Jääkö lapsi jostain pois, jos ei käydä ulkomailla?

Vierailija kirjoitti:

Tiedän perheitä, jotka matkustavat paljon mutta matkat on aina rantalomia ja vielä All Inclusive-hotelleihin. Viikon aikana saattavat yhden kerran poistua hotellialueen ulkopuolelle. Lapset ovat matkustaneet paljon mutta ovat nähneet lähinnä hotellialueen, uima-altaat ja rannan. Ihmetyttää eikö vanhempia edes kiinnosta mikään muu kuin uima-altaalla/rannalla makoilu. Tuolla lomailutavalla ei ainakaan opi mitään kyseisestä maasta.

No, jokainen tyylillään. Me ollaan oltu nimenomaan ai-matkoilla kun kaksi pienintä olivat vielä taaperoita ja vanhin 5v vanhempi. Vanhin pääsi lastenkerhoihin touhuamaan ja pienempien kanssa oli helppoa oleminen ja vanhemmatkin saatiin nauttia lämmöstä ja kaikki oli valmiina. Sittemmin on reissattu paljon vuokraamalla talo jostain, ennen kuin sitten ostettiin oma talo Thaimaasta ja vietämme siellä paljon aikaa. Lyhyitä reissuja esim. Italiaan tai Espanjaan kaupunkikohteisiin tehdään porukalla myös edelleen, vaikka vanhimmat pojat ovat jo muuttaneet omillensa. AI-lomalle voisin lähteä vieläkin, riippuu tosi paljon kohteesta. 

No kyllähän matkustelusta jää muistoja ja pääsee kokemaan ja näkemään sellaisia asioita, joita ei Suomessa näe. Dokumentit ja kuvat antavat tietynlaisen kuvan maailmasta, todellisuus on kuitenkin vähän erilainen. 

Olimme Kreetalla löhölomalla ja nuorempi oli oli alle 3 ja hän kyllä muistelee sitä reissua, tai tiettyjä asioita siitä. 

Ulkomailla käyminenhän ei mitenkään poissulje ettei voisi kotimaassa reissailla ja siellä luontopolulla käydä.

Tietenkin jää.jostain paitsi kuten yleensä jos ei käy jossain on se sitten missä tahansa niin aina jää jostain paitsi mutta onko se sitten sen arvoista mennä niin se on jokaisen itse päätettävä.

Itseni mielestä ei ja mua ei kiinnosta matkailu yhtään.

Vierailija kirjoitti:

Tiedän perheitä, jotka matkustavat paljon mutta matkat on aina rantalomia ja vielä All Inclusive-hotelleihin. Viikon aikana saattavat yhden kerran poistua hotellialueen ulkopuolelle. Lapset ovat matkustaneet paljon mutta ovat nähneet lähinnä hotellialueen, uima-altaat ja rannan. Ihmetyttää eikö vanhempia edes kiinnosta mikään muu kuin uima-altaalla/rannalla makoilu. Tuolla lomailutavalla ei ainakaan opi mitään kyseisestä maasta.

Mä rakastan uima-altaalla makoilua, toki vastapainona on golf, jota tulee pelattua lomalla paljon, myös lapset mukana. Mutta ehtii sitä siellä kaupungillakin pyörähtää, jos haluaa. 

Ei.

Mä makaan jotkut lomani nimenomaan siellä altaalla, eikä mua kiinnosta yhtään, mitä joku av-mamma on siitä mieltä. Paljon on tullut käytyä myös golflomia, kaupunkilomia ym. ja minusta parasta on se, kun on +30 lämmintä ja saa lukea kirjaa aurinkotuolissa. Mä saan juosta työelämässä ihan tarpeeksi ja saan miettiä ruokahuoltoa ym. että todellakin nautin kun joskus kaikki on hoidettu mun puolesta. 

Vierailija kirjoitti:

Ei ennen kouluikää tarvitse edes ajatella asiaa.

