Mitkä ovat ylemmän keskiluokan statussymbolit?

Vierailija kirjoitti:

Lueskelin vähän ensimmäisen sivun kommentteja. Siellä joku oli sitä mieltä, että ylempään keskiluokkaan kuuluu perityt antiikkihuonekalut, lasten kulttuuriharrastukset ym. Ei. Suomessa on hyvin pieni vanhan rahan yläluokka, eikä ylempi keskiluokka kuulu siihen. Ylempi keskiluokka on koulutettua hyvätuloista väkeä. Ylempään keskiluokkaan voi päästä nopeallakin "luokkahypyllä", ei siihen tarvita perittyjä antiikkihuonekaluja. Ylempi keskiluokka haalii todennäköisemmin Artekia ja Marimekkoa.

Suomi ei ole sillä tavalla luokkayhteiskunta kuin vaikkapa Iso-Britannia, joten eivät nämä luokatkaan ole niin selkeitä. Britanniassa yläluokkaan synnytään. Toki siihen voi osittain tunkeutua, jos käy tietyt yksityiskoulut (englanniksi public school) ja jatkaa sieltä sitten Oxbidgeen. Näin luo ne oikeat ystävyyssuhteet ja oppii puhumaan oikealla tavalla.

No entäs me, joilla on juuri tuollainen vanhan rahan ja sivistyneistön tausta, perityt antiikkihuonekalut jne., mutta elämme omalla työllämme? En minä ainakaan itseäni laske kuuluvaksi yläluokkaan, vaikka esivanhemmat muutama sukupolvi taaksepäin ovat olleet oman yhteisönsä hienointa kermaa, vaan kuulun erittäin tukevasti ylempään keskiluokkaan. Artekit ja Marimekot eivät ole  missään muotoa oman viiteryhmän statusesineitä, vaan niitä hankitaan korkeintaan käyttöesineiksi. 

 

Vierailija kirjoitti:

Minäpä olenkin aatelinen, akateeminen kartanonherra! Siinä on statusta kerrakseen. Oi voi, kun surettaa tuo rahvas. 

 

 Ei ollut uskottavaa tuo rahvaan arvostelu  "aateliselta"😁

         Aateliseksi syntyminen ei vaadi omia ansioita

Tällä palstalla on moni saanut rehvastella. En usko että täällä kukaan kirjoittajista kuuluu yläluokkaan, yläluokkalaisilla on arvokkaampi vapaa-aika kuin kirjoitella vauva.fi palstalla. Suomessa yläluokka on vähäinen, mutta rikkaita kyllä on. 

Minulla on serkku joka yksin peri erittäin rikkaan isänsä, kävi muutaman vuoden kuunteluoppilaana yliopistossa ja elää nykyään alkoholintäytteistä elämää, vaimoja vaihtaa ja matkustaa paljon naistensa kanssa.  

Töitä ei ole koskaan tarvinnut tehdä koska rahat ovat riittäneet.

Ei elämällä ilman työtä, työyhteisöä tai saavutusten kunniaa ole mitään pohjaa. Johan se käy negatiivisesti ylpeyden ja oma itsetunnon konttoon. Kun kukaan ei minua yhteiskunnassa kaipaa!

 

No entäs me, jotka teemme töitä, mihin me kuulutaan ? Ollaan porvareita! Jotkut tekevät luokkaretket (klassresor) ylöspäin ja toiset tekevät luokkaretkensä alaspäin, menevät naimisiin alempaan yhteiskuntaluokkaan kuuluvan kanssa. Se voi myös tehdä onnelliseksi, mutta voi olla haasteellista eri osapuolille.

Vierailija kirjoitti:

Hauska ketju! Itse voisin todeta, että tässä porukassa ei ole juurikaan ole mitään statussymboleita, eikä välttämättä kauheasti yhteisiä nimittäjiäkään. Työllä on toki tärkeä merkitys ja ihmiset liikkuvat paljon. 

Auto ei ole kauhean tärkeä, mutta tuttavapiirissä osa ajaa uudella Land Roverilla tai Teslalla, osa taas Peugeotilla tai vanhalla Volvolla. Merkki tai auton vaihtaminen usein tuntuu olevan tärkeämpää keskiluokassa. 

