Lue keskustelun säännöt.
Aamu alkoi katkeruudella :( Miten selvitä siitä?
28.01.2025 |
Olen seuraillut entisen asuntoni myyntiä. Nyt se on mennyt kaupaksi pitkän ajan kuluttua. Löysin toteutuneista asuntokaupoista sitä vastaavan asunnon, ja se on kadonnut etuovesta, joten olen satavarma siitä, että kyseessä on sama asunto.
Itsehän halusin muuttaa tiivistetysti siksi, että talon äänieristys oli luokattoman surkea, enkä saanut siellä rauhaa. En selosta tänne yksityiskohtia kuitenkaan.
Laitoin sen hinnan, jonka itse halusin, vaikka välittäjä sanoi sen olevan liikaa. Nyt, vuosia myöhemmin asunto on myyty juuri sillä hinnalla. Yksi välittäjä sanoi, että alueen hintataso on noussut vuosien varrella, ja osa minusta ymmärtää, että tein todennäköisesti ihan hyvän kaupan silloin. Siitä on vuosia aikaa. Ei muutamaa kuukautta tai kahta vuotta. Lisäksi uskon, että ostajilla (kun minä olin myyjä) oli lainaa, kuten valtaosalla. Minulla ei ollut, se oli perintöasunto. Joten loppujn lopuksi se ostajien tekemä kauppa ei välttämättä (todennäköisesti) tuottanut heille mitään voittoa verrattuna minuun. Jotenkin vain iski sellainen katkeruus, kun kauppa konkretisoitui nyt. Tunnen itseni huijatuksi, huonoon päätökseen johdatelluksi yms. vaikka tilanteeni oli vuosia sitten, ja halusin pois sieltä, vaikka asunto oli nätti ja omalla tavallaan rakas minulle. Se rauhan puute rasitti eniten ja oli siinä jotain muutakin.
Joskus mietin, että millaistakohan elämäni olisi vaikka nyt, jos olisin jäänyt sinne asumaan. Olisiko se parempaa? Olisinko katkera siitä etten myynyt vaikka halusin jotain uutta ja erilaista? Mitä jos olisin vain luopunut siitä yhdestä unelmastani ja vaihtanut välittäjää. Silloisen välittäjän valitsemalla sain varattua itselleni uuden asunnon, mutta nykypäivänä toivon, etten ikinä olisi saanut kyseistä asuntoa. Niin paljon harmia siitä on syntynyt. Mistäs minä sen olisin voinut tietää.
Kommentit (135)
Minusta tämäkin aloitus vaikuttaa tietyn saman aloituksia päivittäin tehtailevan ammattitrollin tekeleeltä.
Itse olen kokonaisuutena todella tyytyväinen vastaavankaltaisen tilanteen osalta omassa elämässäni. En kadu ainuttakaan detaljia, myyntihinta mukaan lukien.
Kaikki asuntodiilissä meni supernopeasti ja tehokkaasti. Aikana, jolloin kukaan ei ko. kaupungissa ostanut yhtään mitään ja koko asuntobisnes oli totaalisesti syväjäässä. Kuitenkin minun perintöasuntoni meni heti.
Remontoimaton kohde myytiin nuorelle insinöörille ensimmäiseksi omaksi kodiksi. Hän on nyt sen laittanut viimeisen päälle katosta lattiaan perheen perustamista silmällä pitäen. Remonttiin on kaiketi huvennut 20 tonnia.
Elämä jatkuu.
Aina purjeissa uudet raikkaat puhurituulet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä he varmasti ovat voittoa tehneet, mutta mitä väliä? He ovat he ja sinä olet sinä.
Mistä hitosta sinä tiedät muiden voitoista?? "Varmasti ovat" tehneet, öh...
Koska asuntojen hinnat ovat nousseet vuosien aikana. Nyt toki pieni notkahdus alas. Silti hinnat on korkeammat kuin vaikka 5 tai 10 saatika 15 vuotta sitten.
Eivät ole. Perin asunnon kymmenen vuotta sitten arvolla 225 000 e. Nyt sen arvo on 180 000 e.
Vatvot siis 10 vuoden takaisia asioita ja ihan tosissasi???
10 vuoden ajan oot nyt katunut. Move on, rakas Ap. t. edellinen
Vierailija kirjoitti:
Myönnetäänkä jo nyt palstan Vuoden 2025 pateettisin aloitus-palkinto?
Luoja, miten raskassoutuinen ihminen aloittaja.
