En ymmärrä miten ne tasoryhhmät voisivat nostaa Pisa-tuloksia

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä olisin pärjännyt koulussa paremmin jos ei olisi tarvinnut auttaa niitä heikommin pärjääviä tai kuunnella sitä mökää. Pärjäsin parhaiten kun sain opiskella enimmäkseen itsenäisesti. Uskon että ne joilla on vaikeaa, taas hyötyisivät siitä että opettajilla on aikaa juuri heille, eikä heidän tarvitsisi myöskään esittää tai jännittää kun ympärillä olisi lähinnä samantasoisia opiskelijoita. 

Oletkin poikkeus.

Enemmistö tarvitsee opetusta.

Ne tasoryhmät olivat minusta hyvät. Ei tarvitse ihmisiä tasapäistää. Eivät kaikki tarvitse eivätkä kaikki pysty omaksumaa sitä mitä toiset.

Niin siis sehän se pointti oli minullakin. Että kun olisi tasoryhmät (ja eri oppijat huomioitaisiin muutenkin), ei tarvitsisi mennä mystisen enemmistön mukaan ja useampi hyötyisi. 

Vierailija kirjoitti:

Kyllä lahjakkaat osaavat itse etsiä itselleen vaativampaa tekemistä. 

Lahjakaskin voi uupua toisten turhautumisesta johtuvasta huonosta käyttäytymisestä, lahjakaskin tarvitsee kannustusta (varsinkin nuoret), lahjakkaalla ei välttämättä ole kotona osaamista tai resursseja ohjata. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pisa-tulosten lasku on ajoittunut täsmälleen samaan aikaan kun opettajakunnasta tuli 99 % naisvaltaista. 

Jännä että siten on käynyt, tulostenhan pitäisi laskea viiveellä. 

 

Miten miehiä saisi opettajiksi?

Tekemällä työstä miehiä kiinnostavaa. Esim. kaljat talon puolesta, toimistosihteereiden ja keittiöhenkilökunnan on oltava naisia, yläikäraja 25 ja järjestetään systeemit niin, että tekoäly opettaa ja miehet pelaavat sillä aikaa jalkapalloa/jääkiekkoa läppärillä ja valvovat tilannetta. Ei tarttis varmaan juuri edes kajota palkkoihin.

Vierailija kirjoitti:

Toiseksi, Pisa-kokeen keskiarvoa laskee juuri se, että meillä on entistä enemmän heikosti pärjääviä. Eikö juuri näihin lapsiin pitäisi käyttää resursseja?

Nimen omaan tasoilla pystyttäisiin etenemään heidän ryhmässä heidän tahtiin. Ajattele laajemmin.

Ei se tulisi noin toteutumaan. Siitä on monta esimerkkiä maailmalla. Siitö hyötyvät vain hyvistä taustoista tulevat 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vasemmistolaista politiikkaa että kaikille pitää antaa yhden tason opetusta sen heikoimman ehdoilla. Olen huomannut että monet saavat nykyään tosi hyviä numeroita koulussa, tyyliin kymppejä vaikka heidän vanhemmat saivat 7-8 arvosanoja. Johtuu siitä että nykyään numerot saa helpommin. Opetuksessa ei vaadita enää paljon, koska tänne on tuotu väkeä joka ei opi edes lukemaan ja kaikki on liian vaikeaa.

No minä kävin vasemmistolaisten luomassa peruskoulussa oppimassa matikkaa, ruotsia ja enkkua ja niissä oli eri tasoja. Eikö tämä nykyinen intersektionaalisuus ole enemmän tuolta lännestä, USA:sta, tulevaa oppia, joka nimenomaan on syrjäyttänyt aika pitkälti vanhaa vasemmistolaisajatettelua, vanhaa feminismiä jne?

 

Mutta kai se nykyään on vain niin, että jos en jostakin tykkää, niin se on niiden minun vihulaisten vika, aina. Oma agendaa tungetaan joka

Vanha vasemmistolaisuus ei olekaan samaa kuin uusi. Ennen vasemmisto oli työläisten puolue. Nyt se on pelkkää feminismiä, rasismisvastaista taistelua ja ihmisoikeuksia. Sekä ilmastohysteriaa. Kaikki vanhat vasemmistolaiset ovat siirtyneet muihin puolueisiin. Tilalle on tullut kaupungissa asuvia humanistialojen naisia joiden elämän tarkoitus on hyvesignalointi ja moraalisesti parempana ihmisenä poseeraaminen.

