Kukaan ei halua enää opettajaksi?

En ymmärrä, mikä motiivi on opettajilta kieltää tauon merkitys, kun ihan tutkitusti, jos työssä pystyy pitämään tauon muutaman tunnin välein, se auttaa jaksamisessa. 

Vaikka se tauko kestäisi 2-3 min. siinä ehtii käydä vessassa, vilkaista puhelinta, tehdä muutaman hypyn, venyttelyn, ääniharjpituksen, hörpätä vettä jne.  Se on sitä omaa aikaa. Ja mikä parasta, suurin osa opettajilla siihen on mahdollisuus, toisin kuin monessa muussa työssä. Ja silti valitetaan.  Ja kielletään tauon hyvinvoinnin merkitys. 

Täällä oikaistiin se harhakuva, että joka tunnin jälkeen olisi vartin tauko. Ei ole.

Vessassa ehtii käydä juu, mutta ei siinä juuri muuhun ole aikaa.

Ja jos on välituntivalvojana sen vartin niin ei pääse kyllä vessaankaan.

Vettä juon kyllä ihan oppitunnillakin, koska ammatti kuitenkin on puheammatti.

KUKAAN EI OLE VALITTANUT, ON VAIN OIKAISTU VÄÄRINYMMÄRRYKSET.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mihin opettajan aika menee,  jos opetusta 3-5h päivä, lisäksi n. 15min tauko 45min. välein eli opettajat käyttävät aikaa opetuksen ulkopuolella 9-11h joka päivä suunnitteluun, kokeiden korjauksiin jne. Sitäkö tarkoitat, jos ylitöitä 6h illalla?

- ei ole mitään 15 minuuttia taukoa, vaan siinä ehtii juuri ja juuri kirjata edellisen tunnin kirjaukset, siirtyä uuteen luokkaan ja valmistautua seuraavaan tuntiin.

- se välkkäkin voi muuten olla vain 5 minuuttia, minulla on niin aamun ekojen tuntien välissä ja iltapäivän vikojen tuntien välissä.

Onhan siinä pieni tauko esim. valmistautua seuraavan tunnin opetukseen jne.  

Esim. lääkäreillä ja hoitajilla tätä aikaa ei ole, vaan he joutuvat siirtymää. "työnsä" lomassa jo seuraavaan. Lääkäreille puukattu 20min väkein potilas, siinä ajassa tutustutaan potilastietoihin, tehdään diagn

Mutku persut, mutku sairaanhoitsut, mutku lääkärit ...

Vierailija kirjoitti:

Valitettavasti opetusalan halutusta työstä on tullut vähitellen työ, johon kovinkaan moni ei enää halua. Työhön tullut sellaisia tekijöitä, joita ei ennen ollut ja jotka heikentävät tärkeän työn tekemistä kunnolla. 

Onneksi Suomessa vielä nyt on kuitenkin halukkaita tekijöitä kouluihin. Olemme kuitenkin Ruotsin tiellä.  Katsotaan, mikä tilanne Suomessa on 10-15 vuoden kuluttua.

Näin. Kehitysmaalaisten kanssa laskeudutaan keskiajalle vähitellen vuosi vuodelta. Vääjäämätön kehitys.

Opetustyö on todella hektistä nykyään. Varsinainen opetustyö sinänsä ei ole hektistä, vaan se kaikki muu. Kun saisikin tehdä ihan sitä opetustyötä. 

Muu on esimerkiksi oppilaiden

- mielenterveysongelmat mm. masentuneisuus

- ahdistuneisuus

- diagnoosit (asperger, adhd...)

- perheongelmat

- väkivaltaisuus ja raivokohtaukset

- sisun/sinnikkyyden puute

- levottomuus

- keskittymiskyvyttömyys

- kyvyttömyys toimia annetun ohjeen mukaan

- mikään tavallinen oppiminen ei huvita

- asian kuin asian kirjaaminen Wilmaan 

- turhat oppilaisiin liittyvät asiakirjat

Kunpa saisi opettaa innostuneita, aktiivisia ja normaaliluokkaan soveltuvia lapsia.

On muuten jo se valtava urakka välillä, että saa puristettua kaikilta oppilailta tarpeeksi arvioitavaa edes siihen armovitoseen.

Jos olisikin niin, että kaikki lukee kokeeseen, tulee kokeeseen, saa kokeen takaisin ja sitten eteenpäin.

Kun niitä kokeita roikkuu ja roikkuu ja useita kuukausiakin saa tahkota luokanvalvojan ja erityisopettajan kanssa ja kannustaa ja paapoa jotakuta, että saa sen verran, että edes numeron voi antaa!