Harrastuksissa  tärkeämpää on ehkä itsensä toteuttaminen, kuin se että harrastettaisiin jotain pelkän statuksen vuoksi. Toki esim. golf tai alppihiihto ovat lajeina sen verran kalliita, että esim. lasten kohdalla eteneminen pitkälle vaatii vanhempien rahallista panostusta. Muuten harrastukset ovat samoja kuin kaikilla muillakin ryhmäliikunnasta, tanssista, juoksusta, joukkuelajeista, hirvenmetsästykseen ja kalastukseen. Monella tuttavapiirissä on intohimoinen harrastus: eräs on viikkoja

No nuo samat asiat pätee oikeasti myös siihen "tavalliseen" ja alempaan keskiluokkaan. Oikeasti keskiluokka on vaan Suomessa niin laaja ja monimuotoinen, että nämä yleisimmät stereotypiat osuu vain pieneen osaan. Toki voidaan yrittää taattuun av-tyyliin luoda tiukkoja kriteereitä kunkin luokan edustajille, mutta sitten valtava osa kansasta jää kokonaan jaottelun ulkopuolelle. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sosiologian määritelmät ylemmälle keskiluokalle ovat menneestä maailmasta jossa korkeakoulututkinto merkitsi automaattisesti korkeaa tulotasoa ja johtavaa asemaa sekä myös korkeaa "sivistystasoa" sillä työläistaustalta tai edes alemman keskiluokan perheistä ei juurikaan korkeakouluun hakeuduttu.

Nykyään tohtoritkin ovat niitä tavisperheistä lähtöisin olevia työttämiä jotka hyvinkin juuri sosiologian maisterin paperit saatuaan tajusivat ettei tällä tutkinnolla pääse edes markettiin hyllyttäjäksi ja joutuivat jäämän laitokseen tohtorin papereita väsäämään koska assarin paikkaakaan ei nykyään saa ilman kahta tutkintoa.

Näiden elintaso ja kulttuuriharrastukset sekä matkailu tms. jäävät työuran aikana selvästi sen peruskolusta amiksen putkimieslinjalle lähteneen koulukaverin ruokalunnan alapuollelle. Ainoa mitä näille jäi käteen on kuviteltu usko siitä että ovat kuite

Tohtoriksi päädytään kolmesta syystä:

 

1. Se on omalla alalla etenemiseen tarpeellista. Esimerkiksi luonnontieteissä on näitä aloja, joissa pelkkä maisterin tutkinto ei oikein riitä.

 

2. Ura takkuilee, mutta halutaan tehdä jotain hyödyllistä ja välttää työttömyysjakso. Tällainen projekti ei useinkaan tee uraa paremmaksi, mutta ehkä se ei ollut tarkoituskaan. Työtön tohtori ei ole huonompi juttu kuin työtön maisteri.

 

3. Työura on mennyt hyvin, mutta on kyllästytty työelämään. Tehdään harrastusluontoinen väitöskirja, kun ei osata olla joutenkaan. Tämä on aika yläluokkainen harrastus, koska väitlskirjaa tehdään pitkälti omakustanteisesti eikä siitä odoteta hyötyä uralle.

Tai 4. Tutkimuksen tekeminen on intohimo eikä muu oikein kiinnosta. Näitä ainakin minun suvussa on. Tutkijan ura on heille kutsumusammatti, eikä muuta osaisi tehdäkään. Eihän se mikään helppo tie ole, jäädä yliopistolle kilpailemaan apurahoista. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lueskelin vähän ensimmäisen sivun kommentteja. Siellä joku oli sitä mieltä, että ylempään keskiluokkaan kuuluu perityt antiikkihuonekalut, lasten kulttuuriharrastukset ym. Ei. Suomessa on hyvin pieni vanhan rahan yläluokka, eikä ylempi keskiluokka kuulu siihen. Ylempi keskiluokka on koulutettua hyvätuloista väkeä. Ylempään keskiluokkaan voi päästä nopeallakin "luokkahypyllä", ei siihen tarvita perittyjä antiikkihuonekaluja. Ylempi keskiluokka haalii todennäköisemmin Artekia ja Marimekkoa.

