Haluaisin töihin ensisijaisesti sen takia, että haluaisin kuulua johonkin yhteisöön

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi et sitten mene töihin? Minäkin haluaisin osaksi työyhteisöä, mutta ei ole työkykyä. 

Miten mennään töihin? Kyllä niihin pääsyä pitää nykyään anella.

Ap

Saa suorastaan maksaa jos työpaikan haluaa. 

Minä taas en kaipaa mitään seuraa tai yhteisöllisyyttä, mutta rahaa todellakin kaipaan. 

Vierailija kirjoitti:

Onhan tuolla kaikenlaista vapaaehtoishommaa vaikka kuinka paljon. Jos politiikka kiinnostaa niin vaalit on tulossa, sinne vaan mieleisen puolueen riveihin. On taatusti yhteisöllistä touhua. 

Mulla on huono itsetunto, ja kaikessa vapaaehtoisessa yhteisöllisyydessä tulee tunne, että muut miettivät että miksi tuokin tänne itsensä tunkee, eikö se älyä ettei sitä kaivata. Töissä on tavallaan pakko olla, joten minulla on lupa ja käsky tunkea itseni sinne muiden seuraan. Se tekee siitä helpompaa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi et sitten mene töihin? Minäkin haluaisin osaksi työyhteisöä, mutta ei ole työkykyä. 

Miten mennään töihin? Kyllä niihin pääsyä pitää nykyään anella.

Ap

Saa suorastaan maksaa jos työpaikan haluaa. 

Tää ei oo edes vitsi. Mut otettiin vastavalmistuneena töihin ns. kokemuspalkalla. Työsuhde-edut kuten lounas ei koskenut mua. Lisäksi jouduin maksamaan 150€/kk työmatkakuluja ihan vaan siitä ilosta että sain käydä heillä tekemässä ilmaistöitä. Sain ylistystä hyvästä työstäni, mutta arvatkaa palkkasivatko 3kk jälkeen? No ei tietenkään. Uutta ns. ilmaisharjoittelijaa vaan kehiin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onhan tuolla kaikenlaista vapaaehtoishommaa vaikka kuinka paljon. Jos politiikka kiinnostaa niin vaalit on tulossa, sinne vaan mieleisen puolueen riveihin. On taatusti yhteisöllistä touhua. 

Mulla on huono itsetunto, ja kaikessa vapaaehtoisessa yhteisöllisyydessä tulee tunne, että muut miettivät että miksi tuokin tänne itsensä tunkee, eikö se älyä ettei sitä kaivata. Töissä on tavallaan pakko olla, joten minulla on lupa ja käsky tunkea itseni sinne muiden seuraan. Se tekee siitä helpompaa. 

Kaikki vapaaehtoistyö mihin oon törmännyt, on ollut jotain sosiaalista tyrkytystä esim nälkäpäiväkeräystä ja vastaavaa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onhan tuolla kaikenlaista vapaaehtoishommaa vaikka kuinka paljon. Jos politiikka kiinnostaa niin vaalit on tulossa, sinne vaan mieleisen puolueen riveihin. On taatusti yhteisöllistä touhua. 

Mulla on huono itsetunto, ja kaikessa vapaaehtoisessa yhteisöllisyydessä tulee tunne, että muut miettivät että miksi tuokin tänne itsensä tunkee, eikö se älyä ettei sitä kaivata. Töissä on tavallaan pakko olla, joten minulla on lupa ja käsky tunkea itseni sinne muiden seuraan. Se tekee siitä helpompaa. 

Kaikki vapaaehtoistyö mihin oon törmännyt, on ollut jotain sosiaalista tyrkytystä esim nälkäpäiväkeräystä ja vastaavaa. 

Suurin osa vapaaehtoistyöstä ei ole sellaista mitä markkinoidaan vapaaehtoistyön nimikkeellä. Pääosa vapaaehtoistyöstä on erilaista yhdistystoimintaa, ja yhdistyksiä on joka laatuun olemassa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onhan tuolla kaikenlaista vapaaehtoishommaa vaikka kuinka paljon. Jos politiikka kiinnostaa niin vaalit on tulossa, sinne vaan mieleisen puolueen riveihin. On taatusti yhteisöllistä touhua. 

Mulla on huono itsetunto, ja kaikessa vapaaehtoisessa yhteisöllisyydessä tulee tunne, että muut miettivät että miksi tuokin tänne itsensä tunkee, eikö se älyä ettei sitä kaivata. Töissä on tavallaan pakko olla, joten minulla on lupa ja käsky tunkea itseni sinne muiden seuraan. Se tekee siitä helpompaa. 

Tuota samaa se kyllä on töissäkin. On kaikenlaisia kuppikuntia ja niidenkin sisällä ihmiset vaan sietää toisiaan sen työpäivän ajan. 

Vierailija kirjoitti:

Moni joka ei ole ollut pitkään työttömänä ei ehkä ymmärräkään, kuinka suuri vaikutus sillä on ihmiseen, että saa kokea muiden arvostusta arkipäivien lomassa, vaikka pelkästään hyväksyttynä työsuorituksena.

En ole koskaan saanut arvostusta töissä. Parempi olla kotona itsekseen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sääliksi käy ihmisiä, joiden sosiaalinen elämä on työyhteisön varassa. Entäpä jos työt loppuvat irtisanomisen tai eläköitymisen takia? Mitäs sitten?

Jos käy sääliksi, niin tarjoudut varmastikin heille ystäväksi? 

Edellisessä työpaikassani oli yksi eläköitynyt mies. Hän kävi töissä joka päivä ruokatunnilla rupattelemassa edelleen töissäolevien kanssa. Minusta oli sääli, ettei hänellä ollut muuta sosiaalista elämää.

Sääli on sairautta. Olisit kutsunut hänet kylään. 

Sehän voit liittyä ihan minkälaiseen yhteisöön haluat. Esim. harrastusten puolesta. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onhan tuolla kaikenlaista vapaaehtoishommaa vaikka kuinka paljon. Jos politiikka kiinnostaa niin vaalit on tulossa, sinne vaan mieleisen puolueen riveihin. On taatusti yhteisöllistä touhua. 

Mulla on huono itsetunto, ja kaikessa vapaaehtoisessa yhteisöllisyydessä tulee tunne, että muut miettivät että miksi tuokin tänne itsensä tunkee, eikö se älyä ettei sitä kaivata. Töissä on tavallaan pakko olla, joten minulla on lupa ja käsky tunkea itseni sinne muiden seuraan. Se tekee siitä helpompaa. 

Kaikki vapaaehtoistyö mihin oon törmännyt, on ollut jotain sosiaalista tyrkytystä esim nälkäpäiväkeräystä ja vastaavaa. 

Mene vaikka paikalliselle kotiseutumuseolle hommiin niin pääset korjaamaan riiheä eikä tarvitse olla sosiaalinen.

Riippuu tietty työpaikasta ja sen ihmisistä, miten sosiaalisia siellä ollaan, mutta ei ne ihmissuhteet siellä välttämättä ole kuin, että lähinnä siedetään toista, ei siis syviä tai kestäviä. Jäät lomautetuksi, niin ne "ystävät" ei kuulumisia kysele! 

Mutta ehkä merkityksellisyys? Jotkut jopa saa sitä työstään. Itse käyn vain rahan takia ja ihan hemmetin kypsä kaikkeen siellä. 

Eikö enää ole työttömien yhdistyksiä? Joskus niillä oli paljonkin toimintaa. Nykyään,  netti on kyllä muuttanut asioita niin että moni ryhmä toimii vain verkossa. Vai onko niin että haluaa fyysisesti lähteä johonkin.