Lue keskustelun säännöt.
Ensin lapsettomat häät nyt puolisottomat
Voi hyvä tavaton
14.01.2025 |
Keskustelunavauksessa lienee kenties ikiaikaisen ilmiön ennen oli kaikki paremmin elkeet. Olen silti vain milleniaali; en boomeri, kuten joku kanssani eri mieltä oleva saattaisi reippaasti väittää.
Asiaan. Olemme omissa häissämme kestittäneet pari vuotta sitten perheen, serkut ja läheisimmät ystävät puolisoineen. Naimisiin mennessä kolmenkympin tienoolla ollaan sen ikäisiä, jotta läheisistä ikäisistämme valtaosa on avoliitossa, osa naimisissa ja muutamalla on omia lapsiakin.
Kummastelen jokseenkin noussutta trendiä puolisoiden kutsumattomuudesta omiin häihin. Mielestäni on osa hyvien tapojen mukaista kutsuetikettiä kutsua sen varsinaisen kutsuttavan henkilön pitkäaikainen puoliso, jos niikseen tulee, vaikkakin tätä puolisoa tapaisi nähdä harvemmin kuin toista osapuolta.
Kutsumattomuus antaa herkästi signaalin, ettei hääpari kokene näiden läheisimpien ystävien ja serkkujen puolisot kuuluvan heidän lähipiiriin. On myös tälle yksin kutsutulle ikävää mennä perhejuhlaan ilman puolisoaan kuin johonkin lukioaikaisiin kotibileisiin konsanaan.
Ymmärrän yskän, jos joillakin serkkujen lukumäärä on biljardi. Tässä tapauksessa kuitenkin hääparin serkkujen laskeminen onnistuu kahden käden sormilla.
Vaikkei velvollisuudentunto ole mikään syistä jaloin jonkun häihin kutsumiselle, kokisin itse siitä huolimatta huonoa omatuntoa jättää näiden läheisten ystävien ja serkkujen elämänkumppanit kutsua vaille, semminkin kun lähivuosina itse on ollut kutsuttuna muiden häissä oman puolisonsa kanssa.
Eivätkö kaikki muka näe puolisoiden kutsumattomuuden kiusallisia näkökulmia? Ymmärrän toki itsekin häät järjestäneenä, että rajallisten resurssien maailmassa on pakko tehdä kompromisseja. Vieraslistan rajaus on haastavaa. Voisi kai sen silti tehdä fiksummin tarpeettomia jännitteitä synnyttämättä.
Kommentit (484)
Vähän herää kysymys, että miksi enää pidetään häitä, jos millään ei ole mitään väliä? Jos halutaan vain häälahjoja, pyytäisivät suoraan
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kutsuja päättää vieraat ja kompromissi on sekin, että serkun puoliso jää kutsutta. Toisaalta toinen kompromissi olisi, että serkkua tai ystävää ei kutsuta lainkaan, koska silloin pitäisi kutsua myös tämän puoliso, jotta kyseinen pari kokisi, että heitä kohdellaan oikein.
Helpointa on kutsua vai ne, jotka oikeasti juhliinsa haluaa, oli kyseessä sitten tuparit, synttärit tai häät. Aina joku vetoaa etikettiin ja yleensä noin tekee se henkilö, jolla itsellään on esim. pukeutumisetiketti hukassa. Nykyisin lähdetään siitä, että pönötysjuhliin ei ole pakko kutsua epämiellyttävää väkeä edes siksi, että tällaisella on jonkinlainen suhde varsinaiseen kutsuttuun.
tuli vaikutelma että oot jotenkin yksinkertainen, ehkä jopa tyhmä ihminen?
Jäisin pois itsekin Jos ei i puolisoani kutsuttaisi. Ihan sama jäädä pois. Pitäkää tunkkinne.
Ongelmana onkin se, että moni on läheinen sukulaistensa kanssa, mutta ei puolison harraste- tai työkavereiden puolisoiden kanssa. Miksi jättää kutsumatta setä perheineen, jotta paikalle pääsee miehen harrastekavereiden tuikituntemattomat puolisot?