TROLLI VAIN <3
"Tunnetko sitten ketään tämäntyylistä, joka olisi muuttunut? Oma kokemus on että vanhemmiten katkeruus ja kateus vain pahenevat. Jokaiselle tulee terveysongelmia yms. elämän mittaan, mutta nämä ihmiset eivät niistäkään saa sympatiaa, koska katkeruus ja kateellisuus ajaa ihmiset pois. Ainakin yhdellä tuntemallani tällaisella on persoonallisuushäiriö, lääkärin diagnosoima eli hehän eivät muutu. "
Hmmm, piti ihan miettiä. Tunnen yhden ihmisen, joka pääsi murrosiässä kokemistaan kateellisuuksista eroon, mutta nuorena aivot on sen verran muokkautuvat, että siksi muutos oli helpompaa. Tunnen ihmisiä, joilla persoonallisuushäiriö on hieman vanhemmiten helpottunut, kuten joissakin pershäiriöissä saattaa onnekkaasti käydä. Mutta katkeruus ja kateellinen häiriö taitaa olla niitä, mitkä iän myötä pahenee. Valitettavasti. Kunnon terapialla näihin voisi päästä käsiksi, mutta se vaatii ensin kunnon purkamista ja harva lukkiutunut ihminen suostuu niin tekemään.
Tuskallista se on heille, mutta ilmeisesti myös osittain nautinnollista, koska pahassa vellomista eivät halua lopettaa. Äidistäni ainakin näkee, että hän joskus oikein nauttii, kun saa paskaa osakseen (koska sitten voi olla vihainen ja sääliä itseään) ja taas jos jotain hyvää tapahtuu, niin hän menettää otteen elämästään ja voi pahoin. Kunnes pian on taas vellomassa siinä pahassa. Ihminen elää kuten on tottunut elämään, ellei tietoisesti yritä muuttaa sitä ja se taas vaatisi äärimmäistä rehellisyyttä itseltään. Kaikki keinot ja avut mitä noille yrittää ulkopuolelta antaa, aiheuttaa vain kiukkua, kuten aloittajastakin huomaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Myönnetäänkä jo nyt palstan Vuoden 2025 pateettisin aloitus-palkinto?
Luoja, miten raskassoutuinen ihminen aloittaja.
TROLLI VAIN <3
Totta. Täällä taas. Mutta te höpsöt menette halpaan joka ikinen kerta. =)
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joillakin toisenlaiset murheet. Minulta reilulla 200k€ ostettu asunto on ollut myynnissä jo vuoden. Pyynti 130k€, mutta ei kiinnosta ostajia. Lienevätkö katkeria nuo asuntooni ostaneet, en tiedä.
Vierailija kirjoitti:
Joillakin toisenlaiset murheet. Minulta reilulla 200k€ ostettu asunto on ollut myynnissä jo vuoden. Pyynti 130k€, mutta ei kiinnosta ostajia. Lienevätkö katkeria nuo asuntooni ostaneet, en tiedä.
Tuskin, eiköhän suurin osa ole perillä siitä miten asuntomarkkinat toimivat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Myönnetäänkä jo nyt palstan Vuoden 2025 pateettisin aloitus-palkinto?
Luoja, miten raskassoutuinen ihminen aloittaja.
