Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

koulukiusaamisesta kysely

13.01.2025 |

hei!

Olen laulaja. Minulta on tulossa uusi kappale lähiaikoina,joka kertoo koulukiusaamisesta. Se on henkilökohtainen,joka kertoo minusta. Minua kiusattiin,kun olin nuori koko yläasteen ajan. Kiusaaminen oli rankkaa ja siitä seurasi ongelmia paljon. Olen alkanut somessa kertomaan koulukiusaamisesta ja siitä miten minuakin kiusattiin ja mitä siitä seurasi. kerron somessa muutakin tähän asiaan liittyen.

Nyt haluaisin teiltä aiheeseen liittyviä vastauksia koulukiusaamiseen. onko sinua koulukiusattu ja miten kiusattiin? miten selvisit siitä? kiusataanko teidän lapsia ja miten he ovat ottaneet kiusaamisen?

Teen kyselyn sen takia,että kerron somesssa sitten vastauksien perusteella yhteenvedon koulukiusaamisesta ja miten kiusattiin, miten siitä selvittiin ja muuta.

Kiitos vastauksista jo etukäteen!

Kommentit (1)

Vierailija
1/1 |
13.01.2025 |
Näytä aiemmat lainaukset

On kiusattu, ekaluokalta yläasteen loppuun. Ala-asteella pääosin nälvimistä ja ulkopuolelle jättämistä, yläasteella myös fyysistä väkivaltaa ja rajumpaa joukolla pilkkaamista. Kiusaajarinki kokoontui välitunnilla ympärille, ja pääkiusaajat sanoivat julmia asioita ulkonäöstäni, tavastani kävellä, mistä tahansa, ja muut nauraa hörötti joukolla.

Koulun vessoja ja liikuntatunnin jäkleen pukkareita pelkäsin, koska niissä pääkiusaajat usein päättivät tehdä jotain pahempaa kuin sanoja, esim. laittaa pääni vessanpyttyyn niin että pitkät hiukset osuu veteen ja vetää pytyn. Tai kaataa suihkuhuoneen lattialle, tai repiä mua hiuksista ja lyödä avokämmenellä. Myös koulumatkat oli usein painajaismaisia, koska välillä suositut luokan pääkiusaajatytöt sai luokan poikia auttamaan siinä, että multa riistetään polkupyörä ja reppu, ja heitetään ojaan. Avaimet myös usein otettiin, eikä annettu takaisin, ja naurettiin jos yritin saada niitä. Tätä säesti pilkka kuten "kattokaa nyt, se vtun vammanen yrittää saada sen takasin, vttu näyttää vammaselta" tai "mä en ilkee ees koskee siihen ku se on niin oksettavan ruma". 

Mä en koskaan reagoinut kiusaamiseen ulospäin mitenkään. Sisälläpäin sattui, mutta ulospäin olin stoalaisen tyyni ja rauhallinen. En halunnut antaa niille sitä iloa, että saavat itkemään. Loppujen lopuksi kiusaaminen taisi tehdä minusta vaan vahvemman - opin tulemaan toimeen ilman ihmisten seuraa tai hyväksyntää, joten mun ei tarvi pelätä kenenkään menettämistä ja viihdyn erinomaisesti yksin.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: kahdeksan kaksi kahdeksan