Lue keskustelun säännöt.
Perinnönjako, miehellä lapsia edellisestä liitosta
03.01.2025 |
Miehellä siis edellisestä liitosta kaksi lasta(aikuisia) ja me olemme saaneet yhdessä kaksi lasta, ovat teini-ikäisiä. Olemme naimisissa ja mieheni teki testamentin missä testamenttaa omistamansa asunnon, sen missä asumme minulle. Kesäasunnon omistamme puoliksi. Mitä muuta kannattaa huomioida nyt kun miehellä todettiin parantumaton nopeasti etenevä sairaus.
Minulla ei ole ongelmaa, että jokainen saa mitä kuuluu, mutta olen jo nyt stressaantunut miehen toisesta tyttärestä, joka tuntuu aiheuttavan ongelmia aina. Hän ei ole pysynyt yhdessäkään työpaikassa vaan ne vaihtuvat tiuhaan tahtiin ja aina niissä tuntuu tulevan jonkinlaisia henkilökunnan ratkaisemattomia ongelmia joiden vuoksi hänen on lähdettävä. Tiedän hänellä olevan runsaasti velkaa kaikenlaisista epämääräisistä asunnonvaihdoista, hämärästä parisuhde historiasta ja mielestäni shoppailumaniasta johtuen. Hänellä on myös jonkinlaisia kesken olevia oikeusjuttuja jostain homeasunnosta missä hän asui ja sai jonkinlaisia oireita, mistä en ole ottanut vielä tähänkään päivään mennessä selvää. Lemmikkejä hänellä on iso lauma ja jostain syystä tuntuvat sairastavan jatkuvasti ja kun yksi lemmikki kuolee tulee 2 tilalle.
Kyseessä siis mielestäni vaikea ihminen ja niin on myös mieheni ilmaissut. Haluaisin olla mahdollisimman vähän tekemisissä hänen kanssaan ja hoitaa ainakin raha asiat nopeasti ja selkeästi ilman minkäänlaista väärinkäsityksen mahdollisuutta.
Kommentit (294)
En pystyisi vaikuttamaan mieheni päätöksiin ja tekemisiin, ihan itse on päättänyt miten haluaa perinnönjako jaettavan ja on tehnyt selväksi ettei halua kovalla työllä tehtyä omaisuuttaan tämän tyttären käsiin.
Minä taas en vain halua olla minkäänlaisissa tekemisissä tämän tyttören kanssa, koska tiedän että hän saa kaikkien kanssa ja aina ongelmia aikaan. Haluaisin vaan, että aikanaan asiat sujuisivat mutkattomasti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllähän sitä monia tapoja on taktikoida entiset lapset ja lehtolapset perinnöttömäksi. Tuohon olisi pitänyt heti avioliiton alussa valmistautua, omaisuus uuden nuorikon nimiin, kun on rahaton mies ilman omaisuuksia ei kukaan voi vaatia mitään.
Tuossa suvun laitamilla varakas mies mutta kaikki omaisuus oli vaimon nimissä. Keski-iässä solmitussa kakkosliitossa. Entiset talot ym myyty, uudet autoa myöten uudella vaimolla. Miehen lapsi sai muutaman tuhat euroa, nyttemmin vaimon lapsi on sitten äitinsä kuoleman jälkeen perinyt "isäpuolensa" omaisuuden.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Rintaperillisillä on aina oikeus lakiosaansa, joka on puolet lakimääräisestä perinnöstä. Avioleskeä suojaa lesken asumissuoja. Yhteisestä kodista et siis joudu muuttamaan, mutta mikäli miehen omaisuus ei muutoin riitä kattamaan lakiosaa kaikille rintaperillisille, testamentilla tätä ei voi sivuuttaa. Suosittelen, että pohditte mahdollista lahjoittamista miehen vielä eläessä.
Mökki menee jakoon, vain koti on suojattu ja sekin vain, jos leskellä ei ole omaa asunnoksi sopivaa asuntoa.
Tässä tapauksessa asunnon omistusoikeus siirtyy leskelle testamentin perusteella. Siihen ei ole kenelläkään mitään sanomista. Lakiosat saa maksaa rahalla, jos kesäasunnon osuus ei niihin riitä.
Tässä tapauksessa, kun on asunto testamentattu puolisolle, niin puoliso saa puolet asunnosta, mikäli lapset vaativat lakiosaansa. Normaalisti puolisot eivät peri toisiaan, vaan kaikki menee lapsille. Leskelle jää asumisoikeus yhteisenä olleeseen kotiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos mies pelkää mahdollisia ristiriitoja, joita voi tulla niin hän voisi tehdä jo etukäteen perukirjan ja jaon liitteineen, jossa on kaikki kirjattuna ja näyttää sen lapsilleen. Näin mikään ei tule yllätyksenä eikä riitapukarit pääse ainakaan väittämään mitään huijausta ym.
