Yliopistot eivät huoli tamperelaista Eero Huovista, vaikka hän on Mensan jäsen 🤷 Mistä tässä nyt on oikein kyse?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten ne kiintiöt vaikuttaa siihen, että hän ei ole valmistunut? Ja miten niin ei huoli, kun on saanut opiskelupaikan?

Tosi sekava juttu

Kaveri ei taida käydä ihan täysillä; jotain mt-ongelmaa tms.?

Pikemmin Aspergeria. En päässyt lukemaan juttua.

 

Jutussa mainitaan nepsy-piirteet.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Entisenä tutkijana en voi ymmärtää näitä kommentteja, että epäsosiaalinen introvertti joka ei kestä stressiä ja kuormittuu muista ihmisistä pärjäisi tutkijana. Tutkimusrahoituksen saaminen on ihan järjetöntä kilpailua ja siinä pärjää vaan  osana konsortiota ja projektiryhmiä. Hakemusten tekeminen on ryhmätyötä. Omia tuloksia pitää käydä esittelemässä ulkomailla konferenssissa ja verkostoitua. Jos haluat apurahoja niin on syytä olla muutenkin esillä.

Tämä mies taitaa olla tällä hetkellä juuri parhaassa mahdollisessa ammatissa itselleen sokeain avustajana.

Lisäksi lähes kaikilla tutkijoilla on opetusvelvollisuus. 

 

Kai sitä voi tähdätä muuhunkin kuin tutkijaksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Entisenä tutkijana en voi ymmärtää näitä kommentteja, että epäsosiaalinen introvertti joka ei kestä stressiä ja kuormittuu muista ihmisistä pärjäisi tutkijana. Tutkimusrahoituksen saaminen on ihan järjetöntä kilpailua ja siinä pärjää vaan  osana konsortiota ja projektiryhmiä. Hakemusten tekeminen on ryhmätyötä. Omia tuloksia pitää käydä esittelemässä ulkomailla konferenssissa ja verkostoitua. Jos haluat apurahoja niin on syytä olla muutenkin esillä.

Tämä mies taitaa olla tällä hetkellä juuri parhaassa mahdollisessa ammatissa itselleen sokeain avustajana.

Lisäksi lähes kaikilla tutkijoilla on opetusvelvollisuus. 

 

Ehkä tohtoreilla...

 

Ap

Ei, vaan lähes kaikilla yliopiston palkkalistalla (myös apurahat lasketaan) olevilla tutkijoilla, myös väitöskirjatekijöillä. Jokainen kynnelle kykenevä osallistuu kurssien järjestämiseen oli sitten luennointia, avustamista, arviointia, tenttivalvontaa tai ryhmäopetuksia.

-eri

Tämä oli hakenut opiskelemaan ympäristö- ja biotekniikkaa. Voisin kuvitella, ettei silläkään alalla pärjää jos kuormittuu sosiaalisista tilanteista. Aika monessa paikassa pitää nykyään pystyä sosiaalisiin tilanteisiin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Entisenä tutkijana en voi ymmärtää näitä kommentteja, että epäsosiaalinen introvertti joka ei kestä stressiä ja kuormittuu muista ihmisistä pärjäisi tutkijana. Tutkimusrahoituksen saaminen on ihan järjetöntä kilpailua ja siinä pärjää vaan  osana konsortiota ja projektiryhmiä. Hakemusten tekeminen on ryhmätyötä. Omia tuloksia pitää käydä esittelemässä ulkomailla konferenssissa ja verkostoitua. Jos haluat apurahoja niin on syytä olla muutenkin esillä.

Tämä mies taitaa olla tällä hetkellä juuri parhaassa mahdollisessa ammatissa itselleen sokeain avustajana.

Lisäksi lähes kaikilla tutkijoilla on opetusvelvollisuus. 

 

Ehkä tohtoreilla...

 

Ap

Kyllä ainakin tekn

Ai, en minä ainakaan. Itse asiassa se on rajattu Max 5% työajasta.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Tämä oli hakenut opiskelemaan ympäristö- ja biotekniikkaa. Voisin kuvitella, ettei silläkään alalla pärjää jos kuormittuu sosiaalisista tilanteista. Aika monessa paikassa pitää nykyään pystyä sosiaalisiin tilanteisiin.