Monikaan suomalainen matkailija ei kotiseudullaan ole välttämättä käynyt kuin naapurikunnassa tai kauempana mummulassaan.

Itse olen reissannut amerikoita myöten, mutta Suomen länsirannikko on tyystin näkemättä, edes ohiajamatta. Nykyisin kiinnostaa oman maan eksotiikka.

Tervetuloa länteen. Tule katsomaan vaikka merenkurkun saaristoa, unescon kohde. 

Hienoa, että harrastatte paljon kotimaan matkailua! Kotimaan matkailua tulisi meistä jokaisen harrastaa enemmän, mutta valitettava tosiasiahan on, että se on joskus kalliimpaa kuin ulkomaille matkaaminen (esim. vasta uutisoitiin brittiperheen Lapin loman kustannuksista). Ulkomaille ehtii kyllä lapsi vanhetessaan jos haluaa. En itse päässyt ulkomaille koskaan lapsena, mutta olen aikuistuttua käynyt itsekseni ja erilaisissa seurueissa eri kohteissa ja en koe jääneeni mistään paitsi. Lapsena joo, oli kateutta jos joku luokkakaveri pääsi ulkomaille, mutta oli paljon luokkakavereita, jotka eivät päässeet edes kotimaan matkoille, toisin kuin minä. N40

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei ennen kouluikää tarvitse edes ajatella asiaa.

Monikaan suomalainen matkailija ei kotiseudullaan ole välttämättä käynyt kuin naapurikunnassa tai kauempana mummulassaan.

Itse olen reissannut amerikoita myöten, mutta Suomen länsirannikko on tyystin näkemättä, edes ohiajamatta. Nykyisin kiinnostaa oman maan eksotiikka.

 

Tervetuloa länteen. Tule katsomaan vaikka merenkurkun saaristoa, unescon kohde. 

Kiitos!

Tarkoitus olisi :)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos viet 3-vuotiaan ulkomaille, niin hän ei edes muista reissua isompana. Eikö tätä maapalloa nimenomaan pitäisi säästää lapsille eikä tuhota sitä lennättämällä lapsia ympäri maailmaa. Minusta ainakin kaukomatkojen aika on ohi.

 

Kaukomatkojen aika ohi? Et tosiaan ole matkustanut. Minä aloitan jo nyt kesäloman suunnittelun, jotta saan sopivat lennot haluamaani paikkaan.

Ainoastaan yhden kerran eräällä yölennolla oli yksi paikka tyhjänä meidän rivillä. Muutoin on aina ennen lähtöä kuulutettu, että lennämme täydellä koneella. On kohteena ollut sitten Malaga, Kanariansaaret, Doha, Lontoo, Kööpenhamina tai mikä muu. Lentäminen ei ole mihinkään vähentynyt tai vähentymässä.

Lentämisen kasvu on planeetalle kestämätöntä. Lapsille tulisi opettaa kohtuullisuutta, ei sit

Meillä on perheen yhteistä lomaa usein 2 viikkoa. Haluamme käydä Italiassa. Maata pitkin matkat kestäisi edestakas 6-8 päivää. Ei ole ihan wörttiä.

Meidän perheen aikuiset lisäksi saavat toimeentulonsa sekä suoraan että välillisesti matkailun kautta. Emme siis todellakaan ole sitä mieltä, että vähemmän on parempi. Se vie leivänpäälliset. Matkailumessut oli viime viikolla ja matkailu kyllä kiinnostaa ihmisiä. Se että suomalainen perhe lentää kerran vuodessa lomalle on aivan kohtuullista kuluttamista. Ole eri mieltä vaan, ei suoraan sanottuna kiinnosta.

Vierailija kirjoitti:

Tiedän perheitä, jotka matkustavat paljon mutta matkat on aina rantalomia ja vielä All Inclusive-hotelleihin. Viikon aikana saattavat yhden kerran poistua hotellialueen ulkopuolelle. Lapset ovat matkustaneet paljon mutta ovat nähneet lähinnä hotellialueen, uima-altaat ja rannan. Ihmetyttää eikö vanhempia edes kiinnosta mikään muu kuin uima-altaalla/rannalla makoilu. Tuolla lomailutavalla ei ainakaan opi mitään kyseisestä maasta.

