Queen of fucking everything - uusi sarja yle (areena)
Huomasin tällaisen kotimaisen sarjan Areenassa ja sepä tempaisi kokonaan mukaansa, ja ahmaisin kaikki osat kertaheitolla.
Tiina Lymin aiempi Sisäilmaa - tykkäsin siitäkin.
Laura Malmivaara ihan huippu pääroolissaan.
Katso lähetysajat : Queen of Fucking Everything - Iltapulu.fi TV-opas
Kommentit (3074)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mullekin tuli mieleen heti Breaking Bad!
Kristo Salmisen roolisuoritus oli jotenkin samantyylinen kuin Made in Finlandin maanisena Kari Kairamona. Toki tässä uudessa sarjassa näyteltävä hahmo on muuten erilainen kun on baddie.
Haapkylä on sarjassa tosi tyylikäs ja kaunis. Malmivaara myös kaunis mutta näyttää siltä että tupakka oikeastikin maistuu (ihon kunto).
Minusta Malmivaaran meikki oli jätetty tietoisesti suttuiseksi, samoin kuin hiukset oli kiharrettu vähän miten sattuu. Hänhän oli koko ajan jostain tulossa tai jonnekin menossa hirveällä kiireellä ja nukkui öitään milloin missäkin, jatkaen seuraavana päivänä töihin samoilla silmillä. Tästä syntyi hyvä kontrasti Haapkylän hahmoon, joka oli aina moitteettomasti ehostettu. Taitava maskeerausporukka olisi saanut kyllä Malmivaarastakin huolitellumman, jos se olisi ollut roolin mu
Eiköhän tuossa ollut tarkoituksena näyttää viisikymppinen nainen sellaisena kuin on. Ihmisellä on ihohuokoset ja rypyt, jos ei käytetä filttereitä. Nuoremmillakin on.
Hyvä Tiina.
Mä olen Birgitan käkikellon suuri fani. Siinä on ajoitus kohdallaan: Lindan suupielet kiristyvät jo uhkaavasti, *kraahpllngklonk, KUKKUU!!!!" Piste I:n päälle niissä piinaavan herkullisissa kohtauksissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mullekin tuli mieleen heti Breaking Bad!
Kristo Salmisen roolisuoritus oli jotenkin samantyylinen kuin Made in Finlandin maanisena Kari Kairamona. Toki tässä uudessa sarjassa näyteltävä hahmo on muuten erilainen kun on baddie.
Haapkylä on sarjassa tosi tyylikäs ja kaunis. Malmivaara myös kaunis mutta näyttää siltä että tupakka oikeastikin maistuu (ihon kunto).
Minusta Malmivaaran meikki oli jätetty tietoisesti suttuiseksi, samoin kuin hiukset oli kiharrettu vähän miten sattuu. Hänhän oli koko ajan jostain tulossa tai jonnekin menossa hirveällä kiireellä ja nukkui öitään milloin missäkin, jatkaen seuraavana päivänä töihin samoilla silmillä. Tästä syntyi hyvä kontrasti Haapkylän hahmoon, joka oli aina moitteettomasti ehostettu. Taitava maskeerausporukka olisi saanut kyllä Malmivaar
Samanikäisen Haapkylän ihohuokosia ei nähdä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tykkäsin. Malmivaaralle pystiä tulossa. Aion katsoa jakso kerrallaan telkusta. Pientä ylilyöntiä roolisuorituksissa kuten uo-mies ja sossu, mut muuten ekan jakson perusteella 9+.
Myös Lymille. Hänen ohjauksessaan nähtiin ensimmäistä kertaa mihin tuosta naisesta on.
Tämä on kyllä totta. Malmivaara on ollut koko uransa samankaltaisissa rooleissa
Ihan lottovoitto hänelle.
Vierailija kirjoitti:
Ei ulosotto nyt ihan kaikkee vie, esim sänkyä, pöytää tms. Tässä vedetty kyllä kunnolla yli. Toki arvotaulut jns.
