Jos välisi ovat kunnossa vanhempiisi ja olet itse terve niin miksi et ottaisi vanhempiasi kotiisi vanhuksina?

Koska haluan, että välit vanhempiin pysyvät jatkossakin hyvinä.

Vierailija kirjoitti:

Näitä AP:n kaltaisia ehdotuksia esittävät yleensä sellaiset ihmiset, joilla ei ole mitään omakohtaista kokemusta siitä, mitä iäkkäiden vanhempien hoitaminen kotona käytännössä tarkoittaa.

Jep. Kerran luin paikallislehdestä vanhan herrasmiehen kirjoittaman mielipiteen asiasta. Hänen vaimonsa oli kotiäiti ja sen jälkeen hoitanut vanhemmat, muttei mitenkään voinut ymmärtää ettei  nykyään läheskään kaikilla ole tuo tilanne. 

Aika usein vanhus itse ei halua muuttaa edes lähemmäksi lapsiaan. Mun vanhempani onneksi aikoinaan halusivat ja ollaan asuttu jo yli neljännesvuosisata samassa rivitaloyhtiössä. Äiti on jo kuollut, mutta enpä usko, että isä haluaisi muuttaa 90 m2 asunnostaan mun 10 m2 kokoiseen vierashuoneeseeni. Voisi ottaa mukaansa vain sängyn, jonkun pienen pöydän tuoleineen ja vaatteensa. Ollaan jo siskoni kanssa sovittu, että jos jonain päivänä isä muuttuu 24/7 vahdittavaksi eli ettei häntä voi jättää hetkeksikään ilman vahtimista, sitten siskoni kanssa vuorotellaan. Mä nukun isän sohvalla pari viikkoa ja sitten on siskoni vuoro nukkua siellä seuraavat pari viikkoa. Kaikki kolme pidetään kuitenkin omat kotimme. Siskoni on jo eläkkeellä ja äiti jätti sen verran mukavan perinnön, että minäkin lopetan työn teon ensi syksynä (eläkkeelle pääsen sitten seuraavana kesänä). 

Lapsi on vanhemmilleen lapsi vielä silloinkin kun ikää alkaa olla. Siksi en ottaisi. En halua kuunnella sitä kun puhutaan kuin lapselle. Lisäksi kaikki yksityisyys menisi.

Vaikka vanhemmistani välitänkin, niin... Multa vaadittiin nuoresta lähtien itsenäistymistä ja omien asioiden hoitoa. Esimerkiksi jouduin lapsena yksin hoitamaan omat hammaslääkärissä käymiset, koulujutut ilman tukea, menin teininä lukion ohella tienaamaan vaaterahani. Aina korostettu kuinka ihmisen on tultava itsenäisesti toimeen ja pärjättävä. Ja noin olen elänyt. Koska tuon kaiken vaativat minulta, niin eläkööt itsekin periaatteidensa mukaan. Siinäpähän sitten miettivät miten tuli lapsi kasvatettua.

Äitini on 88-vuotias, mutta hän asuu yksin asunnossaan.

Hän ei halua muuttaa minun tai veljeni luo.

Hän haluaa säilyttää itsenäisyytensä mahdollisimman pitkään, ja hänellä on ystäviä naapurustossa.

Käymme hänen luonaan lähes päivittäin ja autamme häntä, kun hän tarvitsee apua.

Hän on henkisesti kunnossa ja tekee paljon asioita itse.

Hän käyttää jopa tietokonetta ja juttelemme yhdessä.

Iäkkäitä ihmisiä ei pitäisi kohdella kuin alaikäisiä lapsia.

Tiedän tietysti, että dementian kanssa asiat ovat hyvin erilaisia, mutta onneksi olemme vielä säästyneet siltä.

P.S..

Rakastan äitiäni hyvin paljon. Lapsuuteni oli kaunis.

Monia syitä. 1) Asun puolisoni kanssa kerrostalossa ja vaikka meillä periaatteessa on ylimääräinen huone esim. yövieraita varten, on se myös etätyöhuoneena käytössä eikä näissä neliöissä olisi kovin kivaa pitää ylimääräisiä henkilöitä kauempaa. Vanhempien majoittaminen pitkäkestoisesti vaatisi isomman asunnon jossa ehkä erillinen pikkuasunto heille. (Toiset isovanhempani aikanaan asuivat tällaisessa systeemissä, jossa toisen vanhemmat asuivat heidän piharakennuksessa.) 2) Käymme töissä. 3) Vanhemmat asuvat eri paikkakunnalla eivätkä ole aikeissa lähteä sieltä pois. 4) Tällaisista omaishoitojärjestelyistä voi olla todella vaikea päästä eroon, jos/kun hoidettavan kunto huononee ja hoitaminen käy mahdottomaksi. Tuollaiseen systeemiin alkaminen vaatisi käytännössä sen, että voisi määritellä tietyt selkeät kriteerit, joiden täyttyessä yhteisasuminen ja omaishoito päättyy ja vanhus siirtyy yhteiskunnan palvelujen vastuulle. Tällaista sopimusta ei käsittääkseni ole laillisesti mahdollista tehdä. 5) Vanhemmillani on rahaa ja on kaikkien kannalta järkevintä, että he käyttävät sitä palvelujen ostamiseen kun sille on tarve. Samalla työllistävät ja maksavat veroja. En ole kiinnostunut auttamaan ilmaiseksi itseäni parempituloisia ihmisiä.

Koska silloin en pystyisi tekemään työtäni enkä maksamaan vuokraa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yksityisyyden takia en ottaisi. Haluan viikonloppuisin nauttia viinistä, musiikista ja seksistä. Valvon myöhään ja nukun pitkään. Kotona olen yleensä toppi ja pikkarit päällä.  Ei onnistu, jos vanhukset asuisivat kanssani. 

Jaa, kuusikymppisenäkin? Ei taatusti kaunis näky. 😂

 

Mitä väliä miltä näyttää. Onpahan taas miehen kommentti :( 

Saahan sitä kotonaan toki pukeutua niinkuin itseä huvittaa. Mutta kannattaa myös huomata että kukaan meistä ei ole ikuisesti nuori. 

M50

Näin olen tehnytkin.

Ottaisin omaiseni asumaan jos eläisin yksin mutta minulla on puolisokin. En minäkään halua elää puolisoni omaisten kanssa samassa huushollissa. Olisi kyllä mahdollisuus tehdä erillinen yksiö taloomme jos kyseinen asukas maksaa sen.

Niin, no mä asun 26-neliön yksiössä. En ottaisi näin pieleen tilaan edes lemmikkiä.

Kun vanhempani olivat vielä siinä kunnossa että selvisivät portaista, pyysin heitä luokseni asumaan. Eivät halunneet tulla. Heillä on itsellään iso koti ja minulla pieni. He olisivat olleet päivät itsekseen kun käyn töissä toisella paikkakunnalla minne työmatka on 3 tuntia suuntaansa + työpäivä. Jos jotain sattuisi tuona aikana olisivat monta tuntia ilman apua. Paras vaihtoehto oli että asuivat kotonaan.