TROLLI VAIN <3
Totta. Täällä taas. Mutta te höpsöt menette halpaan joka ikinen kerta. =)
Ap
minusta on joskus on ihan kiva vastata trollillekin, lukeehan niitä vastauksia muutkin kuin ap, ja ehkä joku voi jonkun ajatuksenpoikasen "viisaasta" vastauksesta saada. Keskustelupalstahan tämä on :)
Vierailija kirjoitti:
"Tunnetko sitten ketään tämäntyylistä, joka olisi muuttunut? Oma kokemus on että vanhemmiten katkeruus ja kateus vain pahenevat. Jokaiselle tulee terveysongelmia yms. elämän mittaan, mutta nämä ihmiset eivät niistäkään saa sympatiaa, koska katkeruus ja kateellisuus ajaa ihmiset pois. Ainakin yhdellä tuntemallani tällaisella on persoonallisuushäiriö, lääkärin diagnosoima eli hehän eivät muutu. "
Hmmm, piti ihan miettiä. Tunnen yhden ihmisen, joka pääsi murrosiässä kokemistaan kateellisuuksista eroon, mutta nuorena aivot on sen verran muokkautuvat, että siksi muutos oli helpompaa. Tunnen ihmisiä, joilla persoonallisuushäiriö on hieman vanhemmiten helpottunut, kuten joissakin pershäiriöissä saattaa onnekkaasti käydä. Mutta katkeruus ja kateellinen häiriö taitaa olla niitä, mitkä iän myötä pahenee. Valitettavasti. Kunnon terapialla näihin voisi päästä käsiksi, mutta se vaatii ensin kunnon purkamista ja harva lukkiutunut ihminen
Ilmiöön liittyy se, että elämän tapahtumista annetaan aivan toinen kuva kuin ne ovat olleet ja jopa valehdellaan. Siis terapiassa. Siitä huolimatta tämä tuntemani henkilö, jo edesmennyt, sai persoonallisuushäiriödiagnoosin ja lopetti terapian, kun terapeutti ei mennytkään mukaan hänen stooreihinsa. Hän oli sitten yksi paha ihminen lisää katkeruutta ja kaunaa lisäämässä. Monet asiat, jotka pers.häiriöinen kertoo, ovat itse asiassa valetta. Usein jopa niin, että hän kertoo sen mitä itse on tehnyt, toisen tehneen. Uskooko sitten itse nämä juttunsa, mene ja tiedä. Juuri tuon kaltaisen asian takia oivalsin, että olen tekemisissä hyvin sairaan ihmisen kanssa, että kuulin, että se mitä hän itse on tehnyt minulle, oli kerrottu muille toisinpäin.
Jollain tapaa pelottavaa kyllä tuollainen. Löysimme myöhemmin hänen papereitaan, joissa oli kaikissa hyvin aggressiivisia ja väkivaltaisia juttuja. Mutta onneksi purki ne vain paperilla. Mutta oli kyllä päräyttävää lukea ne. Ei ihme, että tunsin voimakasta halua vältellä, koska tuo väkivaltaisuus purskahti kyllä välillä sanallisesti esille ja hyvin yllättäen.
Siinä on jotain psykoottista, miten kaiken voi saada näyttämään salaliitolta itseä vastaan. Todellisuudentaju on hämärtynyt.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ja tosiaan toistan vielä, että asuntoon EI ole tehty muutoksia minun jälkeeni. Kuvista olen sen vallan mainiosti nähnyt. ap
Lähes kaikkien asuntojen hinnat ovat nousseet tässä vuosien aikana, entäs sitten? Inflaation kun ottaa huomioon niin ei se arvonnousu ole edes niin suurta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mene psykiatrille ja/tai terapiaan. Ei ole tervettä tuo. Ja olen itsekin mt-potilas, joten ei ole mikään herja. Lääkitys ja keskusteluapu ovat ainoat, mikä tuohon voi auttaa, jos et saa sitä itse loppumaan. Toki voit elää noinkin, jos haluat.
Sinulle ei käynyt yhtään mitään. Halusit myydä asunnon ja sait haluamasi hinnan. Omasta perintöasunnostani katosi 50 000 e, kun jouduin myymään väärällä hetkellä, enkä vatvo sitä.
Älä hyvä ihminen seuraa sellaisia asioita, jotka tekevät sinulle pahaa.
Kun en saanut haluamaani hintaa!!! Hinta oli ihan ok kun silloin mietin, mutta se EI ollut haluamasi hinta.
Voi. Hyvänen. Aika.
Antakaa mulle miljoona! Oho, sain miljoonan ninkuma pyysin, mutta miksen pyytänyt kahta? Voi säälikää minua ressukkaa!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Oli miten oli, voisin lyödä pääni pantiksi että se toteutuneiden asuntokauppojen tieto liittyy nimenomaan minun entiseen asuntooni. Olen seuraillut muitakin saman osoitteen myyntejä tässä vuosien varrella.
Köyhä on elämä jos siihen tuollaista kyttäilyä sisältyy. Tehty mikä tehty, anna olla ja aloita parempi elämä. Katkeruus ja kateus pilaa elämän ja sitä on vain tämä yksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joillakin toisenlaiset murheet. Minulta reilulla 200k€ ostettu asunto on ollut myynnissä jo vuoden. Pyynti 130k€, mutta ei kiinnosta ostajia. Lienevätkö katkeria nuo asuntooni ostaneet, en tiedä.
Tuskin, eiköhän suurin osa ole perillä siitä miten asuntomarkkinat toimivat.
Jos aloittaa olisi ollut ostajana niin eiköhän hän tästäkin kehittäisi katkeruuden aiheen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mihin petsoonallisuushäiriöön liittyy katkeruus? Narsistiseen?
Tämä väninä on omalla tavallaan viihdyttävää.