Ne oli sen firman nimissä kaikki, nimenomaan mainittiin
Vierailija kirjoitti:
Katja Küttnerin esittämä Marke pakeni sina kiljahtelevan hössön rooliinsa, opittu suoriutumisstrategia hänellä. Välillä tuli esiin ihan tavallinen ihminen, kunnes söpöstely, johon asunnon sisustuskin kuului, taas alkoi.
Tämä just on parasta, että osataan pelata strerotypioilla niin, että lopputulos ei kuitenkaan ole ihan itsestäänselvyys. Paha kyttäävä itara ja ahne hyväosainen, hyvä välitön auttavainen köyhä -klisee heitetään kehiin, mutta sitten sitä kivasti pöyhitään - suurin osa köyhistä kun on sitä samaa keskiluokkaista porukkaa, joka on vain jostain syystä pudonnut menestyksen rattailta tai sinne ei ole ollut koskaan mahdollisuutta edes kivuta, ja joka yrittää selviytyä kuka mitenkin, sääntöjä, lakeja, moraalia venyttämällä, jokaisella oma kulissi/strategia, millä pärjätä. Markella se on söpöily ja tyhmemmän/pehmeämmän esittäminen, mutta hänhän on häikäilemätön tarvittaessa.
Paremmin toimeentulevat selittävät menestyksensä mielellään omilla toimilla (olen ahkera, olen todella uurastanut, minulle patsas ja puisto) ja sama ihminen pudotessaan alkaa mieluusti syyttää kaikkia muita ahdingostaan (minä teen sinusta valituksen). Ja kaikki pitävät kynsin hampain kiinni saavutetuista eduista, heh.
Paras: "Tuo uhriutuminen ei ole kovin tyylikästä. Rakkauden olemus ei ensimmäisenä nouse tuosta narratiivista."
Marke aivan huippu. Tunne-elämän välittömyys ja suodattamattomuus on virkistävää. Esim. Espanjaan saavuttua kun homman nimi paljastui, Marke raivosi hetken ja seuraavassa sekunnissa tuuli kääntyi taas hyväksi ja halusi drinksuille ja vuorille. Ei jäänyt hautomaan mitään.
Marke: "Meillä on Sporan mukaan kuulemma avoin suhde. Niin ajattelin että olisi kerrankin näinkin päin avoin."
:DDD
(Muistin varassa lainattu, en jaksa tarkistaa)
Alotin eilen ja katsoin ekan jakson, äsken toisen. On muuten hyvä kotimainen ja minä en ikinä pidä kotimaisista sarjoista! Yritän säästellä että katsoisin vain yhden jakson päivässä sillä en halua tämän loppuvan :D
Hukkuiko koistinen? Kuka oli Heikki? Mikä oli tämän Birgitan talo? Selittäkää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Repliikin aloitus "Pitäiskö sun sitten downgreidata?" lausuttiin huikean vittumaisella äänellä. Sana "downgreidata" on sellainen, jota virkailija tuskin käyttää omassa elämässään mutta joka voisi hyvinkin kuulua Lindan sanavarastoon. Sanavalinnalla virkailija teki pilaa Lindan kaltaisista pätijöistä, jotka sotkevat puheeseensa muka-hienoja englanninkielisiä lausahduksia. Sitä, että kaikki eivät olekaan niin sivistyneitä kuin esittävät olevansa, tuotiin hauskojen vihjeiden kautta esille. Esimerkiksi kun Jemika kutsuu Lindaa "arrogantiksi kapitalistimuijaksi", Anna kysyy Lindalta Jemikan poistuttua kuuloetäisyydeltä, mitä arrogantti tarkoittikaan.
Ja Marke käyttää sanaa narratiivi, ja Linda ihmettelee....
Niin ja vastaus näkyy muistaakseni samalla
No se on Lauri nusassut sen narratiivin Markeen, huippurakastaja kun on. Naisille pitää kaikki opettaa nusaisemalla.
