Lue keskustelun säännöt.
12-vuotias poika ja itkuherkkyys, vertaistukea ja kokemuksia?
15.01.2025 |
Kuutosluokkalainen poikani on kovin itkuherkkä.
Kyyneleet pusertuu silmiin jos ei osaa jotain kotiläksyä. Pettymyksestä jos lahja ei ollutkaan mieluinen. Mieleen tuleva, useita vuosia sitten lopetettu lemmikki. Opettaja kertoo että itkee herkästi luokassa jos joku vinoilee. Ottaa myös kaiken naljailun kovin raskaasti.
Myös keskustelutilanteissa herkästi, esim
-teitkö jo läksyt?
-tein
-myös sen projektiosan mistä ope mainitsi wilmassa?
-no ei sitä tarvii vielä ..
-wilmassa luki että huomiseksi
-no joo mutta ei oo pakko
-no, täytyyhän se tehdä kun näin ohjeistettiin
- no selvä (painelee huoneeseensa kyyneleet silmissä)
Siis sellaisissa keskusteluissa mitkä herkästi tulkitsee väittelyiksi.
Siskonsa ei ole tällainen enkä yhtään tiedä mistä johtuu. Meillä ei huudeta, tms. Ihan normaalia elämää, eikä mitään traumaattista ole tapahtunut.
Ei herkkyys huono asia ole, välillä vaan mietin kun yläkoulu lähestyy, että itkuherkälle pojalle voi olla aika kovaa kyytiä. Joka luokasta löytyy kuitenkin aina joku irvileuka.
Miten auttaa lasta, ettei tunne ottaisi joka tilanteessa valtaa niin kovasti?
Kommentit (132)
Kyllä Tuure Boeliuskin huutoitki Bambi-elokuvalle ja ihan aikuinen mies sekin on. Ja paljon tervejärkisempi ja miellyttävämmän oloinen kuin nämä Alpha male-machot
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap tässä.
Enpä osannut arvata että tästä tulikin tällainen vastakkain asettelu nössö- macho keskustelu.
Mutta kiva että herätti ajatuksia.
En ajatellutkaan noin pitkälle että millainen poika on aikuisena vaan lähinnä tulevaa yläkoulua mietin.
Ja tuosta kiusaamisesta. En tiedä että onko sellaista. Vähän tuntuu siltä että jos on, niin ei kerro siitä
Meillä on myös herkästi itkun silmään saava 11-vuotias, jos hän esim kokee ettei tule ymmärretyksi tai tulee jotenkin sivuutetuksi. On kuitenkin muutamia kavereita ja käsittääkseni ei kiusata. Poikaa tuntuu auttavan, jos saa hetken rauhoittua pahasta mielestään, sitten saatan ystävällisesti kysyä, mikä harmitti, miltä tuntui. Saatan myös kertoa jollain sanakäänteillä, että kaikki on hyvin, ja vähän silitellä. Ihmiset ovat erilaisia, osa herkempiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onpas raskaan kuuloinen uniikki lumihiutale🙄Noloa kun iso poika pillittää kuin pikkulapsi. Miten tulee ikinä pärjäämään yläasteella, saati sitten jossain armeijassa!😅
Mene nyt vttuun ihan oikeesti, se ei ole sen pojan vika että sen isä ei ole hoitanut hommiaan.
Omasikaan ei ole tehnyt erityisen kehuttavaa työtä.
