokin sulaa pois eikä jätä mitään jälkiä.
Vierailija kirjoitti:
"Ei säännöllinen, tavoitteellinen liikunta ja terveelliset elämäntavat ole mitään pakkomielteisyyttä "
On se jos 3kk tauko on maailmanloppu kun ei voi säilyttää sitä saavutettua "tasoa" täysin samana.
Pakkomielteeksi kutsutaan juuri asiaa josta ei voi kuvitella luopuvan hetkeksikään koska pelkää että siitä seuraa heti jotain pahaa.
Mutta onko ok haluta olla luopumatta siitä sellaisen asian takia joka ei itselle ole kovin tärkeä? Tai lainkaan tärkeä?
Vierailija kirjoitti:
"Kyllä se lihasmassa pienenee ja heikkenee jos sitä ei rasiteta entiseen malliin ja sulaa pois."
Entä sitten? 3kk aikana ei ehdi tapahtua mitään pahaa tai peruuttamatonta jos vain sitten palaa vähitelle siihen entiseen treenaukseen. Muutama lisäkilokin sulaa pois eikä jätä mitään jälkiä.
Muutama lisäkilo? Monellahan raskauskiloja tulee useampi kymmenen kun omilla silmillä katsoo, lisänä voi olla vatsalihasten erkaantuminen ja pidätyskyky menneenä parsitussa alapäässä niin lähdeppä siitä vaikka 90 km pyörälenkille iloisena polkemaan 3 kk päästä!
Vielä 1980-luvulla omakotitaloa maksettiin max 12-15 vuotta, nykyisin noin 25-30 vuotta. Ok, eristysmääräykset vähän kasvaneet, mutta ei ne eristeet maksa mitään 10-15 vuoden tuloja. Veroja ja kaikenlaisia maksuja on nostettu (hulemaksut, sähkövero ja -verkkojen myynti nosta nut siirtokustannuksia, jätehuolto maksaa maltaita yms.), ihmiset halutaan sitoa velkaliekaan eläkeikäänsä asti, oikeastaan kuolemaansa asti. Ei ole ihme ettei lapsia haluta tehdä tällaiseeen velkaorjuuteen.
Vierailija kirjoitti:
"Mutta tietty se oli 90-luvulla esim paljon helpompaa ostaa omistusasunto, kuin nykyaikana."
Olet ihan oikeassa. Kaveri osti miehensä kanssa asunnon ihan 80-luvun lopussa, maksoivat siitä 500000 markkaa. Heille tuli ero muutamaa vuotta myöhemmin. Asunnon he sai kaupaksi, mutta puoleen hintaan. Asuntolainaa jäi vielä maksettavaksi vaikka asunto meni. Lamavuosina ja vielä niiden jälkeen asuntoja ja omakotitaloja sai halvalla ulosottoviraston pakkomyynneissä. Siis tosi harmi, että sinä et päässyt tuohon mukaan, mutta hei, vielähän tilanne voi muuttua.
Niin, asuntojen hinnat ja korot ovat suoraan verrannollisia maan talouden tilanteeseen, työllisyyteen. Oma ensimmäinen talo ostettiin 90- luvulla, silloin oli kuulemma joku lama, ei meillä. Töitä oli, korot korkealla ja ok- talot edullisia. Sellainen ostettiin kun haluttiin asua maalla. Tuli lapset ja erokin ja talo myytiin ja siitä saatin hyvä hinta, velkaa ei jäänyt yhtään vaan selvää rahaa. Nyt tuntuu että olisi taasvoikea aika ostaa, mutta ei enää...
Vierailija kirjoitti:
Vielä 1980-luvulla omakotitaloa maksettiin max 12-15 vuotta, nykyisin noin 25-30 vuotta. Ok, eristysmääräykset vähän kasvaneet, mutta ei ne eristeet maksa mitään 10-15 vuoden tuloja. Veroja ja kaikenlaisia maksuja on nostettu (hulemaksut, sähkövero ja -verkkojen myynti nosta nut siirtokustannuksia, jätehuolto maksaa maltaita yms.), ihmiset halutaan sitoa velkaliekaan eläkeikäänsä asti, oikeastaan kuolemaansa asti. Ei ole ihme ettei lapsia haluta tehdä tällaiseeen velkaorjuuteen.
Ja mitä se nyt hyödytti. Eläkkeet kiinni arvottomassa rotiskossa. Jos minä nousen veikkauksen tai kryptojen avulla, niin maksan 1980-luvun talosta tasan 10 000 euroa sijainnista riippumatta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Mutta tietty se oli 90-luvulla esim paljon helpompaa ostaa omistusasunto, kuin nykyaikana."