Vierailija kirjoitti:

tasoajattelu on pahinta segregaatiota. Mutta ketäpä kiinnostaa. Kaikkia kiinnostaa vain se, että oma Nico-Betteri pärjää, viis niistä lapsista, jotka tulevat huonoista olosuhteista.

Kävin yläasteen siihen aikaan, kun englannissa, ruotsissa ja matematiikassa oli tasokurssit. Täytyy myöntää, että tuo pahin segregaatio noissa kolmessa aineessa oli suuri helpotus, koska luokan mölönaamat eivät vaikeampia tasoja valinneet. Luokka oli paljon rauhallisempi ilman heitä. Eläköön paha segregaatio, kyllä älykkäistäkin oppilaista pitää välittää eikä altistaa heitä kaiken aikaa typerien häiriköinnille.

Suomen koulujärjestelmässä on juurikin se vika, että kaikki on tasapäistetty, ja taso asetettu  sen heikoimmin pärjäävien mukaan. Suurin osa on kuitenkin keskitason pärjääjiä ja sitten on tietysti muutama lahjakas ja huippulahjakas ( ihan Gaussin käyrien mukaan tämäkin asia), jotka jäävät nyt ilman kannustamista ja kehittäviä lisähaasteita koska vähäiset opetusresurssit menevät nyt heikompien tukemiseen. Pahimmassa tapauksessa nämä paremmin pärjäävät turhautuvat, koska ei ole "mitään tekemistä"  (kun esim laskutehtävät  yms hoituu vartissa ja vielä olisi tuntia jäljellä 30-45 min. Ja lapsia/teinejä kun ovat , niin ylimääräinen energia tärvääntyy sitten pahimmillaan häiriköimiseen, ja meluamiseen.

Tasokurssit pitäisi ehdottomasti saada takaisin. Itse olen aikoinaan käynyt tyttölyseon, pojat kävivät poikalyseon. Sanoisin ettei ollenkaan huono juttu. Teini-ikäiset keskittyivät paremmin koulunkäyntiin, kun poikien ei tarvinnyt pelleillä ja machoilla tytöille, ja tytöt keskittyivät muuhunkin kuin tirskumiseen ja poikien vilkuiuun. Tyttölyseossa oli myös pitkä matikka-linja ja muita "tasoja" eli kielissä voi valita pitkän tai lyhyen kielen (saksa, englanti, ranska , ruotsi). En muista omilta ajoiltani juurikaan häiriköintiä tunneilla. Opettajilla oli auktoriteettia ja kymppejä ei kovin helposti irronnut. Kyllä vanhasta koululaitoksesta voisi hyvin ottaa mallia, nykyään vain ajetaan päin seinää koksa "ideologiat".

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

tasoajattelu on pahinta segregaatiota. Mutta ketäpä kiinnostaa. Kaikkia kiinnostaa vain se, että oma Nico-Betteri pärjää, viis niistä lapsista, jotka tulevat huonoista olosuhteista.

Kävin yläasteen siihen aikaan, kun englannissa, ruotsissa ja matematiikassa oli tasokurssit. Täytyy myöntää, että tuo pahin segregaatio noissa kolmessa aineessa oli suuri helpotus, koska luokan mölönaamat eivät vaikeampia tasoja valinneet. Luokka oli paljon rauhallisempi ilman heitä. Eläköön paha segregaatio, kyllä älykkäistäkin oppilaista pitää välittää eikä altistaa heitä kaiken aikaa typerien häiriköinnille.

Totta. Itselle oli suuri helpotus lukioon siirtyessä huomata miten rauhallista lukiossa oli. Ne jotka aiheuttivat peruskoulussa häiriöitä eivät olleet koulussa oppimassa joten jatkoivat amikseen. Olemme tehneet suuren virheen siinä että kaikki oppilaat on laitettu samaan kasaan. Ei se niitä heikoimpia ole haitannut koska he eivät muutenkaan ole välittäneet opiskella. Mutta ne hyvät oppilaat kärsivät kun ovat häirinnän armoilla. Ja heikot oppilaat ottavat parhaita oppilaita silmätikuiksi koska ovat kateellisia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Toiseksi, Pisa-kokeen keskiarvoa laskee juuri se, että meillä on entistä enemmän heikosti pärjääviä. Eikö juuri näihin lapsiin pitäisi käyttää resursseja?