Vierailija kirjoitti:

Opetustyö on todella hektistä nykyään. Varsinainen opetustyö sinänsä ei ole hektistä, vaan se kaikki muu. Kun saisikin tehdä ihan sitä opetustyötä. 

Muu on esimerkiksi oppilaiden

- mielenterveysongelmat mm. masentuneisuus

- ahdistuneisuus

- diagnoosit (asperger, adhd...)

- perheongelmat

- väkivaltaisuus ja raivokohtaukset

- sisun/sinnikkyyden puute

- levottomuus

- keskittymiskyvyttömyys

- kyvyttömyys toimia annetun ohjeen mukaan

- mikään tavallinen oppiminen ei huvita

- asian kuin asian kirjaaminen Wilmaan 

- turhat oppilaisiin liittyvät asiakirjat

Kunpa saisi opettaa innostuneita, aktiivisia ja normaaliluokkaan soveltuvia lapsia.

Sa se! Vaihdoin alaa, nyt päivissäni on kultareunus. Vähemmän rahaa, enemmän tyytyväisyyttä ja terveytta, tasapainoa.

Vierailija kirjoitti:

Opetustyö on todella hektistä nykyään. Varsinainen opetustyö sinänsä ei ole hektistä, vaan se kaikki muu. Kun saisikin tehdä ihan sitä opetustyötä. 

Muu on esimerkiksi oppilaiden

- mielenterveysongelmat mm. masentuneisuus

- ahdistuneisuus

- diagnoosit (asperger, adhd...)

- perheongelmat

- väkivaltaisuus ja raivokohtaukset

- sisun/sinnikkyyden puute

- levottomuus

- keskittymiskyvyttömyys

- kyvyttömyys toimia annetun ohjeen mukaan

- mikään tavallinen oppiminen ei huvita

- asian kuin asian kirjaaminen Wilmaan 

- turhat oppilaisiin liittyvät asiakirjat

Kunpa saisi opettaa innostuneita, aktiivisia ja normaaliluokkaan soveltuvia lapsia.

Lapsilla on aina ollut ongelmia. Mutta vasta nyt 2000-luvun liberaalissa pohjoismaisessa yhteiskunnassa on menty siihen, että noita ongelmia ei pääsääntöisesti kyetä sivuuttamaan.

Pitäisi päästä eroon siitä ajatuksesta että "kirjataan ongelmien juurisyyt ja ratkaistaan ongelmat tukemalla oppilasta". Ja ottaa tilalle se perinteinen asenne, että "oppilas joko opiskelee tai itkee ja opiskelee". Väkisin opiskeleminen ei aiheuta traumoja vaan päin vastoin se on parasta terapiaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ap voisi katsoa ihan peiliin vaan.

Miksi? Minulle on kerran tarjottu ammattikoulun opettajan paikkaa. En ottanut vastaan, koska sain muuta työtä. Minulla on tekniikan alan koulutus enkä ole ollenkaan asiakaspalvelutyyppiä. Opettaminen olisi kauhistus. Voisin päästä kyllä edelleenkin opettamaan omaa alaani ammattikouluun tai ammattikorkeaan jopa, mutta en halua. Teen mukavaa työtä siistissä konttorissa tai kotona hyvin vähäisin fyysisin asiakaskontaktein.  

Miten tuo on mahdollista? Vai tarkoitatko sijaisuuksia? Yleensä ammatillisen opettajan työhön pitää olla ammatillisen opettajan pätevyys. Samoin kuten luokanopettajalla pitää olla lain mukainen opettajan pätevyys. Meillä oli juuri kaksi ammatillisen opettajan paikkaa avoinna, ja molempiin tuli noin 50 hakemusta päteviltä hakijoilta. Minä olen a

Miten tuo sivutoiminen opettajuus oman työn ohella käytännössä toimii? Olisin kiinnostunut kokeilemaan ammatillisen opettajan työtä, mutta en heti vaihtamaan nykyisestä (päivä)työstä pois. 

Vastauksena sille, joka kyselee sivutoimisesta opettajuudesta, niin mikäli sinulla on jotain erityisosaamista, voit markkinoida sitä oppilaitokselle. Otat vaan suoraan yhteyttä osaamispalvelupäällikköön tai koulutuspäällikköön tai millä nimikkeellä kussakin oppilaitoksessa se esihenkilö on.