Siis niitä erikseen? Ei ole yksi aine?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hesarin artikkelissa kerrotaan, että Eero pääsi aikoinaan lukemaan matematiikkaa mutta yliopistolla selviäminen osoittautui hänelle liian vaikeaksi ilman apua (ei kunnon tuutoritoimintaa, ei apua opintojen valintaan, ei saanut kavereita kun ei lähtenyt ryyppäämään jne.) ja alkoi ahdistamaan niin paljon, että mies lopetti opinnot ensimmäisenä vuonna. Nyt hän ei ole enää ensikertalaiskiintiössä ja opiskelupaikkoja on niin vähän ei-ensikertalaisille, että hän ei vaan ole päässyt enää uudestaan yliopistoon sisään. On hakenut myös muille aloille, mutta esim. sosiaalialalle ei ole ollut sopiva ja ei ole läpäissyt pääsykokeita. Artikkelissa myös sanotaan, että Eero on tehnyt viimeiset 10v töitä sokeiden avustajana, mutta että hän haluaisi myös koulutuksen ja pois hanttihommista.

Ok, kiitos tiivistelmästä. Ihan en silti ymmärrä, miksi tällainen juttu piti tehdä. 

Tarkoitus oli kai tehdä juttu siitä, kuinka ensikertalaiskiintiöt vaikuttavat opiskelemaan pääsyyn, mutta nykymuodin mukaisesti se henkilöitiin yhteen ihmiseen jonka jälkeen jutun pointti hävisi ja lukija jäi ihmettelemään, mitä tässä nyt ei kerrota.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hesarin artikkelissa kerrotaan, että Eero pääsi aikoinaan lukemaan matematiikkaa mutta yliopistolla selviäminen osoittautui hänelle liian vaikeaksi ilman apua (ei kunnon tuutoritoimintaa, ei apua opintojen valintaan, ei saanut kavereita kun ei lähtenyt ryyppäämään jne.) ja alkoi ahdistamaan niin paljon, että mies lopetti opinnot ensimmäisenä vuonna. Nyt hän ei ole enää ensikertalaiskiintiössä ja opiskelupaikkoja on niin vähän ei-ensikertalaisille, että hän ei vaan ole päässyt enää uudestaan yliopistoon sisään. On hakenut myös muille aloille, mutta esim. sosiaalialalle ei ole ollut sopiva ja ei ole läpäissyt pääsykokeita. Artikkelissa myös sanotaan, että Eero on tehnyt viimeiset 10v töitä sokeiden avustajana, mutta että hän haluaisi myös koulutuksen ja pois hanttihommista.

Ööö... kertokaa Eerolle, että on yhä sisällä

 

Ap

Ei välttämättä ole, jos on keskeyttänyt ne. Vähän riippuu miten keskeytti. Ja riippuu myös yliopiston omista säännöistä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hesarin artikkelissa kerrotaan, että Eero pääsi aikoinaan lukemaan matematiikkaa mutta yliopistolla selviäminen osoittautui hänelle liian vaikeaksi ilman apua (ei kunnon tuutoritoimintaa, ei apua opintojen valintaan, ei saanut kavereita kun ei lähtenyt ryyppäämään jne.) ja alkoi ahdistamaan niin paljon, että mies lopetti opinnot ensimmäisenä vuonna. Nyt hän ei ole enää ensikertalaiskiintiössä ja opiskelupaikkoja on niin vähän ei-ensikertalaisille, että hän ei vaan ole päässyt enää uudestaan yliopistoon sisään. On hakenut myös muille aloille, mutta esim. sosiaalialalle ei ole ollut sopiva ja ei ole läpäissyt pääsykokeita. Artikkelissa myös sanotaan, että Eero on tehnyt viimeiset 10v töitä sokeiden avustajana, mutta että hän haluaisi myös koulutuksen ja pois hanttihommista.

Ok, kiitos tiivistelmästä. Ihan en silti ymmärrä, miksi tällainen juttu piti tehdä. 

Laajemmassa kuvassa tuossa on kyse siitä, että kun kerran otat opintopaikan vastaan niin se on sitten siinä. On hyvin vaikea päästä enää uudelleen yliopistoon, jos jättää ensimmäiset opinnot kesken. Alanvaihto on vaikeaa ja moni nuori ei uskalla ottaa opintopaikkaa vastaan, jos se ei sitten ole juuri sitä mitä on hakenut (jos saa esim. paikan vaikka toiselta tai kolmannelta hakuvaihtoehdolta). Edes älykkyys ja Mensan jäsenyys eivät tarkoita, että sitä paikkaa saa. Ensikertalaiskiintiö on armoton kaikille, jotka ovat jo yrittäneet opiskella jotain.

Ei, vaan lähes kaikilla yliopiston palkkalistalla (myös apurahat lasketaan) olevilla tutkijoilla, myös väitöskirjatekijöillä. Jokainen kynnelle kykenevä osallistuu kurssien järjestämiseen oli sitten luennointia, avustamista, arviointia, tenttivalvontaa tai ryhmäopetuksia.

