Lue keskustelun säännöt.
Yliopistot eivät huoli tamperelaista Eero Huovista, vaikka hän on Mensan jäsen 🤷 Mistä tässä nyt on oikein kyse?
20.01.2025 |
"Yliopistot eivät huoli tamperelaista Eero Huovista, vaikka hän on Mensan jäsen
Ensikertalaiskiintiöt ovat nopeuttaneet yliopisto-opintojen aloittamista. Eero Huovisen mielestä kiintiöt ovat kuitenkin syy siihen, miksi hänellä ei ole 34-vuotiaana ammattipätevyyttä mihinkään.
Vuonna 2014 tamperelainen Eero Huovinen pääsi sekä Mensan jäseneksi että opiskelemaan matematiikkaa Tampereen yliopistoon.
Huovinen oli pitänyt jo muutaman välivuoden, joten hän oli intoa täynnä. Yliopistolla hän huomasi olevansa ihan pihalla."
https://www.aamulehti.fi/tampere/art-2000010976646.html
Täh... eikö hänellä ole yhä oikeus opiskella??? Että mitä ihmettä? Outoa
Kommentit (182)
81/182
|
20.01.2025 |
Vastaa
Lainaa
Ilmoita asiattomaksi
Vierailija kirjoitti:
Ei, vaan lähes kaikilla yliopiston palkkalistalla (myös apurahat lasketaan) olevilla tutkijoilla, myös väitöskirjatekijöillä. Jokainen kynnelle kykenevä osallistuu kurssien järjestämiseen oli sitten luennointia, avustamista, arviointia, tenttivalvontaa tai ryhmäopetuksia.
-eri
Voi olla, mutta kaikille sellaista velvoitetta ei käytännössä ole vaikka väitöskirjaa tekeekin tekniikasta. Ja miten se nyt eroaa harkkatöistä? Ei juurikaan
Kaikilla on se opetusvelvollisuus, jos saa palkkaa yliopistolta. Se sisältyy siihen palkkaan. Usko nyt. Täytyy olla aika painavat syyt, että välttyy opetukselta jos tekee väikkäriä. Ehkä joku kielitaito tms. voi olla syynä, jos on suomenkielinen kurssi ja väikkäriopiskelija ei puhu suomea. Harkkatöistä tuo eroaa siitä, että siinä ihan oikeasti opetat niitä yliopiston oppilaita ja otat vastuuta siitä opetuksesta. Et ole missään harjoittelussa, vaan oletetaan että sinä olet ohjaaja etkä ohjattava. Käytät aikasi siihen opetukseen, kun oikeasti haluaisit käyttää aikasi siihen omaan väikkäriisi tai tutkimukseesi. Ei noilla tutkijoilla ole minkäänlaisia opetusvalmiuksia, jolleivat ole niitä jossain vaiheessa opintoihinsa sisällyttäneet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Käsittääkseni oikeus opiskella ei katoa, toki se ei ole enää ilmaista vaan maksaa jotain per opintopiste...
Siis Tampereen yliopistolla
Että mikä ongelma?
En lukenut vielä ketjua loppuun, joten jos tämä tulee toistona, niin sori siitä.
Hän on saattanut olla työttömänä jossain vaiheessa ja voi olla, että siinä yhteydessä hän on joutunut luopumaan opinto-oikeudestaan. Olen itsekin joutunut tämän tekemään. Kun on luopunut opinto-oikeudesta, sitä ei saa takaisin muuten kuin hakemalla uudestaan opiskelijaksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehkä hänelle sopisi ammattikorkea paremmin, joka on koulumaisempi kuin yliopisto. Helpompi myös päästä sisään kuin yo-linjoille.
Hän on jo käsittääkseni sisällä
En usko, että on sisällä. Pihalla ennemmin.
Vierailija kirjoitti:
Vähän ihmettelen mitä jutun kirjoittanut toimittaja on ajatellut. Juttu ei taustoita mitenkään ensikertalaiskiintiön vaikutuksia. Useimmille yliopistoaloille pääsee kohtuullisella pääsykokeisiin lukemisella edelleen. Lääkis, oikis, kauppatieteet ym. suositut alat ovat tietysti asia erikseen. Lisäksi monia aloja pääsee opiskelemaan suorittamalla riittävästi opintoja avoimessa yliopistossa.