Nimen omaan tasoilla pystyttäisiin etenemään heidän ryhmässä heidän tahtiin. Ajattele laajemmin.

Ei se tulisi noin toteutumaan. Siitä on monta esimerkkiä maailmalla. Siitö hyötyvät vain hyvistä taustoista tulevat 

Puhut hyvästä taustasta tulevista, mutta oikeasti tarkoitat älykkäitä. Älykkäitä tulee köyhemmistäkin perheistä, ja he kärsivät turhan molottajista yhtä lailla. 

Ihmettelen miten joku voi pitää tasokursseja huonona asiana? Se oli ainoa tapa tarjota älykkäimmille lapsille haastavampaa ja heille sopivampaa opetusta. Miten joku voi sitä vastustaa? Vai harmittaako se, jos omalla lapsella ei kapasiteetti riitä koulunkäyntiin, niin ei muillekaan saa sitä tarjota?

Miten nuo PISA-tutkimuksiin osallistumiset muuten menevät? Oma lapseni oli nimittäin mukana joskus 2010-luvun alkupuolella osallilstumassa matematiikan PISA-testiin. Jäi hieman kummastuttamaan nuo osallistujat. Lapseni mukaan kokeeseen osallistui vai muutama heidän luokaltaaa ja kummasti vielä he olivat luokan parhaita poikia, samoin toisen aineen testiin osallistui hänen kaverinsa, myöskin kummasti luokan parhaita. Itse olin mukana jossain kansainvälisessä matematiikan testissä (PISAa ei tuolloin vielä tainnut olla) 70-luvun loppupuolella ja silloin koko luokka osallistui. Vaikka minua pidettiin "matematiikkanerona" oli tuo koe aika outo. Paljon tein, mutta paljon oli pelkkää räpeltämistäkin, etenkin oudot geometriset tehtävät, jollaisia meillä ei koskaan ollut ollut. Tehtäviä oli sivukaupalla, eikä varmaan kukaan ehtinyt kaikkea tehdä.

Hyvä tausta = älykkäät korkeakoulutetut vanhemmat. Älykkyyserot on tosiasia mistä ei saisi puhua. Sen sijaan pitäisi höpistä etuoikeuksista ja teeskennellä että ne heikotkin olisivat pärjänneet aivan yhtä hyvin jos heitä ei "syrjittäisi".

Jotenkin tuntuu että näitä kyselee kahdenlaiset ihmiset: he, joilla ei olisi ollut mitään asiaa tasoryhmiin ja he, jotka saivat kotoa tukea niin ettei tasoryhmillä ollut väliä. No mun koulutus ja jaksaminen olisivat suuresti hyötyneet esimerkiksi siitä, ettei olisi tarvinnut olla niiden kouluun negatiivisesti suhtautuvien kanssa aina samoilla tunneilla, kun mun oleminen siellä selkeästi provosoi heitä. Miksi vain välittömässä syrjäytymisriskissä olevien tunteilla on väliä? Mitään muutoksia ei saisi tehdä, jos he eivät niistä hyödy. 

Vierailija kirjoitti:

Miten nuo PISA-tutkimuksiin osallistumiset muuten menevät? Oma lapseni oli nimittäin mukana joskus 2010-luvun alkupuolella osallilstumassa matematiikan PISA-testiin. Jäi hieman kummastuttamaan nuo osallistujat. Lapseni mukaan kokeeseen osallistui vai muutama heidän luokaltaaa ja kummasti vielä he olivat luokan parhaita poikia, samoin toisen aineen testiin osallistui hänen kaverinsa, myöskin kummasti luokan parhaita. Itse olin mukana jossain kansainvälisessä matematiikan testissä (PISAa ei tuolloin vielä tainnut olla) 70-luvun loppupuolella ja silloin koko luokka osallistui. Vaikka minua pidettiin "matematiikkanerona" oli tuo koe aika outo. Paljon tein, mutta paljon oli pelkkää räpeltämistäkin, etenkin oudot geometriset tehtävät, jollaisia meillä ei koskaan ollut ollut. Tehtäviä oli sivukaupalla, eikä varmaan kukaan ehtinyt kaikkea tehdä.

