Voiko äiti olla erotilanteessa niin hirvittävä että isä jättäytyy lapsensa elämästä lopullisesti?
Eikä vuosienkaan jälkeen halua olla edes lapsen pyynnöstä tekemisissä lapsen kanssa? Isä perustelee tätä traumatisoitumisella ja halusta suojella itseään. Äiti ollut niin vaikea ja tehnyt tapaamiset niin mahdottomaksi venkoilullaan että isä on lopulta lapsen edun vuoksi luovuttanut raskain mielin.
Isä toivoo myös huoltajuudesta luopumista koska kokee vieraantuneensa 11-vuotiaastaan niin paljon. Tapaamisiin ei vaatinut koskaan täytäntöönpanoa koska sosiaaliviranomaiset ovat täysin äidin puolella. Äiti on ilmaissut viranomaisille että hänellä ei ole mukamas koskaan ollut tapaamisia vastaan mitään ja toivoisi että isä pitäisi yhteyttä lapseen, mutta isän luottamus on niin rikottu ettei luota äitiin.
Miten tukea isää tällaisessa tapauksessa?
Kommentit (193)
Luulen että joillakin naisilla nuori ikä, pettymys, suru, ahdistus, muiden tuen puute ja ero voi joillekin aiheuttaa ettei voimia enää ole. Tai uskoa itseen. Siinä on varmaan vaikea olla lasten kanssa, ellei ole kriisiterapeutti eroon tai sukulaisen tuki. Myös osalla voi olla työkyvyttömyyttä ja sitten kokee ettei pärjäisi yksin lasten kanssa, se vaatii rahaa. Sitten on erikseen naiset jotka ovat kostajatyyppisiä tai ei tila riitä pienessä asunnossa, lapset isälle. Olisi kaikkien kannalta parempi että lapset eivät saa traumoja ja on äiti olemassa, jos on hyvä äiti kuitenkin eikä tiuskiva hermoraunio.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä- nähty on useitakin tapauksia. Motiviina kosto, raha, ja mikälie. Onnistuu myös vahempien lasten kanssa tämä vieraannuttaminen, kun puhutaan tarpeeksi paskaa toisesta vanhemmasta. Lapset uskovat aika helposti ja heidät on helppo myös lahjoa eri tavoin. Minä olen hyvä ensimmäinen erismerkki lapsesta, jonka isän äitini poisti elämästäni täydellisesti, kun olin 2- vuotias. N 30-vuotta myöhemmin kuulin isältäni, kuinka kaikki äitini väittämät asiat isästäni olivat täyttä valhetta. Menetin siis koko lapsuuteni ja elämän isäni kanssa. Isä kuoli muutama vuosi sitten ja minä olin ainoa hänen kuolinvuoteellaan. Hän sanoi, anna anteeksi rakas tyttäreni, etten enempää sinusta taistellut. Kiitos äiti....
Ja uskot isää? Eikö todellakaan ole ketään muuta, jolta olisi voinut tarkistaa? Kyllä pitää olka melkoinen isukki, että 30 vuotta menee ennen kuin suutaan aukaisee.