Minä taas ihmettelen vähän että mistähän kohtuullisuudesta sinä puhut. Itse olen päässyt ei-ensikertalaisena opiskelemaan yliopistoon luonnontieteelliselle puolelle viisi vuotta sitten. Meitä joilla oli jo aiempia opintoja takana otettiin sisään neljä. Kaikenkaikkiaan vuosikurssilla aloitti 52 opiskelijaa, mukaanluettuna nuo avoimen väylän ihmiset. En sanoisi, että tuossa on mitään kohtuullista että ensikertalaiskiintiö on reilu 92%.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En näe juttua, mutta jättikö hän opiskelut sikseen kun ei osannut valita kursseja vai?
Mulla on kyllä edelleen opiskeluoikeus tutkintoon, jota tein 90-l kandiin asti. Mutta muuttuiko se oikeus nollarilla rajatuksi?
Noita "ikuisia" opiskeluoikeuksia ei ole enää pitkään aikaan ollut. 5 vuoden tutkinnoissa opiskeluoikeutta taitaa olla 7 vuotta ja siihen voi sitten jokusen vuoden hakea erikseen pidennystä.
Ja sen jälkeen voi jatkaa jos maksaa
Ei maksa muuta kuin ylioppilaskunnan jäsenyyden, joka kaikkien pitää maksaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tällä miehellähän ei siis ole diagnoosia, eikä hän välttis vuonna 2014 ole edes ymmärtänyt olevansa autismin kirjolla. Ties vaikka olisi ADHD kaupan päälle, monella on nämä molemmat.
Hän kuvasi, ettei tiennyt mitä kursseja edes olisi pitänyt ottaa. Tässä on fuksitoiminta feilannut. Fuksitoiminnan kautta pitäisi tulla fukseille mallilukujärjestys ekalle vuodelle. Ja vähän peräänkatsomista, että kaikki saavat ainakin ekan vuoden opintosuunnitelman tehtyä ja oppivat käyttämään Sisua (jos se oli jo silloin) ja neuvovat myös, mistä yliopiston sivuilta löytää ohjeita opiskelijoille ja millä nettisivulla on matikan opiskelijoiden omat, fukseille suunnatut tiedot.
Uusi opiskelija kohtaa ihan jäätävän tietotulvan, kun se opiskelupaikka tulee. Ja vaikka kuinka lukisi ne sähköpostiin tulleet ohjeet ja linkkien takana olevat tarkemmat tiedot, niin on siinä sulattelemista. Tuo uusien opiskelijoiden sisäänajo on ihan ensiarvoisen tärkeää, että varmistetaan kaikille fuksiryhmä ja fuksiryhmän tuutori varmistaa, että kaikki pakolliset hommat tulee hoidettua.
Minä ehdottaisin hänelle tietojenkäsittelytieteitä. Sopii hyvin erakolle ja matikasta kiinnostuneelle autistille tuo ala sopii kuin nyrkki silmään.
Vierailija kirjoitti:
No eikö noin vahvoilla oireilla saisi jo avustajaa opintoihin, jos ei pysty itsenäisesti suoriutumaan yliopistolla?
Kukas nämä avustajat maksaisi? Niidenhän pitäisi käytännössä olla myös yliopiston käyneitä, jotta voisivat ohjata tarpeeksi. Mielestäni yhteiskunnan tehtävänä ei ole maksaa enää yliopistoissa avustajia henkilöille, jotka hyvin suurella todennäköisyydellä ovat täysin kykenemättömiä tekemään alan töitä. Vähän sama, kun ehdottaisi avustajan hankkimista raajattomalle, jonka tuleva ammatti on siistijä. Yliopistoissa on kyllä estettömyys huomioitu, mutta kaikkia esteitä ei voi eikä kannatakaan purkaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mikä tämän jutun pointti on? Miksi lehti on tehnyt hölynpölyn uutisen? En pääse lukemaan mikä jutun järki on.
Tietenkään mensan jäsenyydellä ei saa tutkintotodistusta eihän sillä saa ajokorttiakaan eikä EA-todistusta.
Jos yhtään lohduttaa, niin jutun pointti jäi hämäräksi meillekin, jotka lukivat jutun.