Ensiapukouluttajista usein on pulaa, kun niin monella alalla suoritetaan EA1 jo koulutuksen aikana. Ystäväni on autismikirjon osaaja, ja hän opetti pari vuotta kuntoutus-, tuki- ja ohjauspalvelujen erikoisammattitutkinnoissa autismikirjon henkilöiden osallisuuden edistämisen tutkinnonosaa. Sitä en tiedä, oliko opetuspäiviä kuukaudessa 1 vai 2. Eräs kollegani, joka nyt tällä hetkellä on kokoaikaisena ammatillisena opettajana, opetti johtamisen puolella talouden laskentaa useamman vuoden epäpätevänä. Opetusta oli pari iltapäivää kuukaudessa, ja samalla opiskeli ammatilliseksi opettajaksi opettajakorkeakoulussa. Siinä kertyy jo mukavasti työkokemusta, kun koko ajan tulee opetustyötä opintojen ohella. Helpottaa työllistymistä sitten kun valmistuu päteväksi opettajaksi. Eräs tuttuni käy tälläkin hetkellä ammatillisen koulutuksen iltaopetuksessa opettamassa käytännön töitä, ala on sellainen, jossa tehdään edelleen paljon mekaanista, suorittavaa työtä. Hänellä menee kursseittain opetukset, esim. 2,5 kk jakson aikana voi olla runsaasti iltatunteja, useampi ilta viikossa, mutta sitten voi olla pitkä tauko, ettei taas ole opetusta.

Totuus on se, että kaikille pätevillekään ei löydy toistaiseksi voimassa olevaa kokoaikaista työtä. On järkevää työntää jalkaansa ovenrakoon vähitellen. 

Vierailija kirjoitti:

On muuten jo se valtava urakka välillä, että saa puristettua kaikilta oppilailta tarpeeksi arvioitavaa edes siihen armovitoseen.

Jos olisikin niin, että kaikki lukee kokeeseen, tulee kokeeseen, saa kokeen takaisin ja sitten eteenpäin.

Kun niitä kokeita roikkuu ja roikkuu ja useita kuukausiakin saa tahkota luokanvalvojan ja erityisopettajan kanssa ja kannustaa ja paapoa jotakuta, että saa sen verran, että edes numeron voi antaa!

Juuri näin. Ja vanhemmat huolehtisivat kotona opetuksen ja läksyt, ettei opettajien tarvitsisi vaivautua ja lasten vanhemmat vielä mielellään kuuronykkiä 

Ai juu, unohdin mainita, että ammatillisilla oppilaitoksilla voi olla määritelty, kuinka kauan epäpätevää henkilöä voidaan käyttää opetustyössä. Yleensä enintään 3 vuotta, minä aikana tulee valmistua ammatilliseksi opettajaksi. Lakihan sanoo, että pitää olla pätevyys, mutta oppilaitoksilla voi olla erilaisia käytäntöjä. Tietenkään tämä ei koske heitä, joilla on jo hankittuna aiempi pedagoginen pätevyys (esim. lastentarhanope tai aineenopettajat).

Monet opettavat uransa aikana sekä ammattikorkeakoulussa että ammatillisessa koulutuksessa. Ammatillinen opettaja AMO pätevöittää molempiin. Nykyisin koulutustaso on noussut. Monella on 3 eri tutkintoa eri koulutusasteilta. Ammatillisen opettajan työssä työkokemuksen määrää ja laatua omalta ammattialalta katsotaan tarkasti rekrytessä. Substanssiosaamista voidaan käydä hankkimassa myös käytännön työkentällä. Minulla on kollegoita, jotka käyvät ns. kesätöissä omalla ammattialalla. Nykyisin kaikki muuttuu niin nopeasti, että on vaikea opettaa, jos ei tunne käytäntöjä hyvin. Joillain työnantajilla on jopa palkallisena opettajille työelämäjaksoja, jolloin opettaja lähtee kentälle viikoksi tai pariksi.

Ammatillisilla opettajilla muutoinkin on huomattavasti enemmän täydennyskoulutusta kuin muilla aloilla, koska työ vaatii pysymistä uusimman kehityksen mukana. Lisäksi opetuksen tulee olla tulevaisuuteen suuntaavaa, minkä vuoksi opetetaan myös sellaista, mitä ei vielä joka työpaikalla ole tai opetetaan miten vaikkapa laki tai palvelujärjestelmä on uudistumassa. Joskus siinä on ristiriitaa, kun käytännön työpaikoilla ei ole kaikesta vielä tietoa. Tai siellä ei ole vielä käytössä vaikkapa jokin laite tai menetelmä, minkä käyttöä opetetaan koulussa. Viimeisimpänä tulee mieleen tekoäly. Meillä on moni opettaja käynyt jo koulutuksissa opettelemassa tekoälyn hyödyntämistä opetuksessa ja työpaikoilla. Hyvin harvassa työpaikassa kuitenkaan sen mahdollisuuksia hyödynnetään, ja saattaapa olla, että meidän opiskelijoilla on siitä parempi käsitys, miten sitä voi hyödyntää osana omaa työtä kuin niillä työntekijöillä työkentällä.