Teoriassa ne arvotaan, mutta käytännössä mulla oli tuo sama kokemus kun kävin sen tekemässä. 

Vierailija kirjoitti:

tasoajattelu on pahinta segregaatiota. Mutta ketäpä kiinnostaa. Kaikkia kiinnostaa vain se, että oma Nico-Betteri pärjää, viis niistä lapsista, jotka tulevat huonoista olosuhteista.

Luokan heikoimman mukaan mennään. Haluat siis että kaikki etevätkin laskeutuvat sinun Nico-Betterin tasolle?

" Eläköön paha segregaatio, kyllä älykkäistäkin oppilaista pitää välittää eikä altistaa heitä kaiken aikaa typerien häiriköinnille."

"Ihmettelen miten joku voi pitää tasokursseja huonona asiana? Se oli ainoa tapa tarjota älykkäimmille lapsille haastavampaa ja heille sopivampaa opetusta. Miten joku voi sitä vastustaa? "

Tsot tsot, häiriköille ja tyhmeliineille ei saa tulla paha mieli. Paha mieli saa tulla vaan fiksuille, heillä ei ole niin väliä. Tähänhän nämä vastustukset oikeasti tiivistyy. 

Vierailija kirjoitti:

Ihmettelen miten joku voi pitää tasokursseja huonona asiana? Se oli ainoa tapa tarjota älykkäimmille lapsille haastavampaa ja heille sopivampaa opetusta. Miten joku voi sitä vastustaa? Vai harmittaako se, jos omalla lapsella ei kapasiteetti riitä koulunkäyntiin, niin ei muillekaan saa sitä tarjota?

Harmittaahan se, kun ne yliopistopaikat jaetaan niille, jotka oli älykkäämpiä, eikä meidän toimeliaalle Mittu-Maarialle.

Pisan osallistujat arvotaan nykyään etukäteen.

Vierailija kirjoitti:

Kävin peruskoulua 1970-luvulla.

Englannissa oli pitkä keski ja lyhyt englanti mulla oli pitkä. Matematiikassa samat tasot, ja mulla taso oli keskitaso.

Ruotsissa oli muistaakseni vain pitkä ja lyhyt ruotsi. Mulla oli pitkä.

En tuntenut alemmuutta, että matikka oli vain keskitasoa, mulle oli selvää, että matemaattisille aloille en suuntaudu. Mulla oli enemmän kielipäätä.

 

Niinpä onkin huvittavaa, että toisen urani olen nyt tehnyt alalla, jossa matematiikka on olennainen osa työtä. Joten eivät nuo tasot kuitenkaan kiveen hakannut opiskelijan kohtaloa. Ainakaan siis minun kohdalla. Muista en tiedä. 

Tasoryhmät olivat kansakoulun peruja. Niistä luovuttiin peruskoulun yleistyessä ja uudistuksen levitessä 70-luvulla. Välillä näkee avauksia, joissa väitetään silmä kovana, miten se ja se kävi peruskoulun 50-luvulla ja kuinka tasoryhmiä oli siinä ja siinä aineessa. Mitään peruskoulua ei ollut olemassa 50-luvulla.

Eräs peruskoulun ideoista koski tasoryhmistä luopumista, jotka olivat olennainen osa vanhaa kansakoulua. Yllättäen Kokoomus harasi kynsin ja hampain peruskoulu-uudistusta vastaan. Tasoryhmien perään naukuminen on samaa perua. Se vanha kansakouluinstituutio ei olisi selvinnyt mitenkään Pisa-testeistä tai modernin maailman vaatimuksista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tasoryhmät parantavat oppimistuloksia, kun jokainen saa omille kyvyilleen sopivan vaativaa opetusta. Pysytään mukana, motivaatio parantuu, kun saa onnistumisia jne. 

Tasoryhmät on yksi keino muiden joukossa.

tasoryhmät kylläkin lisäävät segregaatiota. Siitä on monta esimerkkiä ja tutkimustuloksia. Tuo, että sen avulla heikot saisivat parempaa tukea, on valitettavasti ihanne, joka ei kuitenkaan toteudu.

Niin, pitää tuhota lahjakkaiden ja ahkerienkin motivaatio, ja vetää kaikki ryhmän heikoimpien tasolle. Sitten on hyvä, kun kukaan ei ole tippaakaan parempi!