Ei tässä ongelmaa olekaan kuin heillä, jotka loukkaantuvat siitä, että ei ole kutsutta puolisoa tai eivät viihdy/osaa olla siellä häissä ilman puolisoa.
Lähes jokaisella on häille joku budjetti. Lähes jokainen joutuu miettimään, miten sen budjetin saa riittämään. Lähes jokainen joutuu lähtemään kutsuttujen listasta, kun näitä alkaa miettimään = kuinka monta ihmistä voi kutsua.
Minusta on superitsekästä olettaa, että häitä järjestävän pitäisi ennen kaikkea ottaa huomioon joku satavuotta vanha etikettisääntö sen sijaan, että tosiaan saisi miettiä sitä, miten läheinen on kutsuttujen kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Mulle tulee puolison kutsumattomuudesta ensimmäisenä mieleen rahallinen säästö, ei voi mitään. Kerran olen ollut häissä ilman puolisoa ja tiedän ettei hääpari ole mikään kovin varakas.
Omiin häihini kutsuttiin jokainen vieras avecin kanssa eli joko ihan nimetyn puolisonsa tai sitten avoin avec eli sai ottaa vaikka tuoreen tapailukumppanin mukaan jos olisi halunnut. Mielestäni hienoon juhlaan kutsutaan aina puolison tai avecin kanssa ja kutsumattomuus on etikettivirhe. Eihän etikettiä tarvitse noudattaa toki, mutta...
Oikeasti hienoon juhlaan ei kutsuta ketä tahansa avecia, saati sitten jotain tuoretta tapailukumppania.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jos hääpari haluaisi häihinsä 50 ihmistä, mutta kaikki pitäisi kutsua avekkeineen niin budjettihan vähintään kaksinkertaistuisi. Voi jopa joutua hankkimaan isomman tilan, jolloin ei kaksinkertainenkaan budjetti ole tarpeeksi. Jos avekkeja ei tunne, niin miksi kutsua.
Kutsuttavia luultavasti on jo valmiiksi paljon enemmän kuin 50.
Onhan se kieltämättä rennompaa, kun ei ole kaverin tai sukulaisen tuntematonta puolisoa tai kumppania mukana, oli sitten kyse kyläilystä tai juhlista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jättäkää ne serkut ja sukulaiset kutsumatta, kummeja ja isovanhempia lukuunottamatta, niin pystytte kutsua kavereita ja heidän puolisoitaan.
Ei ole järkeä kutsua sukulaisia, joiden kanssa ei olla edes läheisiä. Taitaa olla pienten sukujen ongelma, itse olen lestadiolaissuvusta, jossa luonnollisesti ei kutsuja juhliin koko sukua. Vain ne lähimmät.
Ongelmana onkin se, että moni on läheinen sukulaistensa kanssa, mutta ei puolison harraste- tai työkavereiden puolisoiden kanssa. Miksi jättää kutsumatta setä perheineen, jotta paikalle pääsee miehen harrastekavereiden tuikituntemattomat puolisot?
Miksi ei jättäisi kutsumatta niitä harrastekavereita? Tai vielä parempaa; lykkäisi juhlia sen verran että on varaa järjestää kunnolliset häät eikä mitään minibudjetin pikkukekkereitä?<
Miksi jättäisi kutsumatta kaverit, joiden kanssa viettää paljon aikaa? Vai haittaako se, että miehillä on juhlissa paljon hauskempaa äijäporukalla kuin puolisoiden kanssa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jättäkää ne serkut ja sukulaiset kutsumatta, kummeja ja isovanhempia lukuunottamatta, niin pystytte kutsua kavereita ja heidän puolisoitaan.
Ei ole järkeä kutsua sukulaisia, joiden kanssa ei olla edes läheisiä. Taitaa olla pienten sukujen ongelma, itse olen lestadiolaissuvusta, jossa luonnollisesti ei kutsuja juhliin koko sukua. Vain ne lähimmät.
