Oman mummolan ostaminen kodiksi?
Onko kukaan näin tehnyt. Oletteko raaskineet tehdä muutoksia vai pitäneet sellaisena kuin on? Ja onko siinä asuminen niin ihanaa kuin tuntuisi olevan?
Kommentit (34)
Vierailija kirjoitti:
Kai osa remppaa. Mutta onko varaa pitää. Ehkä töissäkäyvillä on rahaa.
Miksei olisi varaa?? Mummola voi olla myös pieni mummonmökki, joka ei paljoa rahaa vie.
Hyvä idea, ostaa tuttu talo. Remontti tai ei, aina voi edetä hitaasti. Voi tehdä vaikka muistojen huoneen tai nurkkauksen, jos haluaa säilyttää jotain ennallaan. Olen asunut mummin asunnossa ja siellä oli mukava tunnelma.
Sisko osti meidän mummolan. On laittanut nykyaikaiseksi ja viihtyy hyvin. Mukava siellä on käydäkin.
EI ole kovin kivaa, pakotatte vanhan ihmisen pois kodistaan
Siskoni on tehnyt näin. Omistaa molemmat mummolat. Toinen asuinkäytössä ja toinen mökkinä.
Me asuimme kolme vuotta mun "mummolassa" eli asunnossa, missä isovanhemmat asuivat eläkkeellä. Se oli Solnankadulla siinä puistotien kulmassa.
Kiva siinä oli asua, oli pieni kolmio. Muutettiin sitten suurempaan, kun toinen lapsi syntyi.
Yleensä mummot asuvat aika pienissä asunnoissa. Ainakin mun tutut. En tiedä yhtäkään ystävieni tai tuttujeni isovanhempaa, jotka asuisivat n.80v esim. omakotitalossa.
Me asutaan miehen entisessä mummolassa.
Mun oli pakko ottaa mummola perintönä aikanaan. Se oli pakko rempata, koska ei siellä enää toiminut lämmitys, eikä kylppärit, kaivo, jätevesi eikä mikään.
Silti se on aika kallis asua, koska olisi pitänyt myös lisäeristää ja laittaa tuulensuojaa lämmityskulujen hallitsemiseksi. Mutta se taas olisi vaatinut seinien ulkovuoren uusimista. Ja se taas olisi vaatinut räystäiden pidentämistä. Ja se taas olisi vaatinut kattopeltien uusimista. Ja siinä kohtaa loppui mun rahat.
Vierailija kirjoitti:
Kai osa remppaa. Mutta onko varaa pitää. Ehkä töissäkäyvillä on rahaa.
Mun mummola oli pitkään 1980-luvun puolivälissä rakenenttu kerrostalokaksio... Ei kaikkien mummolat ole missään isossa maalaistalossa.
Kunhan muut lapsenlapset eivät kuvittele sen olevan edelleen mummola, selvintä olisi jättää ostamatta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kai osa remppaa. Mutta onko varaa pitää. Ehkä töissäkäyvillä on rahaa.
Mun mummola oli pitkään 1980-luvun puolivälissä rakenenttu kerrostalokaksio... Ei kaikkien mummolat ole missään isossa maalaistalossa.
Eivät mummot edes minun lapsuudessani asuneet missään maalla. Ihan Kuopion keskustassa Vuorikadulla toiset ja toiset Dosentintiellä Munkkiniemessä.
Vierailija kirjoitti:
Yleensä mummot asuvat aika pienissä asunnoissa. Ainakin mun tutut. En tiedä yhtäkään ystävieni tai tuttujeni isovanhempaa, jotka asuisivat n.80v esim. omakotitalossa.
Erikoista. Mun taloni edellinen asukas asui tässä 90-vuotiaaksi. Ja meidän naapurissa asuu mm. 95-vuotias, kaksi 70+ -vuotiasta ja kolme yli 80-vuotiasta. Vanhempani asuvat myös maalla omakotitalossa, ovat 85v. Ja kun heidän naapurustoa ja ystäväpiiriään miettii niin vain yksi pariskunta muutti osakkeeseen asumaan ja myivät talon, sekin vain siksi että mies sairastui ja kuoli ja vaimo ei halunnut jäädä isoon taloon yksin.
Onko sulla hyvät suhteet sisaruksiisi ja muihin sukulaisiin?
Siinä voi tulla ongelmia, kun sukulaiset innostuvat vierailemaan luonasi "mummolassa" odottaen palveluja mummon tapaan..
Tästähän on palstalla kovasti kirjoitettu.
Vierailija kirjoitti:
EI ole kovin kivaa, pakotatte vanhan ihmisen pois kodistaan
Oletkos ajatellut, että tällainen voi tulla eteen esimerkiksi perinnönjaon yhteydessä?
Asuin jonkin aikaa mummolassani. Jouduin vaihdattamaan lukot, kun eräät sukulaiset kävivät siellä omilla avaimillaan kuten ennenkin. Tämäkin jälkeen löysin porukkaa kahvittelemasta pihakeinustamme. Ei nyt ehkä niin kauhean paha juttu, mutta ärsytti kyllä.
Ihana talo, mutta olisi kaivannut isoa remonttia, johon ei siinä vaiheessa ollut varaa. Lisäksi sukulaissuhteet eivät tässä juuri parantuneet. Laitettiin sitten mummola myyntiin. Ostaja oli loppujen lopuksi ulkopuolinen, nämä rakkaassa mummolassaan luvatta vierailleet sukulaiset eivät olleet halukkaita maksamaan talosta ja remontista.
Vierailija kirjoitti:
Yleensä mummot asuvat aika pienissä asunnoissa. Ainakin mun tutut. En tiedä yhtäkään ystävieni tai tuttujeni isovanhempaa, jotka asuisivat n.80v esim. omakotitalossa.
Kun kävin mummolassa, niin mummo oli 61 - 79v ikäinen. Minulle mummola on se iso talo, 14 huonetta, jossa vietin lapsuuden kesiä. Kerrostalokolmio viimeisinä elinvuosinaan ei tuntunut mummolalta, se oli mummon koti.
Mummola oli minulle kuin toinen koti lapsuudessani. Nykyään asun tuossa talossa perheeni kanssa ja olemme remontoineet sen täysin. Talo on nyt meidän näköisemme ja vastaa nykyajan vaatimuksia. Rakastan tätä taloa kaikkine muistoineen ja haluan asua tässä elämäni loppuun saakka.
Mummola minullekin rakas ja tärkeä paikka. En halunnut taloa myytävän vieraalle, joten ostin sen ja käytettiin ekat vuodet vain mökkinä. Sitten muutettiin tänne pysyvästi asumaan. Kun myytiin aiempi isompi okt pois, oli mahdollista panostaa tämän remonttiin. Iso remontti oli pakko tehdäkin, koska talo oli mennyt niin huonoon kuntoon. Mm.eristyksiä ei ollut juuri lainkaan ja lattia petti jalan alla.
Säästettiin kuitenkin kaikki mitä voitiin, esimerkiksi sisäkaton paneleissa näkyy isovanhempieni ja isoisovanhempieni kädenjälki. Minusta on ihanaa asua täällä ja tallustaa pihalla vanhojen perennojen ja puiden keskellä 😍
Kai osa remppaa. Mutta onko varaa pitää. Ehkä töissäkäyvillä on rahaa.