Niimpä kuule olikin, mutta totta tämä kaikki on. Äiti mm sanoi, ettei isä halunnut olla missään tekemisissä ja löysin isän kuoltua oikeuden paperin, jossa äitini on vaatinut, ettei isä saa pitää mitään yhteyttä. Isät ennen vanhaan uskoivat toimivansa oikein. Mikä ihme ajaa sua uskomaan mun äitiä???????? Olen jo sen verran iäkkäämpi, että tämä tapahtui 70-luvulla. Isälle tuli uusi perhe ja minä etsin hänet itse käsiini kolmekymppisenä. Oli muuttanut Ruotsiin uuden vaimonsa ja kahden uuden lapsensa kanssa. Maailmassa nyt vaan tapahtuu tällaista. Kumpikaan toisista lapsista ei ollut kuolinvuoteella, koka isäni kuoli Suomessa ja he olivat Ruotsissa. Uusi vaimo kuollut jo myös vuosia sitten. Aina ei elämäntarinat ole ihan yksinkertaisia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä- nähty on useitakin tapauksia. Motiviina kosto, raha, ja mikälie. Onnistuu myös vahempien lasten kanssa tämä vieraannuttaminen, kun puhutaan tarpeeksi paskaa toisesta vanhemmasta. Lapset uskovat aika helposti ja heidät on helppo myös lahjoa eri tavoin. Minä olen hyvä ensimmäinen erismerkki lapsesta, jonka isän äitini poisti elämästäni täydellisesti, kun olin 2- vuotias. N 30-vuotta myöhemmin kuulin isältäni, kuinka kaikki äitini väittämät asiat isästäni olivat täyttä valhetta. Menetin siis koko lapsuuteni ja elämän isäni kanssa. Isä kuoli muutama vuosi sitten ja minä olin ainoa hänen kuolinvuoteellaan. Hän sanoi, anna anteeksi rakas tyttäreni, etten enempää sinusta taistellut. Kiitos äiti....
Ja uskot isää? Eikö todellakaan ole ketään muuta, jolta olisi voinut tarkistaa? Kyllä pitää olka melkoinen isukki
Niimpä kuule olikin, mutta totta tämä kaikki on. Äiti mm sanoi, ettei isä halunnut olla missään tekemisissä ja löysin isän kuoltua oikeuden paperin, jossa äitini on vaatinut, ettei isä saa pitää mitään yhteyttä. Isät ennen vanhaan uskoivat toimivansa oikein. Mikä ihme ajaa sua uskomaan mun äitiä???????? Olen jo sen verran iäkkäämpi, että tämä tapahtui 70-luvulla. Isälle tuli uusi perhe ja minä etsin hänet itse käsiini kolmekymppisenä. Oli muuttanut Ruotsiin uuden vaimonsa ja kahden uuden lapsensa kanssa. Maailmassa nyt vaan tapahtuu tällaista. Kumpikaan toisista lapsista ei ollut kuolinvuoteella, koka isäni kuoli Suomessa ja he olivat Ruotsissa. Uusi vaimo kuollut jo myös vuosia sitten. Aina ei elämäntarinat ole ihan yksinkertaisia.
Minua kiinnostaa tässä elämäntarinassa eniten lapsen suhde äitiin. Millainen oli lapsuus? Ja miten suhde äitiin nyt vai kuoliko äiti ennen kuin isä otti yhteyttä? Miten äitisi selitti asian sinulle lapsena/ nyt?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Isä valehtelee.
En usko , olen nähnyt tällaisen äidin, todella hyvän puhuja, joka pystyi hämäämään lastensuojelua ja koulua.
On karsinut kaiken tapaamisen isästä. Vanhin lapsista käy salaa isänsä luona, aina kun saa bussilipun säästettyä.Sillon kun lapset on päässeet isälleen, on ollut virkavalta turvaamassa tilannetta haku aikaan, tai isovanemmat oli rauhanturvaajina.
Nyt isä ajattelee on parempi lasten kannalta, etteivät joudu näkemään sitä huutoa. On luovuttanut . Ehkä sitten joskus.
AP KYSYMYKSEEN en osaa sano kuinka tukea.
Alan ihmisenä olen ollut turvaamassa lasten lähtöä äidin kotoa, isän luokse. Järkyttäviä tilanteita, äiti huutaa ja haukkuu isää, lapset itkee pelosta. Kahden päivän päästä sama homma, huutoa ja haukkumista palatessa. On yritetty välttää tilannetta niin että, isä hakisi tarhasta, mutta se ei ex puolisolle käynyt.