Suomi ei ole sillä tavalla luokkayhteiskunta kuin vaikkapa Iso-Britannia, joten eivät nämä luokatkaan ole niin selkeitä. Britanniassa yläluokkaan synnytään. Toki siihen voi osittain tunkeutua, jos käy tietyt yksityiskoulut (englanniksi public school) ja jatkaa sieltä sitten Oxbidgeen. Näin luo ne oikeat ystävyyssuhteet ja oppii puhumaan oikealla tavalla.

No entäs me, joilla on

Niin varmaan ylempään keskiluokkaan menee molemmat tyypit. Minäkin tunnen useampia erilaisia ylemmän keskiluokan edustajiksi mieltämiäni ihmisiä, osalla on tosiaan tuommoinen hieno marimekko-artek-koti, osalla semmoinen "kulttuurikoti" täynnä antiikkia ja taidetta, osalla sitten ei oikein mitenkään sisustettu koti kun ei vaan kiinnosta joku sisustus, aika menee töissä ja harrastuksissa ja kotona ei edes pahemmin oleskella. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuinka paljon perheen nettotulot, että on ylempää keskiluokkaa?

yli 4500e

Huh huh. niin vähän ei todellakaan tuolla tulolla sivistystaso ainakaan ole useinkaan korkea

tuolla tulolla olin 25-30 vuotta sitten

Det är frågan om netto. Hade du 4.500 € netto/månad år 1995 så hade du högre inkomst än Finlands premiärminister. Det finns en orsak till att jag vet det.

Urakkatöissä 1998ja olin hetken aikaa ruotsissakin mutta täällä käytetään Suomea.

"Täällä". Kaikki ei asu samassa "täällä" kuin sinä. "Täällä rannikkoseudulla ja saaristossa" sen sijaan käytetään molempia kieliä. Ja nämä ruotsinkielisetkin alueet kuuluvat Suomeen. 

Koko keskustelu on suureksi osaksi absurdi. En tiedä missä kuplassa olen elänyt, kun olen pitänyt Suomea ei-luokkayhteiskuntana. Näin on mulle opetettu, (kasarilla kävin peruskoulun) ja näin olen nähnyt. Hyvin pieni osa on todella hyvätuloisia, siis niin pieni osa, ettei heistä muodostu kokonaista luokkaa. Ja loput on työssäkäyviä. Ammattinsa opiskelleita, ja työssä käyviä. Työ voi olla putkimies tai toimari, mutta suurin osa niistä toimareistakin on opiskelleet sen ammattinsa, eivätkä perineet sukuyhtiötä. 

Kaikki käyvät saman peruskoulun. Puolet käy lukion, puolet amiksen. Osa lukiolaisista jatkaa duunareiksi, osa amislaisista jatka ylemmäksi ja esihenkilöiksi.

Ei tältä pohjalta tule jotain selkeitä "luokkia". Tapakulttuurikin on hyvin samanlainen kautta linjan. 

Meidät on niin tasapäistävästi kasvatettu, ja niin on meidän vanhemmatkin, ja heidän vanhemmat. 

Vierailija kirjoitti:

Tällä palstalla on moni saanut rehvastella. En usko että täällä kukaan kirjoittajista kuuluu yläluokkaan, yläluokkalaisilla on arvokkaampi vapaa-aika kuin kirjoitella vauva.fi palstalla. Suomessa yläluokka on vähäinen, mutta rikkaita kyllä on. 

Minulla on serkku joka yksin peri erittäin rikkaan isänsä, kävi muutaman vuoden kuunteluoppilaana yliopistossa ja elää nykyään alkoholintäytteistä elämää, vaimoja vaihtaa ja matkustaa paljon naistensa kanssa.  

Töitä ei ole koskaan tarvinnut tehdä koska rahat ovat riittäneet.

Ei elämällä ilman työtä, työyhteisöä tai saavutusten kunniaa ole mitään pohjaa. Johan se käy negatiivisesti ylpeyden ja oma itsetunnon konttoon. Kun kukaan ei minua yhteiskunnassa kaipaa!

 

No entäs me, jotka teemme töitä, mihin me kuulutaan ? Ollaan porvareita! Jotkut tekevät luokkaretket (klassresor) ylöspäin ja toiset tekevät luokkaretkensä alaspäin, menevät naimi

Vapaa-ajasta; hyvin toimeentulevalla tai ns "yläluokkaisilla" voi olla nimenomaan enemmän sitä vapaa-aikaa, niin ettei se ole kortilla ja "liian arvokasta täällä käytettäväksi". 