Tiedän perheitä, jotka mökkeilevät aina. Lapset ovat nähneet lähinnä rantasaunan, laiturin ja mustikkametsän. Ihmetyttää eikö vanhempia kiinnosta käydä kylätapahtumissa tai lähikaupungissa. Tuolla tavalla tulee vain mökkihöperöksi. 

Minun lapsuudessani ysärillä ja 2000-luvun alussa isä matkusti paljon töiden takia, ja lomat vietettiin kotimaassa mummolassa, mökillä ja Lapissa. Vähän vanhempana olen oppinut arvostamaan tätä ja tajunnut, että 2kk kesälomat maalla perheen, sukulaisten ja naapurin lasten kanssa on olleet aikamoista luksusta. 

Pääsin kyllä pari kertaa ystäväperheen mukana etelänlomalle, ja se oli mukavaa :) jos siis lapselle tulee joskus mahdollisuus matkustaa sukulaisten tai luotettavien ystävien kanssa, niin tarttuisin siihen. 

Nautin itse kouluikäisenä kovasti rannalla olosta ja lämpimässä merivedessä uimisesta ja nyt kun kyselin sukulaislapsilta, mitä odottavat eniten tulevalta lomareissultaan, niin kuulema uima-allasta. Toki lomalla voi tehdä muutakin, mutta kyllä se loputon pulikoiminen on monille lapsille loman parasta antia.

Maailma toki muuttuu, ja tietyissä piireissä ei taida olla enää sopivaa retostella junteilla etelänlomilla, vaan pitäisi järjestää itsensä junalla ja pyörällä kotimaan kohteisiin... 

Jos voisin Suomessa, kotini lähellä lomailla niin, että on varmasti lämmintä, aurinko paistaa ja täysihoito toimii, eikä pankkitili huuda punaisella, niin sopii. Mitä pahaa on siinä, että osaa rentoutua ja nauttia?

Ei tarvitse tulla sanomaan, että kuka tuollaisesta nauttii. No vaikka minä ja mun lapsi. Me ei ymmärretä, että joku tykkää ahkeroida mökillä ja raapia hyttysenpuremia, mutta en koe tarvetta väittää että se on väärä tapa lomailla.

Vierailija kirjoitti:

Ehkä vähän, mutta jos ei ole varaa tai jokin muu syy, niin ei sitten voi mitään. Tärkeintä mitä lapsi voi kuitenkin saada on rakkautta, huomiota ja hellyyttä vanhemmiltaan. Nuo ovat ne asiat, jotka eniten jäävät mieleen. Itse lapsena matkustelin paljon, josta olen toki kiitollinen, mutta rahan heittäminen minua kohti ei korvannut sitä, että etenkin yksi vanhemmistani oli aina poissa tai arvosteleva ja kylmä, eikä minulla ole melkein mitään lämpimiä muistoja tästä. 

Onpa taas vastaus. Jos ei oo rahaa, ei ole. 

Tietenkin lapsen kanssa tärkeintä on läsnäolo. Huoh

Vierailija kirjoitti:

Me ollaan ajateltu, että matkailu ulkomailla on osa tavanomaista elämää osa monen työtä, että lasten pitää saada tottumus ja tuntuma siihen. Vähän samoin, kuin että meidän täytyy opettaa käyttämään metroa ja ratikkaa, vaikka asutaan ihan pöndellä. Sitten kun saa kutsun kaverin häihin Italiaan tai pitää/saa lähteä yksin työmatkalle Miamiin, tietää pärjäävänsä missä vaan. 