Ei voi. Vain hirviö isä hylkää lapsensa. Jos äitissä olisi jotain oikeasti vikaa, hyvä isä ei jättäisi lasta tämän armoille. Mutta yleensähän se menee niin että nainen jättää hirviö miehen joka hylkää lapsensakin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä- nähty on useitakin tapauksia. Motiviina kosto, raha, ja mikälie. Onnistuu myös vahempien lasten kanssa tämä vieraannuttaminen, kun puhutaan tarpeeksi paskaa toisesta vanhemmasta. Lapset uskovat aika helposti ja heidät on helppo myös lahjoa eri tavoin. Minä olen hyvä ensimmäinen erismerkki lapsesta, jonka isän äitini poisti elämästäni täydellisesti, kun olin 2- vuotias. N 30-vuotta myöhemmin kuulin isältäni, kuinka kaikki äitini väittämät asiat isästäni olivat täyttä valhetta. Menetin siis koko lapsuuteni ja elämän isäni kanssa. Isä kuoli muutama vuosi sitten ja minä olin ainoa hänen kuolinvuoteellaan. Hän sanoi, anna anteeksi rakas tyttäreni, etten enempää sinusta taistellut. Kiitos äiti....
Ja uskot isää? Eikö todellakaan ole ketään muuta, jolta olisi voinut tarkistaa? Kyllä pitää olka melkoinen isukki
Miksihän ne uudet lapset eivät olleet isänsä kuolinvuoteella, oletko miettinyt?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Isä valehtelee.
En usko , olen nähnyt tällaisen äidin, todella hyvän puhuja, joka pystyi hämäämään lastensuojelua ja koulua.
On karsinut kaiken tapaamisen isästä. Vanhin lapsista käy salaa isänsä luona, aina kun saa bussilipun säästettyä.Sillon kun lapset on päässeet isälleen, on ollut virkavalta turvaamassa tilannetta haku aikaan, tai isovanemmat oli rauhanturvaajina.
Nyt isä ajattelee on parempi lasten kannalta, etteivät joudu näkemään sitä huutoa. On luovuttanut . Ehkä sitten joskus.
AP KYSYMYKSEEN en osaa sano kuinka tukea.
Alan ihmisenä olen ollut turvaamassa lasten lähtöä äidin kotoa, isän luokse. Järkyttäviä tilanteita, äiti huutaa ja haukkuu isää, lapset itkee pelosta. Kahden päivän päästä sama homma, huutoa ja haukkumista palatessa. On
Miksi lapset asuvat tuollaisen vanhemman kanssa?
Vierailija kirjoitti:
Ei voi. Vain hirviö isä hylkää lapsensa. Jos äitissä olisi jotain oikeasti vikaa, hyvä isä ei jättäisi lasta tämän armoille. Mutta yleensähän se menee niin että nainen jättää hirviö miehen joka hylkää lapsensakin.
Kyllä niitä hirviöitä on äideissäkin. Pystyn sanomaan niin, vaikka olen nainen, jolla on todella huono isä ja hyvä äiti.
Lapseni ei ole ollut kanssani tekemisissä, ainakaan virallisesti, eron jälkeen. Ollaan me tavattu, sekä tarkoituksella että sattumalta.
Lapsi täytti 16 viime vuonna ja muutti välittömästi luokseni. X soitti poliisille, teki katoamisilmoituksen ja sitten muuttoilmoituksen lapsen nimissä omaan osoitteeseensa. Joutui asiasta käräjille.
Muutettiin lapsen opiskelupaikkakunnalle ja pistettiin tiedot salaisiksi. Somessa x riehuu ja tekee juttuja kaapatusta lapsesta yms.
12-vuotias lapsi saa itse päättää?
Vierailija kirjoitti:
Lapseni ei ole ollut kanssani tekemisissä, ainakaan virallisesti, eron jälkeen. Ollaan me tavattu, sekä tarkoituksella että sattumalta.
Lapsi täytti 16 viime vuonna ja muutti välittömästi luokseni. X soitti poliisille, teki katoamisilmoituksen ja sitten muuttoilmoituksen lapsen nimissä omaan osoitteeseensa. Joutui asiasta käräjille.
Muutettiin lapsen opiskelupaikkakunnalle ja pistettiin tiedot salaisiksi. Somessa x riehuu ja tekee juttuja kaapatusta lapsesta yms.