Työstä ja sen merkityksestä; täytyy olla tyhmä jos ei keksi elämäänsä muuta merkitystä kuin työn. Maailma on täynnä tekemistä ja myös hyvän tekemistä, etuoikeutettuna voi valita, mitä tekee, ei ole pakko tehdä työtä kodin ulkopuolella.  "Ei elämällä ilman työtä, työyhteisöä tai saavutusten kunniaa ole mitään pohjaa." voi helvetti oikeasti. Aika kapea on näkemys siitä, mihin ihminen voi aikansa järkevästi käyttää. Kateellisten panettelua tuollainen. :) Nimim, aamukahvi tässä palstaillessa, sitten lyhyt rupeama vapaaehtoistyössä, sitten harrastus. Jossain välissä, kun tulee nälkä, käyn syömässä ulkona. 

Vierailija kirjoitti:

Henkilö, jonka vanhemmilta puuttuu akateeminen koulutus ei koskaan kuulu ylempään keskiluokkaan.

Vaikka olisi valtion viraston ylijohtaja, hmm, mielenkiintoista, täytyypä kertoa.

:D

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hauska ketju! Itse voisin todeta, että tässä porukassa ei ole juurikaan ole mitään statussymboleita, eikä välttämättä kauheasti yhteisiä nimittäjiäkään. Työllä on toki tärkeä merkitys ja ihmiset liikkuvat paljon. 

Auto ei ole kauhean tärkeä, mutta tuttavapiirissä osa ajaa uudella Land Roverilla tai Teslalla, osa taas Peugeotilla tai vanhalla Volvolla. Merkki tai auton vaihtaminen usein tuntuu olevan tärkeämpää keskiluokassa. 

Harrastuksissa  tärkeämpää on ehkä itsensä toteuttaminen, kuin se että harrastettaisiin jotain pelkän statuksen vuoksi. Toki esim. golf tai alppihiihto ovat lajeina sen verran kalliita, että esim. lasten kohdalla eteneminen pitkälle vaatii vanhempien rahallista panostusta. Muuten harrastukset ovat samoja kuin kaikilla muillakin ryhmäliikunnasta, tanssista, juoksusta, joukkuelajeista, hirvenmetsästykseen ja kalastukseen. Monella tuttavapii

No nimenomaan ! Siksipä kirjoitinkin omasta kokemuspiiristäni. Täällä tuntuu olevan jotain ihmeellisiä käsityksiä huonekaluista, asunnoista, autoista, ulkonäöstä, vanhempien ammateista jne. 

Suomi ei onneksi ole luokkayhteiskunta. Omasta kokemuksestani voin sanoa, että suurempi tulotaso näkyy ehkä juuri siinä että on ollut mahdollisuuksia ylimääräisiin vapaisiin työstä, mahdollisuus kehittää itseään ja mahdollisuus projekteihin, joihin moni ei edes lähtisi. Esim.  vanhojen rakennusten kunnostaminen, halvempaa olisi purkaa vanha ja rakentaa uusi tilalle. 

Vierailija kirjoitti:

Me taidamme olla ylempää keskiluokkaa, miten sen haluaa määritellä. Akateemiset koulutukset, hyvät tulot. Mutta ei perittyä varallisuutta (molempien vanhemmat onneksi vielä elossa), ei pääomatuloja. Joten ihan tavallista elämää vietetään. Oma talo ja mökki, kaksi sähköautoa. Matkusteluun, siivoojaan ja laadukkaaseen ruokaan on varaa. Kaikki uteliaat näkevät verokoneesta tulomme, joten ei sitä tarvitse erikseen alleviivata. 

Ja ne statussymbolit? Osaatko mainita jotain?

Mikäli työikäisistä (huom! ei työllisistä) enemmistö saavutetaan jo näin pian niin nuorimmissa ikäluokissa tämä tapahtuu vielä nopeammin. 

Vierailija kirjoitti:

Kaikki käyvät saman peruskoulun. Puolet käy lukion, puolet amiksen. Osa lukiolaisista jatkaa duunareiksi, osa amislaisista jatka ylemmäksi ja esihenkilöiksi.