Olet ihan oikeassa. Kaveri osti miehensä kanssa asunnon ihan 80-luvun lopussa, maksoivat siitä 500000 markkaa. Heille tuli ero muutamaa vuotta myöhemmin. Asunnon he sai kaupaksi, mutta puoleen hintaan. Asuntolainaa jäi vielä maksettavaksi vaikka asunto meni. Lamavuosina ja vielä niiden jälkeen asuntoja ja omakotitaloja sai halvalla ulosottoviraston pakkomyynneissä. Siis tosi harmi, että sinä et päässyt tuohon mukaan, mutta hei, vielähän tilanne voi muuttua.
Niin, asuntojen hinnat ja korot ovat suoraan verrannollisia maan talouden tilanteeseen, työllisyyteen. Oma ensimmäinen talo ostettiin 90- luvulla, silloin oli kuulemma joku lama, ei meillä. Töitä oli, korot korkealla ja ok- talot edullisia. Sellainen ostettiin kun haluttiin asua maalla. Tuli lapset ja erokin ja talo myytiin ja siitä
Ja nyt vingutaan eläkkeen pienuutta. Jokainen joka käytti rahansa asuntoon ja peltilehmään säästämisen sijaan joutuu nyt maksamaan itse oman vanhuutensa.
Vierailija kirjoitti:
"Ei säännöllinen, tavoitteellinen liikunta ja terveelliset elämäntavat ole mitään pakkomielteisyyttä "
On se jos 3kk tauko on maailmanloppu kun ei voi säilyttää sitä saavutettua "tasoa" täysin samana.
Pakkomielteeksi kutsutaan juuri asiaa josta ei voi kuvitella luopuvan hetkeksikään koska pelkää että siitä seuraa heti jotain pahaa.
No jep.
Täällä on nyt joitain lastenvihaajia, jotka ovat hyvin agressiivisia lapsista tykkääviä kohtaan.
Ei sun tarvitse haluta lasta, mutta lapsellista alapeukuttaa, jos muutama äiti kertoo, että on onnellinen lapsien kanssa(kin).
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Ei se lihasmassa siitä mihinkään katoa. Se on, mutta erilaisessa muodossa ja se palaa nopeasti takaisin vanhaan muotoonsa. Ei se lihas nyt sentään mitään läskiä ole joka sulaa pois, jos syöt vaan normaalisti."
Kyllä se lihasmassa pienenee ja heikkenee jos sitä ei rasiteta entiseen malliin ja sulaa pois. Läskiä kertyy huomattavasti helpommin, jos syöt siihen normaalin malliin etkä enää liiku. Ei kehossa ole olemassakaan mitään toisessa muodossa olevia lihaksia. Huomaa, että tänne kirjoittaa puuta heinää tällaiset jotka ei tiedä aiheesta yhtään mitään.
Mutkunnn!! Ei lapsi muuta tai estä mitään! Voit hyvin korvata tavoitteellisen triathlon-treenin vaunulenkillä kivan kaverin kanssa silloin tällöin!
Kukaan huippu-urheilija ei ole äiti, koska se lapsi estää kaiken. Eiku...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Ei säännöllinen, tavoitteellinen liikunta ja terveelliset elämäntavat ole mitään pakkomielteisyyttä "
On se jos 3kk tauko on maailmanloppu kun ei voi säilyttää sitä saavutettua "tasoa" täysin samana.
Pakkomielteeksi kutsutaan juuri asiaa josta ei voi kuvitella luopuvan hetkeksikään koska pelkää että siitä seuraa heti jotain pahaa.
Mutta onko ok haluta olla luopumatta siitä sellaisen asian takia joka ei itselle ole kovin tärkeä? Tai lainkaan tärkeä?
On, täysin ok.
Voi myös yrittää ymmärtää, että osa luopuu hetkeksi jopa tärkeistä asioista vielä tärkeämmältä tuntuvan asian vuoksi. Onko se ok?
Itse olen 30v lapseton ja sinkku nainen. Käyn töissä. Duunari. Pienpalkkainen. En ajattele että raha on se syy miksi en tee lapsia. Kyllä lapsia on tehty iänkaiken paljon surkeampiiinkin ja köyhempiinkin olosuhteisiin. Ei lapsia tehdä rahasta vaan rakkaudesta. Itsellä suurin syy on se toki että ei ole vakituista kumppania. Mutta myös vaikea masennus ja erakoituminen. En usko että jaksaisin huolehtia tai rakastamaan lastani tässä tilassa.. en pysty huolehtimaan aina edes itsestäni.. myös pelko entä jos lapselleni tapahtuisi jotain pahaa ja menettäisin hänet. En kestäisi sitä menetystä. Myös sitä etten osaa rakastaa häntä. Minua ei lapsena rakastettu. Se kovettanut minut ja tehnyt minusta etäisen ja katkeran ihmisen..
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Ei säännöllinen, tavoitteellinen liikunta ja terveelliset elämäntavat ole mitään pakkomielteisyyttä "
On se jos 3kk tauko on maailmanloppu kun ei voi säilyttää sitä saavutettua "tasoa" täysin samana.