Periaatteessa ymmärrän mitä tarkoitat, olen itsekin antanut teini-ikäisten hoitaa lentokentällä itse itsepalvelu-check-inin tai kysynyt löydätkö meidän lähtökohtina, ihan sillä, että osaa yksinkin parin vuoden päästä. Mutta en silti usko, että se olisi mitenkään välttämätöntä aikuisikää ajatellen. Nuorena aikuisena tulee kyllä liki väistämättä kaikenlaisia noita juttuja, mitä vieraassa kaupungissa täytyy selvitä. Ei niitä lapsuudenkodissa tarvitse erikseen opetella.

Ei jää paitsi mistään. Emme käyneet ulkomailla lapsuudestani, ei ollut varaa. Nyt asun ulkomailla ja matkustelenmyls ulkomailla.

Lapselle pitää tarjota rakkautta, turvaa ja rajoja. Hyviä käytöstapoja opettaa ja kiitollisuutta. Niillä pärjää pitkälle elämässä. 

Varmasti siinä jotain jää paitsi mutta ei mitään sellaista jota ei mitenkään voisi korvata muuten. Ehkä jos mietin mitä itse sain irti lapsuuden ulkomaanmatkoista niin sellaisen fiiliksen että maailma on lopulta perustaltaan aika samanlainen kaikkialla ja niin myös ihmiset. Se pinta on tietenkin eri näköinen mutta ihmiset elävät silti siellä sitä arkea ja perheet ovat perheitä. Eli en enää sen jälkeen ajatellut niin paljon että on jotkut me täällä ja sitten jotkut ihan eri muut ihmiset muualla.

Sellainen "maailma on minullekin avoin" ajatus siis tuli.

Mutta kuten sanoin, tämän voi opettaa lapsille myös käymättä missään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tiedän perheitä, jotka matkustavat paljon mutta matkat on aina rantalomia ja vielä All Inclusive-hotelleihin. Viikon aikana saattavat yhden kerran poistua hotellialueen ulkopuolelle. Lapset ovat matkustaneet paljon mutta ovat nähneet lähinnä hotellialueen, uima-altaat ja rannan. Ihmetyttää eikö vanhempia edes kiinnosta mikään muu kuin uima-altaalla/rannalla makoilu. Tuolla lomailutavalla ei ainakaan opi mitään kyseisestä maasta.

 

Tiedän perheitä, jotka mökkeilevät aina. Lapset ovat nähneet lähinnä rantasaunan, laiturin ja mustikkametsän. Ihmetyttää eikö vanhempia kiinnosta käydä kylätapahtumissa tai lähikaupungissa. Tuolla tavalla tulee vain mökkihöperöksi.

 

Me kyllä nimenomaan viihdyimme koko perhe mökillä. Lapset juoksivat ympäri metsiä, uivat, kalastivat ja rakentelivat majoja. Sadesäällä luettiin sarjakuvia tai myöhemmin katsottiin vierekkäin sohvalla tabletilta jotain. OIi mukavaa ja kotoisaa yhdessä.

Talvella sitten käytiin jossain etelässä, laskettelemassa tai kaupunkilomalla. Mutta kesällä piti saada olla mökillä. 

Jää pois ulkomaanmatkalta. Opettele kirjoittamaan.

Vierailija kirjoitti:

Mä makaan jotkut lomani nimenomaan siellä altaalla, eikä mua kiinnosta yhtään, mitä joku av-mamma on siitä mieltä. Paljon on tullut käytyä myös golflomia, kaupunkilomia ym. ja minusta parasta on se, kun on +30 lämmintä ja saa lukea kirjaa aurinkotuolissa. Mä saan juosta työelämässä ihan tarpeeksi ja saan miettiä ruokahuoltoa ym. että todellakin nautin kun joskus kaikki on hoidettu mun puolesta. 

Alkuperäinen aihe oli lasten kanssa matkustaminen ja lähinnä se, ovatko kokemukset ulkomailla jotenkin olennaisia lapsen kehityksen kannalta. Sinä saat toki viettää golflomasi missä haluat, edelleen.