no tässä sitä nyt ollaan!
no minulla on n. 5v lapsi ja 8kk lapsi ja nyt sitten, kun minua palelsi ja oli pahoinvointia niin päätin ostaa raskaustestin. no siihen tulin sitten 2 punaista viivaa (positiivinen) no imetän vielä tällä hetkellä nuorimmaista niin en tiedä miten raskaus sujuu. mieheni ei asiasta vielä tiedä... enkä muillekkaan ole kertonut! no tässä on pari ongelmaa. 1.mitä muut ihmiset sanovat esim. neuvolassa?? (lääkärit) 2.onko noin pieni ikäero jotenkin pahasta?? en tiedä miten suhtaudun tähän asiaan koska abortti ei ole minulle vaihtoehtona. no täällä voin kertoa koska se on jotenkin helpompaa. mitä mieltä te olette? kaipaan kipeästi neuvoja!
Kommentit (5)
kiitos avusta! sekin helpottaa jos joku sanoo että se on ihan normaalia. ettei joudu kauheiden haukkumusten kohteeksi. KIITOS.
Mulla oli vuosi sitte siinä mielessä sama tilanne et 5v esikoinen ja vauva 8kk kun tulin raskaaksi, tosin raskaus oli toivottu, mutta kysyitkin et mitä muut sanoo, no sanokoon mitä lystää ;)
Neuvolassa ei sanottu mitään, ainakaan negatiivista, ei lääkärit ym. Sukulaisista suurin osa onnitteli ja oli ihan iloisia, ainakin meillepäin, löyty sit pari sellastakin jotka ei onnitellut ja puhuivat seläntakana et miks noin pian ku edellinenkin vauva jne. ja kyllähän mä noista puheista mieleni pahoitin, vaikka kotin olla et mitäs se muille kuuluu monta lasta meillä on ja millä ikäeroilla.
Odotusaika meni nopsaan, väsyneempi olin kyllä ja kun vauva syntyi niin hän oli ekat 2kk iltahuutaja ja valvotti yöllä aika paljon, et rankkaa oli, mut senkin jakso kun ajatteli et aikansa kutakin, valvottiin myös miehen kanssa vuorotellen. Nyt vauva on reilu 3kk ja nukkuu yöt syömättä, tuttia täytyy antaa aina välillä, hiukan levottomuutta ollut nyt kun oppinut pyörimään. Mutta ihan hyvin meillä menee vaikka onkin kaksi vaippa ikäistä, välillä väsyttää, välillä ei. Jos oikein väsyttää niin mies hoitaa ja pääsen päikkäreille toki ja se ajatus et tää on nyt tätä, ja aika menee niin nopsaan et ei ole pian vauvoja enää..nyyyh..
En nyt tiä auttoko tää sun kysymyksiis, mut tulipa ny kirjoteltua :)
Tohon imetysasiaan mulla ei ole oikein mitää sellasta varmaa tietoa, kuullut olen et maidon maku muuttuis raskauden aikana ja lapsi alkaa hyljeksiin sitä, eli lopettaa tissittelyn ite, jotkut taas kai imettää molempia, vauvaa ja aikaisempaa lasta.
Niin ja onnittelut raskauden johdosta!
Siis sulla on varmaan pieni alkushokki, mutta kyllähän niitä lapsukaisia on vuodenkin ikäerolla syntynyt...Ystäväni lapsilla on 1,5v ikäeroa ja mitään mustasukkaisuutta ei ole isomman osalta ollut ja ovat toisilleen parhaat kaverit. Rankkaa on varmasti varsinkin sinulle, mutta vaadi apua jos tuntuu ettet jaksa.
Imetysasiasta piti sanomani, että itse imetin raskauden puoliväliin, kunnes lapsi itse vieroittui, luulen että maidon tulo loppui silloin. Huomasin että jo ennen tuota puoliväliä kiinteitä alkoi mennä ihan eri tahtiin, eli luultavasti maito väheni. Itselläni tilanne oli niin päin, että imetin ja yritettiin pitkään pikkukakkosta. En meinannut millään tulla imetyksen takia raskaaksi ja mietin jo että pitääkö lopettaa koko imetys. Alkupuolella rinnat olivat tosi arat, keskivaiheilla ei enää mutta sitten lapsi unohti koko imetyksen.
Myös tuttavapiirissäni ja listoilla olen jutellut äitien kanssa jotka imettävät raskaana ollessaan ja jotkut kahta eri ikäistä tandemina. Tämä ei ole mitenkään tavatonta, paitsi neuvolantätini mielestä. Oli sitä mieltä että imetys pitäisi heti lopettaa. Itse kuitenkin jaksoin hyvin imettää, huolehdin vain vitamiini- ja kalkkilisästä. Vauva ottaa kyllä minkä tarvitsee, mutta tietysti pitää huolehtia että itse saa tarpeeksi vitamiineja ja hivenaineita.
Älä liikaa ajattele mitä muut ihmiset sanovat; mitä sillä on väliä? Sinä elät omaa elämääsi eikä 3. lapsi ole tänä päivänä mikään ihmeellinen juttu. Jos imetystä mietit, voit varmasti ottaa yhteyttä vaikka imetystukipuhelimeen ja kysyä sieltä neuvoa. Neuvolassa kun ei kuitenkaan aina ole tarjolla parhainta imetystietämystä terveydenhoitajilla tai läääkäreillä. Tämä siis vain oma kokemukseni, joku toinen voi olla täysin erimieltä.
Voimia ja tsemppiä sinulle tulevaan! :)