Ei tältä pohjalta tule jotain selkeitä "luokkia". Tapakulttuurikin on hyvin samanlainen kautta linjan. 

Meidät on niin tasapäistävästi kasvatettu, ja niin on meidän vanhemmatkin, ja heidän vanhemmat. 

"Kaikki yhtä suurta keskiluokkaa" on sellainen vakioväittämä jolla voidaan sivuuttaa kätevästi vaikkapa köyhyydestä johtuvat ongelmat. Tavallinen "kiltti" oppilas saa hyvin erilaiset eväät jo peruskoulussa riippuen siitä, missä koulussa sen käy.

Statussymbolit: lapset, tai ainakin joku heistä, opiskelee samassa tiedekunnassa kuin vanhempansa tai isovanhempiensa.

Vierailija kirjoitti:

Statussymbolit: lapset, tai ainakin joku heistä, opiskelee samassa tiedekunnassa kuin vanhempansa tai isovanhempiensa.

Tämä on aika osuva. Silloin se hyväosaisuus on jo periytynyt, eikä yhden luokkahypyn varassa. Oikeasti kuuluu jo sinne ylemmäs. Minähän en ole tuollainen. :)

Brunello Cucinelli.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

tunnettu sukunimi, suomenruotsalaisuus, suvun perintö ja tavat. Kuitenkin perusluonteelta maalainen eikä mikään snobi. Naurattaa vähän nämä jutut, mutta tunnistan kyllä no

 

Kyllä tohtorit kuitenkin on sua ylempänä, vaikket laskisikaan. Sulla voi olla sukunimi, mutta niillä on tietoa ja taitoa ja asiantuntemusta alaltaan

 

Usein tohtorit on kuitenkin sen verran erikoisia että enpä tiedä tuosta. Mullakin on tietoa, taitoa ja asiantuntemusta moneltakin alalta. Eipä sillä että kiinnostaisi. Harrastuksissa ja vapaa-ajalla ollaan kuitenkin samalla viivalla ilman titteleitä.

Mielestäni todelliset huipputaitelijat, kirjailijat, muusikot, taidemaalarit etc. ovat sellaista "ylintä" eliittiä. He ovat satsanneet taiteeseensa koko elämänsä, intohimonsa, lahjakkuutensa. He eivät niinkään välitä status-symboleista, suvun perinnöistä/tavois

Tyhmät humanistiämmät ei petä koskaan! Oikeasti eliittiin pääsee tekemällä jotain tuottavaa kuten lanseeraamalla lääkärikeskuksen tai Teslan. Voitte pipertää taidetta ja pestä pikkurahojenne ihan keskenänne.

Ei elämällä ilman työtä, työyhteisöä tai saavutusten kunniaa ole mitään pohjaa." voi helvetti oikeasti. Aika kapea on näkemys siitä, mihin ihminen voi aikansa järkevästi käyttää. Kateellisten panettelua tuollainen. :) Nimim, aamukahvi tässä palstaillessa, sitten lyhyt rupeama vapaaehtoistyössä, sitten harrastus. Jossain välissä, kun tulee nälkä, käyn syömässä ulkona. 

 

Tiedäks mitä? Toi miten esität miten elät elämääsi ei ole ollenkaan seksikästä ! Tulee mieleen Wills filmistä About a Boy. Wills eli maksettua ja toimetonta elämää. Onneksi löysi elämänsä tarkoituksen, Marcus, joka myös tarvitsi häntä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Henkilö, jonka vanhemmilta puuttuu akateeminen koulutus ei koskaan kuulu ylempään keskiluokkaan.

Vaikka olisi valtion viraston ylijohtaja, hmm, mielenkiintoista, täytyypä kertoa.

:D

Et ole näköjään koskaan kuullut mikä on klassresa! Suomen kielessä puhutaan luokkahypystä.

Ei se aina ole edellisestä vanhemmista kiinni. Mitä tekivät vanhempien vanhemmat ja sitä edelleen? Minun esi-isäni ovat everstejä, upseereita, agronomeja, juristeja, rehtoreita, tilallisia. Tilanomistaja minustakin tuli kiitos isoisäni. On liikaa jos vaatisin esiisiltäni akateemista koulutusta! Riittää kun minulla se on, miehelläni, lapsillani.