Ehkä se oli kritiikkiä ensikertalaiskiintiötä vastaan? Vaikea sanoa. Kyllä tuon pitäisi päästä opiskelemaan, kunhan hakee sellaiselle alalle, missä pääsykokeissa pärjää älyllä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No eikö noin vahvoilla oireilla saisi jo avustajaa opintoihin, jos ei pysty itsenäisesti suoriutumaan yliopistolla?
Kukas nämä avustajat maksaisi? Niidenhän pitäisi käytännössä olla myös yliopiston käyneitä, jotta voisivat ohjata tarpeeksi. Mielestäni yhteiskunnan tehtävänä ei ole maksaa enää yliopistoissa avustajia henkilöille, jotka hyvin suurella todennäköisyydellä ovat täysin kykenemättömiä tekemään alan töitä. Vähän sama, kun ehdottaisi avustajan hankkimista raajattomalle, jonka tuleva ammatti on siistijä. Yliopistoissa on kyllä estettömyys huomioitu, mutta kaikkia esteitä ei voi eikä kannatakaan purkaa.
Kuule jos tyypin äo on 135, niin kyllä yhteiskunnan ihan kannattais panostaa siihen, että hän pääsis hyödyntämään älykkyyttään ja sitä kautta yhteiskuntaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten ne kiintiöt vaikuttaa siihen, että hän ei ole valmistunut? Ja miten niin ei huoli, kun on saanut opiskelupaikan?
Tosi sekava juttu
Kaveri ei taida käydä ihan täysillä; jotain mt-ongelmaa tms.?
Eiköhän se vaan oo autisti. Mikä ei oo mt-ongelma.
Pelkkää semantiikkaa onko vai ei.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No eikö noin vahvoilla oireilla saisi jo avustajaa opintoihin, jos ei pysty itsenäisesti suoriutumaan yliopistolla?
Kukas nämä avustajat maksaisi? Niidenhän pitäisi käytännössä olla myös yliopiston käyneitä, jotta voisivat ohjata tarpeeksi. Mielestäni yhteiskunnan tehtävänä ei ole maksaa enää yliopistoissa avustajia henkilöille, jotka hyvin suurella todennäköisyydellä ovat täysin kykenemättömiä tekemään alan töitä. Vähän sama, kun ehdottaisi avustajan hankkimista raajattomalle, jonka tuleva ammatti on siistijä. Yliopistoissa on kyllä estettömyys huomioitu, mutta kaikkia esteitä ei voi eikä kannatakaan purkaa.
Kuule jos tyypin äo on 135, niin kyllä yhteiskunnan ihan kannattais panostaa siihen, että hän pääsis hyödyntämään älykkyyttään ja sitä kautta yht
Jepjep provo. Suomen kokoiseen maahan meillä on jo ihan tarpeeksi yliopistoissa sisällä näitä huippuälykköjä ja niitä valmistuukin ihan riittävä määrä. ÄO 135 ei edes ole vielä kummoinen, vaan taitanee olla lähes jokaisen matemaatikon ja fyysikon "alamitta". Itsekin tiedän kolme virallista mensan jäsentä ja mitään merkittävää eivät ole keksineet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No eikö noin vahvoilla oireilla saisi jo avustajaa opintoihin, jos ei pysty itsenäisesti suoriutumaan yliopistolla?
Kukas nämä avustajat maksaisi? Niidenhän pitäisi käytännössä olla myös yliopiston käyneitä, jotta voisivat ohjata tarpeeksi. Mielestäni yhteiskunnan tehtävänä ei ole maksaa enää yliopistoissa avustajia henkilöille, jotka hyvin suurella todennäköisyydellä ovat täysin kykenemättömiä tekemään alan töitä. Vähän sama, kun ehdottaisi avustajan hankkimista raajattomalle, jonka tuleva ammatti on siistijä. Yliopistoissa on kyllä estettömyys huomioitu, mutta kaikkia esteitä ei voi eikä kannatakaan purkaa.
Kuule jos tyypin äo on 135, niin kyllä yhteiskunnan ihan kannattais panostaa siihen, että hän pääsis hyödyntämään älykkyyttään ja sitä kautta yht
Ei välttämättä kannata jos kaveri ei saa aikaan mitään. Ihan sama kuinka älykäs kattoon syljeksii.