Ei perukirjaa voi tehdä etukäteen. Raha-asioissa voi tapahtua muutoksia vielä ennen kuolemaa.
No ei virallista, mutta alustavan perukirjan voi tehdä näyttää mikä on tilanne ja mikä tilanne tulee oleen perinnön suhteen. Kaikkein ikävintä on, jos vasta kuoleman jälkeen tulee yllätyksenä testamentti.
Vierailija kirjoitti:
Leikitään, että talon arvo on 400 000 e ja kesämökin 100 000 e ja talosta on velkaa 100 000 e.
Teillä on siten yhteistä omaisuutta 400 000 euron arvosta ja avio-oikeuden perusteella siitä on 200 000 e sinun ja loput on rintaperillisten, jokainen lapsi saisi 50 000 e. Jos siis ei ole testamenttia.
Jos mies testamenttaa talon sinulle, mutta ei puolikasta kesämökkiä, niin olet tilanteessa, jossa omistat yhdessä lasten kanssa kesämökin ja joudut lisäksi maksamaan lakiosan niille, jotka sitä haluavat. Lakiosa olisi 25 000 e ja mökin osuus siitä vähän yli 10 000 e. Ja kyllä, lakiosan joutuisit maksamaan, koska testamentin takia sinulla ei olisi enää lesken asumisoikeutta kotiin, asumisoikeutesi tulisi perinnön myötä - et siis voisi vedota siihen, että leski menettäisi kotinsa, jos joutuu maksamaan lakiosan.
Joten kannattaa varmaan mennä lakimiehen pakeille tekemään testamenttia.
Et sitten huomannut aloituksesta, että testamentti on jo tehty. Olennaista on tässä on se, paljonko miehellä on vielä asunnosta velkaa.
Lakiosan saa maksaa rahalla, eli ei todellakaan tarvitse luopua asunnosta. Tai jos sen myy, niin sillä rahalla voi ostaa uuden asunnon. Mikään ei vaadi jakamaan koko kuolinpesää, eli yhteisten alaikäisten lasten osuutta ei tarvitse jakaa vain ainoastaan sen yhden, joka sitä vaatii.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Niin tavanomaista, esim Donner syrji osaa lapsistaan. Miehet heiluu häntäbsä kanssa, hylkäävät entiset lapset kuten eläimetkin tekevät, uudet lapset sitten parhaat lapset.
Aloitttajan onni ettei mies kai enää ehdi uuteen liittoon.
Vierailija kirjoitti:
En pystyisi vaikuttamaan mieheni päätöksiin ja tekemisiin, ihan itse on päättänyt miten haluaa perinnönjako jaettavan ja on tehnyt selväksi ettei halua kovalla työllä tehtyä omaisuuttaan tämän tyttären käsiin.
Minä taas en vain halua olla minkäänlaisissa tekemisissä tämän tyttören kanssa, koska tiedän että hän saa kaikkien kanssa ja aina ongelmia aikaan. Haluaisin vaan, että aikanaan asiat sujuisivat mutkattomasti.
Kaikkein mutkattomimmin asia hoituu siten, että välittömästä perunkirjoituksen jälkeen tehdään osittainen jako niin, että hänen osuutensa eli 1/8 vainajan velattomasta osuudesta erotetaan hänelle. Jos perillisellä on velkaa, sen vie ulosotto, mutta se ei ole sinun ongelmasi. Sinulla on huoli ainoastaan siitä, mistä saat rahan sen maksamiseen. Tämä jakokirja tehdään mielellään jo perunkirjoitustilaisuudessa ja niin, että hän allekirjoittaa paperin, jonka on mukaan on saanut lakiosansa eikä ole enää kuolinpesän osakas. Osaava juristi osaa tämän selittää sinulle paremmin kuin vauvapalstalaiset.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Rintaperillisillä on aina oikeus lakiosaansa, joka on puolet lakimääräisestä perinnöstä. Avioleskeä suojaa lesken asumissuoja. Yhteisestä kodista et siis joudu muuttamaan, mutta mikäli miehen omaisuus ei muutoin riitä kattamaan lakiosaa kaikille rintaperillisille, testamentilla tätä ei voi sivuuttaa. Suosittelen, että pohditte mahdollista lahjoittamista miehen vielä eläessä.
Mökki menee jakoon, vain koti on suojattu ja sekin vain, jos leskellä ei ole omaa asunnoksi sopivaa asuntoa.
Tässä tapauksessa asunnon omistusoikeus siirtyy leskelle testamentin perusteella. Siihen ei ole kenelläkään mitään sanomista. Lakiosat saa maksaa rahalla, jos kesäasunnon osuus ei niihin riitä.