Ongelmana onkin se, että moni on läheinen sukulaistensa kanssa, mutta ei puolison harraste- tai työkavereiden puolisoiden kanssa. Miksi jättää kutsumatta setä perheineen, jotta paikalle pääsee miehen harrastekavereiden tuikituntemattomat puolisot?
Miksi ei jättäisi kutsumatta niitä harrastekavereita? Tai vielä parempaa; lykkäisi juhlia sen verran että on varaa järjestää kunnolliset h
Eiväthän ne puolisot silloin ole hauskanpidosta ärsyyntymässä jos aveceja ei kutsuta kun ei massi riitä. Tuollaiselle junttiporukalle se on varmasti oiva ratkaisu kaikkien kannalta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hirvee besserwisseri taas äänessä.
Omiin juhliin saa kutsua ketä haluaa ja jättää kutsumatta ketä ei halua.
Ja kenenkään ei tarvitse mennä juhliin, jos ei halua.
Noin helppoa se on!
Juuri näin!
Aloitus on aivan turha tästä nimenomaisesta syystä. Voi poistaa.
Miksi asiasta ei saa keskustella?
Miksi vääntää jostain lapsellisesta asiasta, joka ratkeaa sillä, että kaikki tekevät niin kuin haluavat? Omat juhlat saa pitää niin kuin itse haluaa, eikä niihin tarvitse mennä, jos ei se asia miellytä.
Kuten lainaamani kommentoija, en ymmärrä koko aloituksen pointtia.
Yhdenlaista besserwisseröintiä tuokin, että määrittelee, mistä muut saavat keskustella ja mistä ei.
Tällä palstalla saa kuka vaan avata keskustelun.
Jos aihe ei kiinnosta eikä voi ymmärtää siitä keskustelun pointtia, niin ei ole pakko lukea eikä vastata. Ihan voi osallistua niihin vääntöihin, jotka kiinnostaa ja antaa muiden vääntää keskenään siitä, mistä haluavat.
Noin helppoa se on!
Minulla on sellainen etikettisääntö, että en ota vastaan kutsua avec. Jos kutsuja ei edes tiedä nimeäni, en katso, että minua kaivataan kyseisessä juhlassa. Sen sijaan jos kutsuja kutsuu mieheni ihan nimellä, häntä varmaan juhlaan toivotaan ja hän voi hyvin mennä.
Työkutsutkin tulee nimellä, ainakin ne vähän hienommat sellaiset. En tahdo olla juhlissa nimetön avec.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minulla on sellainen etikettisääntö, että en ota vastaan kutsua avec. Jos kutsuja ei edes tiedä nimeäni, en katso, että minua kaivataan kyseisessä juhlassa. Sen sijaan jos kutsuja kutsuu mieheni ihan nimellä, häntä varmaan juhlaan toivotaan ja hän voi hyvin mennä.
Työkutsutkin tulee nimellä, ainakin ne vähän hienommat sellaiset. En tahdo olla juhlissa nimetön avec.
No tämä. On tosi kornia, kun siinä onnittelukättelyjonossa ensin tulee kutsuttu, jonka kanssa halataan ja sitten avec, joka antaa kättä ja sanoo koko nimensä, jotta tiedettäisiin, kuka tässä meitä onnittelee.
Meidän häissä oli selkeä sääntö: kutsumme heidät, jotka tunnemme ja jotka häihin haluamme. Emme ketään ventovierasta, jota emme ikinä ole nähneetkään. Hyvin kelpasi kavereille, olivatpa mitä kautta hyvänsä ystäviä. Lisäksi ohjelmaa ei ollut, siis ei mitään leikkejä tai muuta hankalaa, ainoastaan muutama puhe ja paljon ruokaa, juomaa ja musiikkia. Pöydät järjestimme siten, että oli 4, 6 ja 8 hengen pöytiä. Jätimme ennen ruokailuun menoa tunnin coctail-ajan, jolloin ihmiset sai kierrellä ja kasata pöytäseurueita. Selvää oli, että isot pöydät täyttyi niistä, jotka olivat paikalla ilman puolisoa ja pienemmän sitten toisensa tuntevista pariskunnista. Yksinkertaista, eikä valituksia kuulunut.