Autisteille on tyypillistä hyvin epätasainen kykyprofiili. Jotkut esim. opettelevat kulkemaan junalla vasta aikuisena ja se on pelottavaa ja stressaavaa, ennen kuin siihen tulee riittävä rutiini. Samaan aikaan voi olla jollain kapealla alueella ihan gurutason osaaja.
Ilman autisteja ja ADHD-ihmisiä me asuttais vieläkin luolissa. Kyllä nää ihmiset on yhteiskunnan kehityksen kannalta tärkeitä, vaikka heillä onkin vaikeuksia selvitä joistain asioista, mitä nyky-yhteiskunta edellyttää.
Ikävä kyllä moni korkeakouluopinnoista suoriutunut jää ilman oman alan työpaikkaa. Arvelen tämän johtuvan ainakin osittain siitä, ettei heillä ole niitä taitoja, joita työnhaussa tarvitaan (oman osaamisen liioittelu ja sulava supliikki). Kyllä näitä ihmisiä kannattaisi tukea, että heidät saataisiin hanttihommista kovapalkkaisiin asiantuntijatehtäviin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mensan jäsenyys ei kyllä kovin paljon vaadi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En näe juttua, mutta jättikö hän opiskelut sikseen kun ei osannut valita kursseja vai?
Mulla on kyllä edelleen opiskeluoikeus tutkintoon, jota tein 90-l kandiin asti. Mutta muuttuiko se oikeus nollarilla rajatuksi?
Noita "ikuisia" opiskeluoikeuksia ei ole enää pitkään aikaan ollut. 5 vuoden tutkinnoissa opiskeluoikeutta taitaa olla 7 vuotta ja siihen voi sitten jokusen vuoden hakea erikseen pidennystä.
Ja sen jälkeen voi jatkaa jos maksaa
Ei maksa muuta kuin ylioppilaskunnan jäsenyyden, joka kaikkien pitää maksaa.
Maksaa opintopisteistä
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei, vaan lähes kaikilla yliopiston palkkalistalla (myös apurahat lasketaan) olevilla tutkijoilla, myös väitöskirjatekijöillä. Jokainen kynnelle kykenevä osallistuu kurssien järjestämiseen oli sitten luennointia, avustamista, arviointia, tenttivalvontaa tai ryhmäopetuksia.
-eri
Voi olla, mutta kaikille sellaista velvoitetta ei käytännössä ole vaikka väitöskirjaa tekeekin tekniikasta. Ja miten se nyt eroaa harkkatöistä? Ei juurikaan
Kaikilla on se opetusvelvollisuus, jos saa palkkaa yliopistolta. Se sisältyy siihen palkkaan. Usko nyt. Täytyy olla aika painavat syyt, että välttyy opetukselta jos tekee väikkäriä. Ehkä joku kielitaito tms. voi olla syynä, jos on suomenkielinen kurssi ja väikkäriopiskelija ei puhu suomea. Harkkatöistä tuo eroaa siitä, että siinä ihan oikeasti opetat niitä yliopiston oppilaita ja otat vastuuta siitä opetukse
No minulla ei ole
Ap
Sain siitä pätkästä sen käsityksen, että on jo opiskelupaikka mutta itse piti välivuosia eikä tajua mistään mitään, esim kursseista mitä pitäisi käydä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En näe juttua, mutta jättikö hän opiskelut sikseen kun ei osannut valita kursseja vai?
Mulla on kyllä edelleen opiskeluoikeus tutkintoon, jota tein 90-l kandiin asti. Mutta muuttuiko se oikeus nollarilla rajatuksi?
Noita "ikuisia" opiskeluoikeuksia ei ole enää pitkään aikaan ollut. 5 vuoden tutkinnoissa opiskeluoikeutta taitaa olla 7 vuotta ja siihen voi sitten jokusen vuoden hakea erikseen pidennystä.
Ja sen jälkeen voi jatkaa jos maksaa
Ei maksa muuta kuin ylioppilaskunnan jäsenyyden, joka kaikkien pitää maksaa.
Maksaa opintopisteistä
Ei maksa jos saa oikeuden suorittaa tutkinto.
Vierailija kirjoitti:
En näe juttua, mutta jättikö hän opiskelut sikseen kun ei osannut valita kursseja vai?
Mulla on kyllä edelleen opiskeluoikeus tutkintoon, jota tein 90-l kandiin asti. Mutta muuttuiko se oikeus nollarilla rajatuksi?
Opinnot vanhenevat