Tässä tapauksessa, kun on asunt
Tässä tapauksessa asunto on lainan panttina ja kyllä pankki pitää huolen siitä, että saa omansa takaisin. Tässä nyt on ihmisillä vähän ruusuinen kuva, että velka jotenkin katoaisi, kun ihminen kuolee. Jos vainajan varat eivät kata velkaa, niin velka ei periydy, muttei jää kyllä mitään lakiosia eikä tasinkojakaan jaettavaksi.
Vierailija kirjoitti:
Kari Tapion tapauksessa kaikki omaisuus oli pantu Kari Tapion vaimon nimiin. Niinpä avioliiton ulkopuolella syntynyt lapsi jäi ilman perintöä.
En usko että pitää paikkaansa. Oma äitini sai isänsä kuoltua lakisiivun, vaikka oli syntynyt avioliiton ulkopuolella, eikä isänsä ollut koskaan häntä tunnustanut eikä ollut isäänsä koskaan edes tavannut. Ja tällä miehellä oli myös muita lapsia, jotka olivat syntyneet myöhemmin avioliitossa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En pystyisi vaikuttamaan mieheni päätöksiin ja tekemisiin, ihan itse on päättänyt miten haluaa perinnönjako jaettavan ja on tehnyt selväksi ettei halua kovalla työllä tehtyä omaisuuttaan tämän tyttären käsiin.
Minä taas en vain halua olla minkäänlaisissa tekemisissä tämän tyttören kanssa, koska tiedän että hän saa kaikkien kanssa ja aina ongelmia aikaan. Haluaisin vaan, että aikanaan asiat sujuisivat mutkattomasti.
Mies hoitaa lakiasiat. Aikanaan sitten perinnönjako hoituu ajallaan, ei sun tarvitse sitä tyttären kanssa kahden selvittää. Jos tytär alkaa säätää, sen hoitaa sitten kuolinpesän hoitaja/ kuka nyt lieneekään joka hoitaa nämä lakipuolen asiat loppupeleissä.
Jos sä haluat tehdä jotain varmistuksia elämääsi ennakkoon, kannattaa harkita esim. nykyisen asunnon myymistä ja sinä ostat uuden asunnon, ihan vain omiin nimiisi. Toki et voi siihen varmaankaan käyttää mielin määrin miehen osuutta rahoista, mutta oman osuutesi kyllä ja sit sulle on ainakin asumisasiat selvät.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Rintaperillisillä on aina oikeus lakiosaansa, joka on puolet lakimääräisestä perinnöstä. Avioleskeä suojaa lesken asumissuoja. Yhteisestä kodista et siis joudu muuttamaan, mutta mikäli miehen omaisuus ei muutoin riitä kattamaan lakiosaa kaikille rintaperillisille, testamentilla tätä ei voi sivuuttaa. Suosittelen, että pohditte mahdollista lahjoittamista miehen vielä eläessä.
Mökki menee jakoon, vain koti on suojattu ja sekin vain, jos leskellä ei ole omaa asunnoksi sopivaa asuntoa.
Tässä tapauksessa asunnon omistusoikeus siirtyy leskelle testamentin perusteella. Siihen ei ole kenelläkään mitään sanomista. Lakiosat saa maksaa rahalla, jos kesäasunnon osuus ei niihin riitä.
Tässä tapauksessa, kun on asunt
Lainaus ei toimi, vastaan tähän:
"Tässä tapauksessa, kun on asunto testamentattu puolisolle, niin puoliso saa puolet asunnosta, mikäli lapset vaativat lakiosaansa. Normaalisti puolisot eivät peri toisiaan, vaan kaikki menee lapsille. Leskelle jää asumisoikeus yhteisenä olleeseen kotiin."
Mitä sinä et ymmärrä lauseessa "asunto on testamentattu puolisolle"? KOKO asunnon saa puoliso ottaen huomioon sen, että hän on saanut ensin osan tasinkona ja loput perintönä.
Lapset saavat lakiosansa kesäasunnon puolikkaasta. Jako voidaan sopia myös niin, että yhteiset lapset saavat lakiosansa asunnosta, miehen lapset kesäasunnosta. Ei se käytännössä niin mene, että kaikki saavat osan kaikesta vaan asiat voidaan sopia. Viimekädessä pesänselvittäjä, jos muuten ei päästä sovintoon.
Joka tapauksessa velkaantuneen perillisen osuuden vie ulosotto, joten tyttären kanssa ei perinnöstä tarvitse tapella. Rauhoittaako tämä tieto aloittajaa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kari Tapion tapauksessa kaikki omaisuus oli pantu Kari Tapion vaimon nimiin. Niinpä avioliiton ulkopuolella syntynyt lapsi jäi ilman perintöä.