"No tämä. On tosi kornia, kun siinä onnittelukättelyjonossa ensin tulee kutsuttu, jonka kanssa halataan ja sitten avec, joka antaa kättä ja sanoo koko nimensä, jotta tiedettäisiin, kuka tässä meitä onnittelee.
Meidän häissä oli selkeä sääntö: kutsumme heidät, jotka tunnemme ja jotka häihin haluamme. Emme ketään ventovierasta, jota emme ikinä ole nähneetkään. Hyvin kelpasi kavereille, olivatpa mitä kautta hyvänsä ystäviä. Lisäksi ohjelmaa ei ollut, siis ei mitään leikkejä tai muuta hankalaa, ainoastaan muutama puhe ja paljon ruokaa, juomaa ja musiikkia. Pöydät järjestimme siten, että oli 4, 6 ja 8 hengen pöytiä. Jätimme ennen ruokailuun menoa tunnin coctail-ajan, jolloin ihmiset sai kierrellä ja kasata pöytäseurueita. Selvää oli, että isot pöydät täyttyi niistä, jotka olivat paikalla ilman puolisoa ja pienemmän sitten toisensa tuntevista pariskunnista. Yksinkertaista, eikä valituksia kuulunut."
Ei niistä teille suoraan valitetakaan. Se olisi tympeää.
Tuntuisi myös aika oudolta esitellä itsensä formaalisti hääparille koko nimellä, kun kulkee sen kutsutun kyljessä jonossa. Vai onko sulle epäselvää, kuka Jaskan (kutsuttu) käsipuolessa onnittelemaan tuleva Katja (avec) on? Ei tule mieleen että varmaan Jaskan kumppani?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuohan voisi olla hyvä idea että minunkin mieli muuttuu heistä jos sieltä saa kiellettyä kaikki naiset että siellä ei olisi ketään muuta naista kuin minun puoliso
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen ollut hääjuhlassa jossa mies ei ollut paikalla. Mukava tilaisuus suvun ja läheisten kanssa. Tuore vaimo näytti kuvia vihkimisestä.
Missä tää vihkiminen siis tapahtui ja keiden läsnäollessa? Kutsuttiinko sut johonkin rääppiäisiin?
Olen eri, mutta itsekin ollut samanlaisissa häissä. Hääpari meni kirkossa naimisiin kyllä, paikalla olivat ilmeisesti lähimmät ihmiset. Loput juhla vieraista osallistuivat sitten vain itse hääjuhlaan eivät siis vihkimiseen ollenkaan. En tiedä yhtään miksi näin sillä eihän se olisi maksanut yhtään enempää jos vieraat olisivat olleet myös kirkossa.
Mulle häät ei ole niin mukava juhla, että haluaisin käyttää niihin aikaa ilman puolisoa. Usein ovat vieläpä kesän parhaimpina viikonloppuina. Siinä pitäisi sitten järjestää aikaa tapahtumaan, johon ei voi itse vaikuttaa, josta pitää käytännössä maksaa, ja joihin ei saisi nyt siis tuoda sitä omaa rakasta seuraksi. Ei kiitos.
Olen samaa mieltä kuin hän, joka peräänkuulutti tilannetajua molemmin puolin.