Tulevaisuus lienee se, että koulut nykymuotoisina aikaan ja paikkaan sidottuina byrokraattisina kankeina organisaatioina lakkautetaan. Taustalla tässä on se kun koko yhteiskunta hajoaa keskenään toisilleen vieraisiin sisäänpäin lämpeäviin säätyihin. Kansalais/hyvinvointiyhteiskuntaa ei haluta säilyttää, koska se muka on liian kallista. Tekoäly opettaa oppilaita ja opettajia ei enää tarvita. Suuri osa opettajista menettää työpaikkansa, elleivät he omaksu uutta teknologiaa ja yhteiskunnan fragmentoitumista. Koulutus yksityistetään firmoille, joita johtaa insinöörit ja kauppiaat, ei opettajat. Eliitille on tietysti aina omat opettajansa, jotka elävät samassa eliitin norsunluutornissa. Kansan kurjistumisessa ja kurjistamisessa keskeistä on kansan yleissivistyksen rappio, jatkuvasti mataloituvat kriteerit. Globalisaation aika on jo pitkään osoittanut, että valtioiden johtajat ovat luopuneet kansakunnan rakentamisen eetoksesta, kun sumeilematon ahneus, rahan kähmintä, "kilpailukyky", "yrittäjyys", on nostettu tärkeimmäksi arvoksi, ja kaikki tieto ja taito on alistettu tälle ahneudelle. Tällaisessa skenaariossa kansankynttilä-kutsumusopettajan työ on sulaa hulluutta. Se missä me olemme nyt on vasta alkua koulujen ja opettajien tuholle.

LouLou kirjoitti:

Minä ihmettelen sitä, miksi kukaan HALUAA työskennellä erityisopettajana? Saavatko he siitä jotain masokistisia kicksejä?

No mä voisin työskennellä erityisopena, mutta en näillä nykyisillä toimenkuvilla, jossa juostaan luokasta toiseen, kun meidän resurssi on jaettu sinne tänne. Eli en tee osaamistani vastaava työtä, vaan toimin luokanopen apuna järjestyksenvalvojana. Saman homman voisivat tehdä avustajat ja mä voisin oikeasti keskittyä niiden oppimisen ja käyttäytymisen haasteiden ratkomiseen ja tukemiseen. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomalaiset pennut ja varsinkin vanhemmat on karseita! En tohon hommaan lähtisi kuin pakotettuna.

Työstä pitäisi saada vittumaisen työn lisä

Taitaa suurin ongelma olla Suomen paskamaisin työnantaja eli kunta tai kaupunki . Rahaa ei ole. Ihan sama oletko kunnanjohtaja, lääkäri tai opettaja.  

Valtio on sitten se toiseksi huonoin. 

Ongelma lienee osittain siinä, että opettajaksi hakee kympin tytöt. Joilla on käsitystä vain kympin tyttöydestä. Ei oppimisvaikeuksista tms. Se on heille vieras maailma, jonka kohtaavat ensimmäistä kertaa palatessaan kouluun uudessa roolissa opettajana.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse kyllä viihdyn lukion lehtorina. Olisi kiva tietää kuinka moni alanvaihtajista tai alanvaihtoa suunnittelevista on sellaisia, joilla on omia lapsia. Veikkaan kovasti, että se vaikuttaa asiaan.

Miten jotkut omat lapset asiaan vaikuttaa?

Työ on työ. Lisäksi oppilaat eivät ole sinun lapsiasi. Lukiossakin ovat jo lähes tai kokonaan täysi-ikäisiä.

Totta kai vaikutttaa. Opettajalta menee helposti 6 tuntia illalla töihin (varsinaisen työpäivän jälkeen siis). Jos olisi omia lapsia, olisi pakko tehdä kolmas työpäivä heidän kanssaan kotona. Eli ei koskaan lepoa, eikä yöuntakaan tarpeeksi. Kyllä siinä kuule kuormittuu.