Pakkomielteeksi kutsutaan juuri asiaa josta ei voi kuvitella luopuvan hetkeksikään koska pelkää että siitä seuraa heti jotain pahaa.
Mutta onko ok haluta olla luopumatta siitä sellaisen asian takia joka ei itselle ole kovin tärkeä? Tai lainkaan tärkeä?
Tietenkin on. Tuskin kukaan luopuu itselleen tärkeistä asioista sellaisten asioiden takia jotka eivät ole itselle tärkeitä.
Mutta en siis näe että vaikkapa kuntoiluharrastus oli sinällään yhtään sen erityisempi syy olla lapseton kuin mikään muukaan. Huippu-urheilijatkin saavat lapsia myös kesken uran.
"Muutama lisäkilo? Monellahan raskauskiloja tulee useampi kymmenen kun omilla silmillä katsoo,"
Kyse oli kiloista jotka tulevat juuri sen takia että se liikuntaharrastus on muutaman kuukauden tauolla. Tietenkin raskaudella on myös muita vaikutuksia kehoon ja painoon. Mutta se on eri asia eikä liity liikuntaan sinällään.
"Vielä 1980-luvulla omakotitaloa maksettiin max 12-15 vuotta, nykyisin noin 25-30 vuotta. "
Ero on siinä että silloin se omakotitalo oli harvoin ensimmäinen asunto. Ainakin meillä oli vanhemmilla ensin kaksio 9 vuotta, sitten rivari 5 vuotta ja sitten vasta omakotitalo. Joka välissä maksettiin vanhoja lainoja aina takaisin ja säästettiin seuraavaa varten.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Ei säännöllinen, tavoitteellinen liikunta ja terveelliset elämäntavat ole mitään pakkomielteisyyttä "
On se jos 3kk tauko on maailmanloppu kun ei voi säilyttää sitä saavutettua "tasoa" täysin samana.
Pakkomielteeksi kutsutaan juuri asiaa josta ei voi kuvitella luopuvan hetkeksikään koska pelkää että siitä seuraa heti jotain pahaa.
Mutta onko ok haluta olla luopumatta siitä sellaisen asian takia joka ei itselle ole kovin tärkeä? Tai lainkaan tärkeä?
On, täysin ok.
Voi myös yrittää ymmärtää, että osa luopuu hetkeksi jopa tärkeistä asioista vielä tärkeämmältä tuntuvan asian vuoksi. Onko se ok?
Totta kai. Tässä on nyt pointtina se, että kun henkilö A sanoo ettei halua lapsia koska haluaa treenata ja harrastaa rauhassa, niin paikalle rynnii mammat b-ö lussuttamaan että ihanhyvinvoitreenatalapsenkanssavauvaeimuutamitäänkannattaahankkiavauva. No ei kannata jos haluaa treenata.
Lapsien kanssa saa aina murehtia jostakin. Paljon se antaa, mutta stressiä myös. Sitten, jos talous ei ole kunnossa on se taas yksi stressin aihe lisää. Omat lapset jo teini-ikäisiä, edelleen saa olla huolissaan tässä maailmassa. Tällä hetkellä ahdistaa mahdollinen sota ja muut asiat. Haluaisin muuttaa lasten kanssa pois suomesta, pian.
Vierailija kirjoitti:
"Muutama lisäkilo? Monellahan raskauskiloja tulee useampi kymmenen kun omilla silmillä katsoo,"
Kyse oli kiloista jotka tulevat juuri sen takia että se liikuntaharrastus on muutaman kuukauden tauolla. Tietenkin raskaudella on myös muita vaikutuksia kehoon ja painoon. Mutta se on eri asia eikä liity liikuntaan sinällään.
Miksi nämä kilot pitäisi eritellä? Jos paino nousee 15 kg raskauden takia, koska syynä on raskaus ja liikunnan puute, niin kyllähän se syy on nimenomaan siinä raskaudessa eikä missään muussa, jonka takia sinne liikkumaan ei pääse.
"Ei se lihasmassa siitä mihinkään katoa. Se on, mutta erilaisessa muodossa ja se palaa nopeasti takaisin vanhaan muotoonsa. Ei se lihas nyt sentään mitään läskiä ole joka sulaa pois, jos syöt vaan normaalisti."
Kyllä se lihasmassa pienenee ja heikkenee jos sitä ei rasiteta entiseen malliin ja sulaa pois. Läskiä kertyy huomattavasti helpommin, jos syöt siihen normaalin malliin etkä enää liiku. Ei kehossa ole olemassakaan mitään toisessa muodossa olevia lihaksia. Huomaa, että tänne kirjoittaa puuta heinää tällaiset jotka ei tiedä aiheesta yhtään mitään.