Me kutsuimme häihin puolisoineen kaikki, joiden puolison olimme kutsuvaiheessa tavanneet, paria poikkeusta lukuunottamatta. Näissäkin tilanteissa kumpikin varsinainen kutsuttu ymmärsi tilanteen ja tuli paikalle. Toinen heistä oli suorastaan helpottunut, kun pääsi välillä liikkeelle yksin. Kaikilla kutsutuilla oli vieraiden joukossa tuttuja, oli heillä oma avec tai ei, ja tunnelma oli mainio. Ainoa, mikä vähän harmittaa, on se, että rahaa oli rajallisesti. Muutama etäisempi vanhempi sukulainen on sittemmin vihjannut, että olisi halunnut mukaan, eikä meillä heitä vastaan sinänsä ole mitään. Jos olisi ollut enemmän rahaa, olisi ollut kiva kutsua koko suku, mutta näillä mentiin nyt.
Myöhemmin järjestin karonkan, jonne kutsuin myös työkavereita. En kutsunut puolisoja, mutta erään työkaverin ulkomaalainen puoliso oli juuri silloin ensimmäistä kertaa Suomessa lyhyellä lomalla. Työkaveri kertoi ensin, ettei tämän takia valitettavasti pääse, mutta vastasin, että hän voi ottaa puolison mukaan, jos heitä huvittaa tulla - ja että tietysti ymmärrän, jos heillä on jo lomalleen muita suunnitelmia. He ilahtuivat kutsusta, illasta tuli mainio, ja olen varma, että kaikki muut työkaverit ymmärsivät kyllä, miksi tämän yhden työkaverin kohdalla tein poikkeuksen.
Tilanteita on monenlaisia. Kutsua saa kenet haluaa, mutta jos ei yhtään ajattele kutsuttavan näkökulmaa, niin on turha odottaa, että hänkään ajattelee kutsujan näkökulmasta. Toisaalta on niinkin, että juhliin ei mennä olemaan tiiviisti oman puolison kanssa, eli vaikka kutsu olisikin avec, niin kohtelias vieras pyrkii ihan itse viihtymään ja tutustumaan muihin vieraisiin, jos ei heitä ennestään tunne.
Vierailija kirjoitti:
Vähän herää kysymys, että miksi enää pidetään häitä, jos millään ei ole mitään väliä? Jos halutaan vain häälahjoja, pyytäisivät suoraan
Naiset haluaa vai päivän prinsessana ja huomion keskipisteenä miehen kustantamana ja paljon lahjoja niin kuin kaikki pikkulapset haluavat. Naimisiin menossa ei ole miehen näkökulmasta mitään järkeä kun parin vuoden sisään nainen jättää joka tapauksessa ja lähtee miehen keräämän omaisuuden ja varallisuuden kanssa vaikka mies olisi ollut koko avioliiton ajan kaikella tapaa täydellinen
Vierailija kirjoitti:
Olen samaa mieltä kuin hän, joka peräänkuulutti tilannetajua molemmin puolin.
Me kutsuimme häihin puolisoineen kaikki, joiden puolison olimme kutsuvaiheessa tavanneet, paria poikkeusta lukuunottamatta. Näissäkin tilanteissa kumpikin varsinainen kutsuttu ymmärsi tilanteen ja tuli paikalle. Toinen heistä oli suorastaan helpottunut, kun pääsi välillä liikkeelle yksin. Kaikilla kutsutuilla oli vieraiden joukossa tuttuja, oli heillä oma avec tai ei, ja tunnelma oli mainio. Ainoa, mikä vähän harmittaa, on se, että rahaa oli rajallisesti. Muutama etäisempi vanhempi sukulainen on sittemmin vihjannut, että olisi halunnut mukaan, eikä meillä heitä vastaan sinänsä ole mitään. Jos olisi ollut enemmän rahaa, olisi ollut kiva kutsua koko suku, mutta näillä mentiin nyt.
Myöhemmin järjestin karonkan, jonne kutsuin myös työkavereita. En kutsunut puolisoja, mutta erään työkaverin ulkomaalainen puoliso oli juuri silloin ensimmäistä kertaa Suom
Ihan sivusta kyselen, että mikä sen helpottuneen tarina oikein oli? Oliko hän jossain sairaassa parisuhteessa josta ei saanut lähteä tekemään omia juttujaan ilman hyvää selitystä?
Mitä sua erilainen näkemys kaivelee?