En usko että pitää paikkaansa. Oma äitini sai isänsä kuoltua lakisiivun, vaikka oli syntynyt avioliiton ulkopuolella, eikä isänsä ollut koskaan häntä tunnustanut eikä ollut isäänsä koskaan edes tavannut. Ja tällä miehellä oli myös muita lapsia, jotka olivat syntyneet myöhemmin avioliitossa.
Tämä ei voi pitää paikkaansa Suomessa, sillä esimerkiksi ennen isyyslakia vain elatusvelvollisuuden vahvistaminen ei tuonut perintöoikeutta. Jotain vaativampia oikeustoimia tuossa on ollut, sillä eihän perintöä jaella kenelle tahansa, joka väitetään vainaan lapseksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kari Tapion tapauksessa kaikki omaisuus oli pantu Kari Tapion vaimon nimiin. Niinpä avioliiton ulkopuolella syntynyt lapsi jäi ilman perintöä.
En usko että pitää paikkaansa. Oma äitini sai isänsä kuoltua lakisiivun, vaikka oli syntynyt avioliiton ulkopuolella, eikä isänsä ollut koskaan häntä tunnustanut eikä ollut isäänsä koskaan edes tavannut. Ja tällä miehellä oli myös muita lapsia, jotka olivat syntyneet myöhemmin avioliitossa.
Ei ollut lakisiivua, koska lesken ei tarvitse antaa tasinkoa kuolinpesälle ja vainajalla ei ollut perittävää omaisuutta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mieheni omaisuus on isompi, mutta hänellä on myös velkaa asunnosta edelleen. Meillä ei ole avioehtoa.
Kuinka paljon velkaa? Paljonko omaisuutta? Minkä arvoinen asunto?
Vierailija kirjoitti:
Tässä tapauksessa, kun on asunto testamentattu puolisolle, niin puoliso saa puolet asunnosta, mikäli lapset vaativat lakiosaansa.
Ei lakiosan vaatiminen tarkoita sitä, että lapset saisivat puolet jokaisesta omaisuuslajista. Ap saa kyllä hänelle testamentatun asunnon kokonaan, kunhan lapsille pystytään antamaan heidän lakiosuutensa arvon mukainen määrä jotain omaisuutta. Ap voi esim. maksaa lasten lakiosuudet rahana tai luovuttaa kesämökistä myös oman puolikkaansa lapsille.
Vierailija kirjoitti:
Mikään ei vaadi jakamaan koko kuolinpesää, eli yhteisten alaikäisten lasten osuutta ei tarvitse jakaa vain ainoastaan sen yhden, joka sitä vaatii.
DVV pitää kyllä huolen, että yhteiset alaikäiset lapset saavat heille kuuluvan osuutensa.
Vierailija kirjoitti:
Kari Tapion tapauksessa kaikki omaisuus oli pantu Kari Tapion vaimon nimiin. Niinpä avioliiton ulkopuolella syntynyt lapsi jäi ilman perintöä.
Kari Tapio kuulosti reilulta mieheltä. No meitä on moneen junaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kari Tapion tapauksessa kaikki omaisuus oli pantu Kari Tapion vaimon nimiin. Niinpä avioliiton ulkopuolella syntynyt lapsi jäi ilman perintöä.
En usko että pitää paikkaansa. Oma äitini sai isänsä kuoltua lakisiivun, vaikka oli syntynyt avioliiton ulkopuolella, eikä isänsä ollut koskaan häntä tunnustanut eikä ollut isäänsä koskaan edes tavannut. Ja tällä miehellä oli myös muita lapsia, jotka olivat syntyneet myöhemmin avioliitossa.
Äitisi isällä oli omaisuutta, josta maksaa perintö. Kari Tapiolla ei ollut omaisuutta kuin muutama kymppitonni, josta suurin osa meni hautajaiskuluihin. Vaimolla oli parin millin omaisuus. Avioliiton aikana voi uuden omaisuuden ostaa kumman nimiin tahansa. Meilläkin asunto on mun nimissä, vaikka yhteisillä rahoilla ostettu. Auttaa mahdollisessa miehen yrityksen konkurssissa..
Vaikka ap pitää tytärtä vaikeana, hän on silti oikeutettu osuuteen mikä hänelle kuuluu. Hankalaa käytöstä on vaikea ennakoida, mutta jos hän menettää vanhempansa, voi olla että reagoi käytöksellään eikä ap voi sitä estää. Toki voi hoitaa asiat välikäden kautta ja laittaa estoja puhelimeen. Testamentilla ei voi säädellä perillisten käyttäytymistä
Kari Tapion tapauksessa kaikki omaisuus oli pantu Kari Tapion vaimon nimiin. Niinpä avioliiton ulkopuolella syntynyt lapsi jäi ilman perintöä.