Joo, ja varmaan on ollut traumaattista sinullakin. Teot puhuvat kuitenkin puolestaan kuten aloittajan tapauksen miehen tekemättäjättämiset.
Tuo on niin totta. Siinä vaaditaan elämänikuista jaksamista, että jaksaa tuollaista äitiä. Se on hirvittävän vaikea tilanne ja todella traumatisoivaa.
Äidit osaavat olla piruja ja lapsilleen hyvin vahingollisia, kun on kyse huoltajuudesta. Se on nähty.
Poika on myös traumatisoitunut lapsensa äidin vuosia kestäneen pirullisuuden ja pahuuden takia. Vielä on jaksanut lapsestaan huolehtia, mutta vaikeaa se on ollut. Toivon, että jaksaisi siihen saakka että lapsi itse ymmärtää kumpi on ollut piru ja kumpi hyvä vanhempi. 6 vuotta on helvettiä kestänyt.
Ihmettelen miksi se nykyinen puoliso ei lopeta äidin kiukuttelua ex-miehelleen. Eikö tuo tarkoita sitä, ettei äiti halua päästää irti ex-miehestään. Kai nyt olisi tyytyväinen uuteen perheeseensä ja lopettaisi turhan taistelun exän kanssa.
Ap:n aloituksen isä tarvitsee hoitoa, ammattilaisen kanssa keskustelua, hänen pitää ymmärtää, että piru on se äiti, jonka luonteelle hän ei voi mitään. Mutta lapsi ei ole siihen syypää. Joku ulkopuolinen voi olla se henkilö, joka hoitaa vaihdot tai vaihdot ovat koululla, kun lapsi on jo 11v. Lastensuojelu voi sopia asiat eikä isän tarvitse äitiä nähdä. Yhteyden voi katkaista äitiin, vaikka lapsi käykin isän luona. Kyse on lapsen omasta halusta tavata isää, siihen hänellä on oikeus. Lapsi voi tehdä itse lastensuojeluilmoituksen ja pyytää asian selvittelyä. Siihen ei ole äidillä mitään sanomista, jos isä on ok eikä mikään hullu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä- nähty on useitakin tapauksia. Motiviina kosto, raha, ja mikälie. Onnistuu myös vahempien lasten kanssa tämä vieraannuttaminen, kun puhutaan tarpeeksi paskaa toisesta vanhemmasta. Lapset uskovat aika helposti ja heidät on helppo myös lahjoa eri tavoin. Minä olen hyvä ensimmäinen erismerkki lapsesta, jonka isän äitini poisti elämästäni täydellisesti, kun olin 2- vuotias. N 30-vuotta myöhemmin kuulin isältäni, kuinka kaikki äitini väittämät asiat isästäni olivat täyttä valhetta. Menetin siis koko lapsuuteni ja elämän isäni kanssa. Isä kuoli muutama vuosi sitten ja minä olin ainoa hänen kuolinvuoteellaan. Hän sanoi, anna anteeksi rakas tyttäreni, etten enempää sinusta taistellut. Kiitos äiti....
Ja uskot isää? Eikö todellakaan ole ketään muuta, jolta olisi voinut tarkistaa? Kyllä pitää olka melkoinen isukki, että 30 vuotta menee ennen kuin suutaan aukaisee.
Kun sitä valetta ja paskaa tulee tarpeeksi ja pitkään, niin sitä vaan ei jaksa. Isä on varmasti halunnut suojella lastaan eikä aiheuttaa harmia, nimittäin ne haukut isästä ovat välillä tosi kamalia eikä niitä haluaisi lasten kuulevan. Ajatellaan, että on parempi, että äiti pysyy rauhallisena eikä saa aihetta isän haukkumiseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Isä valehtelee.
En usko , olen nähnyt tällaisen äidin, todella hyvän puhuja, joka pystyi hämäämään lastensuojelua ja koulua.