 

Oletko ihan tosissasi ja väität, ettei opettajan 8h työpäivä ajallisesti riitä työteht

Ei kaikissa kouluissa edes ole 45 minuutin oppitunteja. Voi olla 75 min tai 90 min. Ja jos jokaisella opella on 1-2 välituntivalvontaa päivässä, niin voi olla, että seitsemän tunnin opetuspäivään mahtuu yksi vessatauko, jonka aikana pitää ehtiä syödäkin.

Vierailija kirjoitti:

Ongelma lienee osittain siinä, että opettajaksi hakee kympin tytöt. Joilla on käsitystä vain kympin tyttöydestä. Ei oppimisvaikeuksista tms. Se on heille vieras maailma, jonka kohtaavat ensimmäistä kertaa palatessaan kouluun uudessa roolissa opettajana.

Tämä ei ollut ennen mikään ongelma. Nykyään tuo oppilasmateriaali on niin oireilevaa, ettei varmaan vanginvartijatkaan sen paremmin selviäisi. Erityiskoulujen lakkautus oli karmea virhe. Näiden oppilaiden toimintamallista tuli uusi normaali.

Vierailija kirjoitti:

Kun nykyajan lapset huutaa ihan sairaasti. Aivan saatanallinen meteli ruokalassakin. Ammattitautina kuuroksi tuleminen.

Älytön huomionkipeys. Oikeudet tiedetään, mutta oppilaalla itsellään ei ole mitään velvollisuuksia. Ongelmatilanteissa aletaan hakemaan vikoja opettajasta, ei ongelman aiheuttajasta. Toiset sopivat alalle paremmin kuin toiset. Itsellä eläkkeeseen reilut 6 vuotta. Mihinpä tässä enää voisi vaihtaa? 

Vierailija kirjoitti:

Sori, mutta mikä olikaan aloituksen pointti?

Eikö ammatin ja työpaikan vaihto ole ihan normaali ilmiö? Samoin vaihdetaan kotia ja asuinpaikkaa, eikä se vielä kerro ihmisestä, työstä tai paikkakunnasta mitään. 

Suurimmalla osalla meistä on useampi tutkinto ja tutkimusten mukaan 3-5 tulkintoa elinaikana.

 

Ei ammatinvaihto ole enää tulevaisuudessa normaali ilmiö, sillä lähes kaikkiin töihin tarvitsee tutkinnon, eikä enää ole aikuiskoulutusrahaa, jolla voisi opiskella uuden tutkinnon. Harvalla jää nykyhinnoilla säästöjä niin, että voisi omasta pussista opiskella. Myös ihan tavallista opintotukea on rajattu. Jos on jo yhden tutkinnon nuorena suorittanut, niin eipä sitten enää toiseen ole tukikuukausia jäljellä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mihin opettajan aika menee,  jos opetusta 3-5h päivä, lisäksi n. 15min tauko 45min. välein eli opettajat käyttävät aikaa opetuksen ulkopuolella 9-11h joka päivä suunnitteluun, kokeiden korjauksiin jne. Sitäkö tarkoitat, jos ylitöitä 6h illalla?

- ei ole mitään 15 minuuttia taukoa, vaan siinä ehtii juuri ja juuri kirjata edellisen tunnin kirjaukset, siirtyä uuteen luokkaan ja valmistautua seuraavaan tuntiin.

- se välkkäkin voi muuten olla vain 5 minuuttia, minulla on niin aamun ekojen tuntien välissä ja iltapäivän vikojen tuntien välissä.

Onhan siinä pieni tauko esim. valmistautua seuraavan tunnin opetukseen jne.  

Esim. lääkäreillä ja hoitajilla tätä aikaa ei ole, vaan he joutuvat siirtymää. "työnsä" lomassa jo seuraavaan. Lääkäreille puukattu 20min väkein potilas, siinä ajassa tutustutaan potilastietoihin, tehdään diagn

Lääkärit pitävät kyllä yleensä tauon potilaiden välissä. Kirjaukset on tehtävä loppuun ja vaihdettava mahdolliset alustat jne. Avattava uuden potilaan tiedot valmiiksi. Lisäksi lääkärit ottavat vain yhden potilaan kerrallaan. Opettajilla on monta "asiakasta" yhtä aikaa, ja välitunnillakaan ei aina vessaan ehdi.

Sinänsä turha lähteä perustelemaan opettajan työn "helppoutta" lääkärien kuormituksella, kun sama ilmiö on kaikissa asiantuntijatöissä: kuormitus on liiallista ja kaikki haaveilevat vain lomista, eläkeiästä tai alanvaihdosta.