-eri

Voi olla, mutta kaikille sellaista velvoitetta ei käytännössä ole vaikka väitöskirjaa tekeekin tekniikasta. Ja miten se nyt eroaa harkkatöistä? Ei juurikaan

Minusta ensikertalaisuuskiintiö on hyvä. Se on vähentänyt opintopaikkasurffailua. Tällainen on vienyt turhaan paikkoja oikeasti tiettyyn paikkaan pyrkivältä ja kuormittaa myös kandivaiheen opetusta. Esim. moni lääkikseen pyrkivä käytti ennen matikan ja kemian laitosta ilmaisena preppauskurssia.

Tälle mensan jäsenelle ikävää ja hienoa, että nykyisin on enemmän tukea ja ymmärrystä saatavilla. Valitettavasti yliopistoillakin on tietyt rajat mitkä on pakko kuitenkin pystyä omatoimisesti suorittamaan eikä sieltä valitettavasti sellaista jatkuvaa avustajaa ole saatavilla. 

"Ei välttämättä ole, jos on keskeyttänyt ne. Vähän riippuu miten keskeytti. Ja riippuu myös yliopiston omista säännöistä. "

Joo, minä puhun Tampereen yliopiston käytännöistä itse

Ap

No eikö noin vahvoilla oireilla saisi jo avustajaa opintoihin, jos ei pysty itsenäisesti suoriutumaan yliopistolla? 

Vierailija kirjoitti:

Käsittääkseni oikeus opiskella ei katoa, toki se ei ole enää ilmaista vaan maksaa jotain per opintopiste...

 

Siis Tampereen yliopistolla

 

Että mikä ongelma?

hänen on ehkä pitänyt luopua siitä sillon kun on hakenut työttömyyskorvausta, Nämä on säännöt. Toinen vaihtoehto ois ollu todistaa ettei vuoteen ole tullut opintosuorituksia, eli olla vuosi toimeentulotuella tms.Vois yrittää päästä takas sisälle sinne. Matikkaahan pääsee suoraan Åbo Akademiin kuka vaan ruotsin kielellä, pitäis ehkä korottaa yo-todistusta.

Vähän ihmettelen mitä jutun kirjoittanut toimittaja on ajatellut. Juttu ei taustoita mitenkään ensikertalaiskiintiön vaikutuksia. Useimmille yliopistoaloille pääsee kohtuullisella pääsykokeisiin lukemisella edelleen. Lääkis, oikis, kauppatieteet ym. suositut alat ovat tietysti asia erikseen. Lisäksi monia aloja pääsee opiskelemaan suorittamalla riittävästi opintoja avoimessa yliopistossa. 

Miten voi olla pihalla ja mensan jäsen? Joku neuropoikkeavuus vai? Uskon, että hän ei feikkaa, jos ei osaa hakeutua kursseille.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Käsittääkseni oikeus opiskella ei katoa, toki se ei ole enää ilmaista vaan maksaa jotain per opintopiste...

 

Siis Tampereen yliopistolla

 

Että mikä ongelma?

 

hänen on ehkä pitänyt luopua siitä sillon kun on hakenut työttömyyskorvausta, Nämä on säännöt. Toinen vaihtoehto ois ollu todistaa ettei vuoteen ole tullut opintosuorituksia, eli olla vuosi toimeentulotuella tms.Vois yrittää päästä takas sisälle sinne. Matikkaahan pääsee suoraan Åbo Akademiin kuka vaan ruotsin kielellä, pitäis ehkä korottaa yo-todistusta.

Entä avoin väylä?

https://www.tuni.fi/fi/tule-opiskelemaan/avoimet-korkeakouluopinnot/avo…

Jos keskiarvo on joku 3,5 pääsee sisään

135 ÄO:lla osaa kyllä valita kurssit ja mennä luentosaliin.

Kyse on jostain muusta toimintakykyyn vaikuttaneesta esteestä. 

Yleisimmin ihmisten kyky opiskella on alentunut mielenterveyden vuoksi.

Yliopisto on tiedeyhteisö, jossa menestyminen edellyttää myös riittäviä sosiaalisia taitoja ja itseluottamusta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten ne kiintiöt vaikuttaa siihen, että hän ei ole valmistunut? Ja miten niin ei huoli, kun on saanut opiskelupaikan?

Tosi sekava juttu

Kaveri ei taida käydä ihan täysillä; jotain mt-ongelmaa tms.?

Eiköhän se vaan oo autisti. Mikä ei oo mt-ongelma. 

Taatusti pääsisi yliopistoon jos on matemaattisesti lahjakas. Jokin tässä jutussa nyt mättää.