On karsinut kaiken tapaamisen isästä. Vanhin lapsista käy salaa isänsä luona, aina kun saa bussilipun säästettyä.Sillon kun lapset on päässeet isälleen, on ollut virkavalta turvaamassa tilannetta haku aikaan, tai isovanemmat oli rauhanturvaajina.
Nyt isä ajattelee on parempi lasten kannalta, etteivät joudu näkemään sitä huutoa. On luovuttanut . Ehkä sitten joskus.
AP KYSYMYKSEEN en osaa sano kuinka tukea.
Alan ihmisenä olen ollut turvaamassa lasten lähtöä äidin kotoa, isän luokse. Järkyttäviä tilanteita, äiti huutaa ja haukkuu isää, lapset itkee pelosta. Kahden päivän päästä sama homma, huutoa ja haukkumista palatessa. On
Juuri näin se menee. Omalla kohdalla rikosilmoituskin on asiasta tehty äidistä, kun on puhe ollut niin pahaa. Mutta kun tutkijana oli nainen ja äiti nyyhkytteli ja vakuutteli, että ei pidä paikkaansa, niin jätettiin tutkimatta. Nämä äidit ovat niin uskottavia puheissaan.
Vierailija kirjoitti:
Ei voi. Vain hirviö isä hylkää lapsensa. Jos äitissä olisi jotain oikeasti vikaa, hyvä isä ei jättäisi lasta tämän armoille. Mutta yleensähän se menee niin että nainen jättää hirviö miehen joka hylkää lapsensakin.
Et tiedä mistä puhut. Tuo ei pidä paikkaansa mitä väität, hirviöäitejä on olemassa ja miesten on pakko erota, koska eivät kestä kuunnella. Eivät vain tiedä, että erossa menettävät lapsensa, koska hirviöäiti niin päättää.
Mitähän nämä vastaanväittäjät ja alapeukuttajat ovat? Niitä hirviöäitejä varmaan tai omasta mielestään kaiken tietäviä viisastelijoita, jotka itse asiasta eivät tiedä mistään mitään, eivätkä ole itse kokeneet.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Isä valehtelee.
Miten niin?
Lapsiaan ei hylkää kuin hirvittävän itsekäs ihminen. Eikä lasta voi huijata.
Miehillä on usein tämä persutyypillinen tapa syytellä muita omista tyrimisistään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Isä valehtelee.
Miten niin?
Lapsiaan ei hylkää kuin hirvittävän itsekäs ihminen. Eikä lasta voi huijata.
Miehillä on usein tämä persutyypillinen tapa syytellä muita omista tyrimisistään.
Itse tunnen tuon nimellä vassutella kun laistetaan vastuusta ja vika aina muissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä- nähty on useitakin tapauksia. Motiviina kosto, raha, ja mikälie. Onnistuu myös vahempien lasten kanssa tämä vieraannuttaminen, kun puhutaan tarpeeksi paskaa toisesta vanhemmasta. Lapset uskovat aika helposti ja heidät on helppo myös lahjoa eri tavoin. Minä olen hyvä ensimmäinen erismerkki lapsesta, jonka isän äitini poisti elämästäni täydellisesti, kun olin 2- vuotias. N 30-vuotta myöhemmin kuulin isältäni, kuinka kaikki äitini väittämät asiat isästäni olivat täyttä valhetta. Menetin siis koko lapsuuteni ja elämän isäni kanssa. Isä kuoli muutama vuosi sitten ja minä olin ainoa hänen kuolinvuoteellaan. Hän sanoi, anna anteeksi rakas tyttäreni, etten enempää sinusta taistellut. Kiitos äiti....
Ja uskot isää? Eikö todellakaan ole ketään muuta, jolta olisi voinut tarkistaa? Kyllä pitää olka melkoinen isukki
Itseään ne miehet suojelee, jotka äitiä solvaavat. Harva mies kykenee pyytämään edes anteeksi.
Ja uskot isää? Eikö todellakaan ole ketään muuta, jolta olisi voinut tarkistaa? Kyllä pitää olka melkoinen isukki, että 30 vuotta menee ennen kuin suutaan aukaisee.