Olet kassalla täyden kärryn kanssa. Taaksesi tulee ihminen jolla yksi ostos ja pyytää päästä ohi, Päästätkö?

Minulta ei edes tarvitse kysyä. Jos huomaan takana olijalla olevan vain yhden ostoksen, pyydän häntä menemään ensin.

En. Sen yhden ostoksen lisäksi sittää rupeaa sählään tupakan ostamisen tai sätkäpapereiden ostamisen kanssa, ostaa ja tarkistuttaa veikkauksen pelejä ja noutaa vielä jonkin paketin, mitä sitten etsitään.

Tarjoan edelleni menoa jo ennen hänen kysymystään, tietysti.

Päästän mutta kyllä ihmettelen ettei se tyyppi ole tajunnut itsepalvelukassat.

Jos olen lapannut jo  tavaraa liukuhihnalle niin en enää eteen tee tilaa, mutta muutoin kyllä sanon aina että voi mennä edelle. Mutta maksimissaan 2 kolmen tuotteen ostajaa, minä mielelläni muksun kanssa myös haluan päästä ajoissa kassasta läpi.

Pyydän kauniit naiset eteeni kumartamaan. ;)

Minkä ihmeen takia pitäisi? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hei, oletteko kuulleet hyvistä käytöstavoista tai kohteliaisuudesta. Miten se on teiltä pois, jos jonkun päästäisitte edelle yhden ostoksen kanssa? Minäminäminä -jengi taas asialla. Miten pärjäätte esim. työelämässä, kun ette pysty yhtään joustamaan tai tekemään kompromissejä? Kaikenko pitää, mennä tahtonne, määrystenne ja halujenne mukaan. Saattaa tulla työelämässä joskus eteen todella hankala paikka. Siihenkö pyrskähdätte itkuun, itkupotkuraivarit kehiin!!!

Eikös se nimenomaan ole minä minä minä-henkilö joka yrittää etuilla eikä voi edes itsepalvelukassaa käyttää? Minäminäminä pitää päästä ekana ja muiden pitää odottaa!!!! 

Minäminä -henkilötpä hyvinkin ja kun heidät hyvää hyvyyttään siihen päästää niin yllättäen löytyykin asiaa enemmänkin: lottokupongit, tupakka, niin ja sitten tuli mieleen vielä kysyä jotakin joka kysytäänkin sitten kunnon jaarittelun kautta jne. Itsepalvelukassa on heitä varten jotka eivät jaksa seistä jonossa kuten muutkin tavan talliaiset. 

Päästänyt ja päästetty 😇

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hei, oletteko kuulleet hyvistä käytöstavoista tai kohteliaisuudesta. Miten se on teiltä pois, jos jonkun päästäisitte edelle yhden ostoksen kanssa? Minäminäminä -jengi taas asialla. Miten pärjäätte esim. työelämässä, kun ette pysty yhtään joustamaan tai tekemään kompromissejä? Kaikenko pitää, mennä tahtonne, määrystenne ja halujenne mukaan. Saattaa tulla työelämässä joskus eteen todella hankala paikka. Siihenkö pyrskähdätte itkuun, itkupotkuraivarit kehiin!!!

Eikös se nimenomaan ole minä minä minä-henkilö joka yrittää etuilla eikä voi edes itsepalvelukassaa käyttää? Minäminäminä pitää päästä ekana ja muiden pitää odottaa!!!! 

Minäminä -henkilötpä hyvinkin ja kun heidät hyvää hyvyyttään siihen päästää niin yllättäen löytyykin asiaa enemmänkin: lottokupongit

Nikotiinipakkaukset, joiden makua arvotaan minuuttikaupalla 

Riippuu siitä mikä se yksi ostos on. Jos se on tyyliin maitotölkki tai leipäpaketti niin päästän. Jos se on joku vaatekappale tai kengät niin en päästä. Se kun ei koskaan pääty hyvin XD

Tietenkin, tänään päästin peräti kaksi ennen minua ja olen se vaihdevuosi-ikäinen kaikkien kauhu yli 50v nainen.

Päästäisin jos mulla olisi kärryllinen ruokaa. Mulla on aina kori.

Kyllä

Jos on lapsi tai kohtelias normi-ihminen niin joo.

Jos kiukkuisen oloinen etuilijakeski-ikäinen niin en.

En päästä, vaan tarjoan.

Tarjoan paikkaa edelläni, jos on isot ostokset. Ei voi ikinä tietää millaisessa tuskassa esim. yhden banaanin kanssa jonottava on. Sellaista satttui kerran kun olin matkalla äidin hautajaisiin ja piti saada veren sokerit nousemaan. Edellä kassajonossa ollut nuori nainen kukkurakärreineen kieltäytyi päästämästä yhden hedelmän kanssa ohi. Rupesi vielä sättimään miten yritän etuilla ja miten siitä ei tule mitään, jos päästää jonkun ohittamaan. Jäi ikävä muisto siitä ympyräkaupungista.

Kaupassa tapahtuu: menin puolisoni kanssa kassalle, jonka (kassahihnan) päädyssä vanhempi naishenkilö kumartuneena "seulomassa" lattialla olevan ostoskorin sisältöä ja puhui samalla puhelimeen. Yhtään tavaraa ei ollut kassahihnalla.

Odotimme aikamme, kunnes puolisoni kysyi kohteliaasti: "Anteeksi rouva, oletteko menossa kassalle?". Tyrmistyksemme oli valtava, kun mummeli karjaisi. "No, jos sulla on niin v*tun kiire, niin senkus menet". 

Vai olikohan viimeinen lause ehkä tarkoitettukin puhelimen toisessa päässä olevalle? :-)

En, koska ei jää välttämättä siihen yhteen ostokseen vaan alkaa toimitella kaikenlaista veikkausasiaa ym. Tai maksaa sen yhden ostoksen viiden sentin kolikoilla jotka kaivaa yksitellen pienestä kukkarosta. Näin on käynyt eli en päästä. 

Oon ottanut tavaksi laittaa kuulokkeet ja jotakin taivaallisen hyvää musiikkia kauppaaan. Automarketin perjantaihelvetissä senkun hymyilen vaan. Muut Ihmiset mulkoilee. Kassoja naurattaa kun hoksaavat että tuossa joku jota ei yhtään stressaa. Saa mennä mun ohi tai olla menemättä. Ei väliä. Parhaat biisit voi kuunnella muutamaan kertaan repeatilla.