Miksi jotkut ihmiset kommentoi toisille, että sä et tiedä vaikeista asioista mitään?

Vierailija kirjoitti:

Yksi läheiseni halusi mahdollisimman pian takaisin normaaliin arkeen ja töihin sen jälkeen kun oli menettänyt vaimonsa ja lapsensa, koska koki sen helpottavan oloaan. Silloin jotkut kommentoi, että ei tainnut paljoa surettaa kun on jo taas töissä ja tekee kaikkia asioita. Ihan käsittämätöntä.

Todellakin luokattoman törkeää. 

Itselläni riippuu ihan siitä, mitä ihminen on kokenut. Vaikeat kokemukset ovat kuitenkin aika objektiivinen asia, esim. jos kumppani jättää vs. oma lapsi kuolee, niin eihän tuo eron kokenut ihminen voi vakavalla naamallakaan väittää oman lapsen menettäneelle ihmiselle, että hän ei tiedä, mitä tarkoittaa, kun on vaikeaa.

Jos on babyface, niin sinulle puhutaan viisikymppisenäkin kuin et olisi kokenut elämässäsi mitään, niin se vain on.

Ihmiset tekevät jatkuvasti viiden pennin pika-analyysejä toisistaan, ja luottavat niihin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yksi läheiseni halusi mahdollisimman pian takaisin normaaliin arkeen ja töihin sen jälkeen kun oli menettänyt vaimonsa ja lapsensa, koska koki sen helpottavan oloaan. Silloin jotkut kommentoi, että ei tainnut paljoa surettaa kun on jo taas töissä ja tekee kaikkia asioita. Ihan käsittämätöntä.

Onhan se erikoista jos ei suruaika merkitse mitään.

Onko myös erikoista sinun ajatusmaailmallesi, että ihmiset surevat eri tavalla? Eikä ole yhtä ainoaa oikeaa tapaa surra?

Vierailija kirjoitti:

Koska jotkut ovat henkisesti heikkoja ja romahtavat jos joku katsoo heitä väärin. Todella noloa varsinkin jos itse on kokenut vähän vakavempaa. Ihmiset valittavat AIVAN mitättömistä asioista, hommaisivat oikeita ongelmia ennen kuin ulisevat.

Odota vain omalle kohdallesi kun mitättömiä asioita alkaa kasautua taakaksesi. Tulet sitten kertomaan miten meni.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koska jotkut ovat henkisesti heikkoja ja romahtavat jos joku katsoo heitä väärin. Todella noloa varsinkin jos itse on kokenut vähän vakavempaa. Ihmiset valittavat AIVAN mitättömistä asioista, hommaisivat oikeita ongelmia ennen kuin ulisevat.

Miksi kuvittelet, että sinun mielestäsi mitättömistä asioista valittavilla ei olisi isompiakin ongelmia?

Koska eivät puhu niistä.

Luuletko, että kukaan haluaa puhua niistä asioista jos vastaanotto on tätä?

Suomalainen empatia.

On tuo minullekin sanottu. Sanoja oli ihminen, joka tietää, että minulla on ollut vaikeuksia elämässäni. Mutta ne minun krooniset vaikeuteni, joiden kanssa olen oppinut elämään, eivät ole mitään sen hänen ohimenevän pikku murheensa rinnalla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koska jotkut ovat henkisesti heikkoja ja romahtavat jos joku katsoo heitä väärin. Todella noloa varsinkin jos itse on kokenut vähän vakavempaa. Ihmiset valittavat AIVAN mitättömistä asioista, hommaisivat oikeita ongelmia ennen kuin ulisevat.

Miksi kuvittelet, että sinun mielestäsi mitättömistä asioista valittavilla ei olisi isompiakin ongelmia?

Koska eivät puhu niistä.

Isoista ongelmista ei välttämättä haluta aina avautua kaikille.