No ei tarvii kiroilemaan ruveta, taitaa olla sulla vähän jotain vihanhallintaongelmaa. Siihen kannattaa hakea apua, että oppii hillitsemään itsensä, eikä saa yhtäkkisiä raivonpuuskia.🤗
Juu niin on, minä kärsin näistä ongelmista myös, tuo jatkuva häpäiseminen siitä kuinka vääränlainen minä olen sattuu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä se itkeminen loppuu kun murrosikä pääsee kunnolla käyntiin ja hormonitoiminta lisääntyy. Testosteroni verottaa tunteellisuutta aika huomattavasti, odotahan vuosi, pari, niin söpöt koiranpennut, vaikeat läksyt, se, kuinka niin ihanan rakkaita kaverit on ja muut vastaavat pikkujutut ei enää nostata pojalla kyyneliä silmiin
Jaa. Mun miehellä ainakin söpöt koiranpennut ja vastaavat nostattaa vieläkin kyyneleet silmiin, vaikka se on 38. Ja käy kuntosalillakin kolme kertaa viikossa :D Tuo tunneherkkyys ja aitous oli yksi asia johon hänessä juurikin ihastuin. Suomalaiset miehet on usein kasvatettu pitämään kaikki tunteet sisällään, ja se on usein hankalaa parisuhteessa, varsinkin jos ne kuitenkin lopulta ilmenee esim. passiivis-aggressiivisuutena tai yleisenä tyytymättömyytenä, kun ei voi suoraan herkkyyttään näyttää.
Tämä on hyvä pointti, persoona ei muutu miksikään machomieheksi salilla, se on täysin väärä tapa lähestyä koko aihetta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Taitaa olla sellainen puppelipoika🤭hihih!
Miehen pitäisi tarttua hartioista ja ravistaa ja tokaista että kestä kuin mies.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Omakin 12v poika herkistyy herkästi. En ole ajatellut, että asiaa pitäisi jotenkin muuttaa tai korjata. Hän on aina ollut herkkä, lisäksi hän on vasta lapsi. Ei ole tarvetta millekkään miehistymistoimenpiteille; mitä ne ikinä lieneekään. Sanon aina että itkeminen on ihan ok, kaikki itkee joskus ja usein se puhdistaa omaa mieltä/ auttaa purkamaan tunteita.
Kyllä hän on ihan itse oppinut pidättelemään itkua tietyissä tilanteissa, vaikka herkistyy. Itkee sitten kun tila on turvallinen. Usein itkusta pääsee myös nopeammin yli, kun sen sallii itselleen ja antaa sen tulla, eikä yritä padota sisäänsä.
Myös mieheni 37 v itkee kotona välillä, kun töissä on rankkaa. Eikä se tee hänestä tippaakaan epämiehisempää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onpas raskaan kuuloinen uniikki lumihiutale🙄Noloa kun iso poika pillittää kuin pikkulapsi. Miten tulee ikinä pärjäämään yläasteella, saati sitten jossain armeijassa!😅
😮💨 puhutaan nyt kylläkin lapsesta.
Saa olla tunteet.
Itse vastailin tuolla, kun meidän pojalla oli ihan samaa tuon ikäisenä.
Ja löytyi sitä kiusaamista.
Ja vilkas lapsi ja opettaja aika turhaa kovistellut kiltti lapsi, niin on helppo kohde.Liikunta tosiaan on hyvä. Siellä pääsee ilmaisemaan. Monipuolisesti poika on lapsesta saakka liikkunut. Joukkuepelit ei, mutta yhdessä tekeminen ja yksilölajit- juu.
Isompana tämäkin meni MMA treeneihin. Siellä oli myös hyvä kasvatus. Ei törkeille- sellaiset pistivät sieltä pihalle. Hyvä.
"Lapsi" on aika l
Ei liity. Murrosiässä on täysin normaalia että tunteet heittelee ja on voimakkaita. Johtuen hormonitoiminnasta ja aivojen nopeasta muovautumisesta uudelleen + keskeneräisyydestä.
"Lapsi" on aika laaja käsite, ei mikään oletusarvo, jonka perusteella kaikki 0-17-vuotiaat voi niputtaa samaan lokeroon. On aika välinpitämätöntä todeta, että ihan normaalia murrosikäiselle lapselle on itkeä vähän joka asiasta, kun itkeehän vaippaikäiset lapsetkin ihan koko ajan. Varhaisnuorella itkeskely liittyy paljon todennäköisemmin mielenterveyden häiriöihin, joihin olisi hyvä hakea apua.