Ystäväni tuomitsee eroni

Vierailija kirjoitti:

Kun Jumalan, papin ja seurakunnan edessä on luvattu että kunnes kuolema erottaa niin silloin ei erota!

Huvittava olet🤭

Mitä sinä sitten odotit ystävältäsi?

Erotilanteet ovat monella tavalla vaikeita ja niin on myös uuden parisuhteen muodostaminen eron jälkeen. Kannattaa ottaa itselleen aikaa tehdä ratkaisut, kunnella tunteitaan ja harkita, mutta kun ratkasu on tehty, toimia määrätietoisesti.

Ystäviä voi kunnella ja heidän kanssaan sparrata, mutta on hyvä muistaa, että he kstsovat tilannetta omasta näkökulmastaan ja usein aika puutteellisen tiedon pohjalta.

Parhaat neuvot saa tapauksista, jotka vastaavat mahdollisimman hyvin sitä tilannetta, jossa itse on. Sinun kohdallasi tulee mieleen tapaus, josta pari vuotta sitten edesmennyt mummoni usein kertoi.

Mummon lapsuudenkodin lähistöllä eleli uusperhe, jossa oli pariskunta, miehen lapsia, naisen lapsia ja yksi yhteinenkin tenava. Tämän perheen äiti (äitipuoli) keitteli usein suuressa kattilassa keittoa.

Mummo kertoi, että keittoa syömään saivat tulla he naapurin mukulatkin perheen lasten lisäksi. Keitto oli ihan kelvollista, varsinkin silloiset sodanjälkeiset olosuhteet huomioon ottaen.

Siinä talon liepeillä liikkui paljon kulkukissoja ja kerran se nainen lipsautti, että niitä hän loukuilla pyydysti ja niistä hän ne keittonsa keitti. Mummo sanoi, että ei se keitto sinänsä siitä huonommaksi muuttunut, mutta kyllä hän alkoi vähän vältellä sitä paikkaa, kun tiesi, mistä liha niihin keittoihin tulee.

Se liitto oli alkanut uskottomuudesta (mummo tosin käytti siitä rumempaa sanaa), mutta alkoholia se pariskunta ei käyttänyt pisaraakaan. Eikä käyttänyt mummokaan ja mistä hän olisi sitä voinut saadakaan, kun oli vasta lapsi.

Kaikenlaista voi siis sattua ja joka kuuseen kurkottaa, se katajaan kapsahtaa, kuten mummo aina opetti.

Vierailija kirjoitti:

Erotilanteet ovat monella tavalla vaikeita ja niin on myös uuden parisuhteen muodostaminen eron jälkeen. Kannattaa ottaa itselleen aikaa tehdä ratkaisut, kunnella tunteitaan ja harkita, mutta kun ratkasu on tehty, toimia määrätietoisesti.

Ystäviä voi kunnella ja heidän kanssaan sparrata, mutta on hyvä muistaa, että he kstsovat tilannetta omasta näkökulmastaan ja usein aika puutteellisen tiedon pohjalta.

Parhaat neuvot saa tapauksista, jotka vastaavat mahdollisimman hyvin sitä tilannetta, jossa itse on. Sinun kohdallasi tulee mieleen tapaus, josta pari vuotta sitten edesmennyt mummoni usein kertoi.

Mummon lapsuudenkodin lähistöllä eleli uusperhe, jossa oli pariskunta, miehen lapsia, naisen lapsia ja yksi yhteinenkin tenava. Tämän perheen äiti (äitipuoli) keitteli usein suuressa kattilassa keittoa.

Mummo kertoi, että keittoa syömään saivat tulla he naapurin mukulatkin perheen lasten lisäksi. Keitto oli ihan kelvoll

Voi, jos mummo olisi vielä elossa ja jakaisi täällä neuvojaan, niin paljon vähemmän olisi eroja, suruja, murhetta ja pahaa mieltä 😢

Kyllä mummo tiesi. Uutta parisuhdetta tulille vaan ap ja kissakeitto pataan porisemaan 😼😋

Yksi minun tuttuni erosi suomalaisesta miehestä, lastensa isästä, koska oli kehitellyt romanssin Alaniassa yhden hotellissa työskentelevä miehen kanssa. Kaikille muille oli selvää, että sillä turkkilaismiehellä oli useita naisia ja kyseessä oli vain hyötysuhde.

Kyllä teki mieli aukoa päätään, mutta pidin sitten mölyt mahassa.

Mulla on yksi ystävä, joka on elänyt jo vuosia mielestäni kulissisuhteessa/todella huonossa suhteessa. Viisi lasta, raha-asiat jakautuu todella epäreilusti, mies saa tehdä koko ajan mitä haluaa, mutta naisella ei ole omaa aikaa lainkaan. Nyt neljä vuotta ollut onneton ja alkanut puhumaan erosta. Mies on sanonut hänelle, että hän ei halua erota. En ole sanonut mitä ystäväni pitäisi tehdä, koska minä en asiaa päätä.

Lapset tietysti mietityttää. Olen itsekin eroperheestä ja muistan, että joskus se oli lapsena asia, joka erotti minut muista. Luokallani ei ollut ala-asteella ketään muuta, jonka vanhemmat olisi eronnut. 

Vierailija kirjoitti:

Yksi minun tuttuni erosi suomalaisesta miehestä, lastensa isästä, koska oli kehitellyt romanssin Alaniassa yhden hotellissa työskentelevä miehen kanssa. Kaikille muille oli selvää, että sillä turkkilaismiehellä oli useita naisia ja kyseessä oli vain hyötysuhde.

Kyllä teki mieli aukoa päätään, mutta pidin sitten mölyt mahassa.

Tämäkö on siis se ap:n ystävätär, joka tuomitsi hänen eronsa, mutta itse erosi ja nyt keittelee siellä Alanayassa kissakeittoja? Tässä tarinassa on niin vilkkaat käänteet, että putosin jo kelkasta. 

Sanontakin kuuluu: "erossa huomaa, ketkä ovat oikeita ystäviä". 

Jos "ystäväsi" on tuota mieltä, niin ei kyllä ole oikeasti sinun ystävä. 

Kissakeittotarina on eri. Ap:n mummu ilmeisesti kertoi sen ap:lle opetustarkoituksessa. Tämä Alanayan nainen ei liity ap:hen mitenkään.

Vierailija kirjoitti:

Hyvä, että ystävä sanoi sen mitä ajattelee perusteluineen. Minua on aina ärsyttänyt se, että pitäisi sanoa vain kohteliaisuussyistä siten, mitä toinen haluaa kuulla, vaikka olisi eri mieltä. Pointsit kaverille rehellisyydestä ja suoraselkäisyydestä.

Eri mieltä saa tietenkin olla, mutta oikea ystävä välittää toisen hyvinvoinnista ja onnellisuudesta. 

Minä taas ymmärsin, että ap on se Alanayan nainen. Voisitko ap avata tätä kuviota hieman.

Lukekaa aloitukset ennen kuin kommentoitte. Mummo oli ap:n anoppi ja kissakeittoja keitteli ap:n äiti. Alanayan nainen on ap:n ikäluokkaa eikä hänellä ole tähän tarinaan osaa eikä arpaa. Onpahan vaan eronnut hänkin.

Jo nyt ei kyllä liity mummo minun juttuuni. -ap

Näin jo viime viikolla tän kissa keitto tekstin jollain eropalstalla

No ystävä hän ei sitten ole