Ja miksi pitäisikään haluta levitellä omia asioitaan kaikenmaailman tyhjäpäiden reposteltavaksi ja arvostelvaksi? Mitä kukaan on sanomaan kenellekkään, mikä on oikea ongelma? Vaikka itsellä olisi ollut mitä, et silti ole toisen nahoissa, eikä sinulla ole mitään kompetenssia arvostella muiden elämää iloineen ja suruineen.

Vierailija kirjoitti:

Itselläni riippuu ihan siitä, mitä ihminen on kokenut. Vaikeat kokemukset ovat kuitenkin aika objektiivinen asia, esim. jos kumppani jättää vs. oma lapsi kuolee, niin eihän tuo eron kokenut ihminen voi vakavalla naamallakaan väittää oman lapsen menettäneelle ihmiselle, että hän ei tiedä, mitä tarkoittaa, kun on vaikeaa.

Eihän kokemuksia noin kannata vertailla.

5 vuotta rikollisuutta 

Vielä nolompia on ne, jotka esittää ymmärtävänsä köyhyyttä vetoamalla johonkin yh-lapsuuteensa. Yh-perheet on Suomen  etuoikeutetuin joukko. 

Kertoo, että omat traumat ovat käsittelemättä. Kun pääsee toipumisen alkuun, niin tuollainen kommentointi kyllä loppuu ja alkaa ymmärtää traumakuorman monimutkaisuutta. Ja mielenkiinto takuulla kääntyy omaan traumareagointiin, eikä muiden. Itsekin ihmettelen, miten moni muun mielestä dramaattinen menetys ja onnettomuus ei vaikuta minuun, mutta ne jotkut tietyt "pikkuasiat"... 

Niinhän se on joka asiassa. Yleistää ei voi missään asiassa eikä tietää toisen ihmisen mieltymyksiä ym.  varsinkaan  tuntemattoman ihmisen.Toki voi kuvitella tietävänsä mutta ei oikeasti tiedä.

Mitä sitä sitten sanomaan mitään kenellekkään. Jokaisella on oma elämä. Jotkut tykkää hakata päätä seinään, niin hakatkoon.

Vaikeudet on suhteellisia, vai onko? 

Jotkut ihmiset ovat myös vahvempia, kestävät enemmän. Luonne eroja. 

Elämä on kummallista. 

Elämäni ensimmäinen puolisko on mennyt vaikeuksien läpi luoviessa. Nyt kun alkaa näkyä valoa tunnelin päässä, tunnen yhtäkkiä häpeää ja syyllisyyttä kaikesta hyvästä. Ikäänkuin en olisikaan oikeutettu kaikkeen hyvään. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koska jotkut ovat henkisesti heikkoja ja romahtavat jos joku katsoo heitä väärin. Todella noloa varsinkin jos itse on kokenut vähän vakavempaa. Ihmiset valittavat AIVAN mitättömistä asioista, hommaisivat oikeita ongelmia ennen kuin ulisevat.

Miksi kuvittelet, että sinun mielestäsi mitättömistä asioista valittavilla ei olisi isompiakin ongelmia?

Koska eivät puhu niistä.

En ihmettele ollenkaan, että sinulle niistä ei puhuta.

meillä naapurit valittavat rajattoman adh pirkko paavon mekastuksesta ja paikkojen särkemisestä ovat todella pikku sieluisia.

Noin sanoi työkaveri. Tosin hänelle en ole niistä vaikeista asioista kertonut, enkä kerro. Syystä.

Suomalaiset ovat äärimmäisen epäempaattisia, tylyjä, ilkeitä, kateellisia, ylimielisiä ja epäkypsiä.

Varmaan pimeys ja kylmyys tekee ihmisistä pimeitä ja kylmiä.

Lammasmainen orjakansa pirunsarvilla ja raateluhampailla.

Lempiharrastukset: ostrakismi, selkäänpuukotus, juoruilu, valehtelu ja kyttääminen.

Rakastavat mykkänä möllötystä tai toiselle piikittelyä ja näpäyttelyä.