Miksi vanhoille ihmisille nimipäivät on niin tärkeitä?
Äitini jaksaa jankata puolituttujenkin nimipäivistä. Odottanut ilmeisesti koko ikänsä, että muistaisin perheen nimipäivä "sankareita". En ymmärrä miksi. Minulle siinä on ihan riittämistä, että painostetaan ostamaan 5.lle syntymäpäivä ja joululahjat joka vuosi. Siihen päälle vielä isän ja äitienpäivä lahjat. Lähes vuoden joka kuukausi on jonkun "merkkipäivä".
Kommentit (44)
Vierailija kirjoitti:
Kiva, erityinen oma pikkujuhla. Hyvä syy syödä kuivakakkua. Oikeus saada pieni lahja.
Näin meillä juhlittiin joskus. Omien lasten nimppareitakin on muistettu jollain tavalla. Tuota sankaruutta en oikein ole käsittänyt tässä yhteydessä.
Se on KAHVIKAKKU!!!!!
Vierailija kirjoitti:
Lapsuudessani oli koulussani tapana tuoda karkkipussi omana nimipäivänä luokkaan ja kiertää tarjoamassa pussista jokaiselle yksi karkki. Se oli jännää silloin. Muuten perheessäni juhlittiin nimipäiviä enemmän kuin synttäreitä, äiti piti oikeat naisten kekkerit joka vuosi omana nimipäivänään. Emmekä olleet ortodokseja vaan länsisuomalaisia.
Miksi ihmeessä päivänsankarin pitää tarjota muille karkkia?! Eikös se pitäisi olla just toisinpäin!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapsuudessani oli koulussani tapana tuoda karkkipussi omana nimipäivänä luokkaan ja kiertää tarjoamassa pussista jokaiselle yksi karkki. Se oli jännää silloin. Muuten perheessäni juhlittiin nimipäiviä enemmän kuin synttäreitä, äiti piti oikeat naisten kekkerit joka vuosi omana nimipäivänään. Emmekä olleet ortodokseja vaan länsisuomalaisia.
Miksi ihmeessä päivänsankarin pitää tarjota muille karkkia?! Eikös se pitäisi olla just toisinpäin!
Silloin oli noinpäin. Eikö nykyään kutsuta kavereita synttäreille ja kersan vanhemmat järkkäävät ne juhlat? Eikö se oo sama? Lapsuudessani ei vietetty synttäreitä kutsuen kavereita juhlimaan. Ennen oli vaatimattomampaa ja se koulussa karkin tarjoaminen omana nimipäivänä luokkakavereille oli ihan kiva juttu.
Lapsuudessani oli koulussani tapana tuoda karkkipussi omana nimipäivänä luokkaan ja kiertää tarjoamassa pussista jokaiselle yksi karkki. Se oli jännää silloin. Muuten perheessäni juhlittiin nimipäiviä enemmän kuin synttäreitä, äiti piti oikeat naisten kekkerit joka vuosi omana nimipäivänään. Emmekä olleet ortodokseja vaan länsisuomalaisia.