Hyvä sarja, sopivasti realismia, sopivasti överiyttä, hauskaahan tätä on ylitulkita. Joillekin tulee mieleen Ilman kavaluutta (hyvä sarja), toisille Breaking Bad (ihan hyvä sekin), mutta mulle tulee nimenomaan Markesta mieleen ihana brittiläinen sarja Rain Dogs, jossa aikuisviihdettä hengen pitimikseen tekevä yh-äiti Costello takuulla osaa käyttää narratiivi-sanaa ja paljon muitakin käsitteitä, vaikka on koditon ja punnaton. Tilapäisen kroonisesti.
Suomeksi: Kaiken panemisen kuningatar.
Tää on ihan best. Jotenkin samalla niin absurdi, mutta samalla todella autenttinen kuvaus vaikkapa alemmista sosiaaliluokista ja Lindan työyhteisön henkilöiden kaltaisista pyrkyrinousukkaista, joiden elämän ydi on, että näytetään ulospäin muita paremmilta ja jonka elämän koko kiintopiste on ympärillä oleva materiaalinen todellisuus.
Vierailija kirjoitti:
Tää on ihan best. Jotenkin samalla niin absurdi, mutta samalla todella autenttinen kuvaus vaikkapa alemmista sosiaaliluokista ja Lindan työyhteisön henkilöiden kaltaisista pyrkyrinousukkaista, joiden elämän ydi on, että näytetään ulospäin muita paremmilta ja jonka elämän koko kiintopiste on ympärillä oleva materiaalinen todellisuus.
Ei todellakaan autenttinen, vaan stereotyyppinen. Kliseinen ja tylsä.
Uskoisin, että jokainen omassa elämässään tiukoissa paikoissa löytää itsensä siitä tavasta, miten upea Laura Malmivaara osaa näytellä Lindaa. Miten hän kasaa itsensä - tai saa läjään (vai miten se sanottiin) - aina vaihtuvissa tilanteissa kovan paineen alla ja kiireessä..
Verenpaine nousi silkasta kehollisesta muistijäljestä, jonka näyttelijän suoritus herätti.
Pinnallisesti nähtynä kyse on kulissien ylläpitämisestä. Tilanne tilanteelta nähtynä, miten niistä selvitään.
Kerrassaan hieno sarja. Upea suoritus Malmivaaralta, josta koskaan aiemmin en rooleissaan ollut pitänyt.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tää on ihan best. Jotenkin samalla niin absurdi, mutta samalla todella autenttinen kuvaus vaikkapa alemmista sosiaaliluokista ja Lindan työyhteisön henkilöiden kaltaisista pyrkyrinousukkaista, joiden elämän ydi on, että näytetään ulospäin muita paremmilta ja jonka elämän koko kiintopiste on ympärillä oleva materiaalinen todellisuus.
Ei todellakaan autenttinen, vaan stereotyyppinen. Kliseinen ja tylsä.
Mä uskon, että ne jotka pitää noita sarjassa esiintyviä persoonatyyppejä jotenkin ahdistavina, saattavat tunnistaa tuolta itsensä.
Esim. Helsingissähän alempi keskiluokka haluaa pitää kynsin hampain kiinni siitä, että ollaan trenditiedostavia, pinnalla ja asutaan vaikka vuokralla vähän paremmilla ja trendikkäillä alueilla, ettei vain jouduta lähiöön ja jouduta kohtaamaan sosiaalista nöyryytystä, joka tekee särön omaan identiteettiin.
Vierailija kirjoitti:
Uskoisin, että jokainen omassa elämässään tiukoissa paikoissa löytää itsensä siitä tavasta, miten upea Laura Malmivaara osaa näytellä Lindaa. Miten hän kasaa itsensä - tai saa läjään (vai miten se sanottiin) - aina vaihtuvissa tilanteissa kovan paineen alla ja kiireessä..
Verenpaine nousi silkasta kehollisesta muistijäljestä, jonka näyttelijän suoritus herätti.
Pinnallisesti nähtynä kyse on kulissien ylläpitämisestä. Tilanne tilanteelta nähtynä, miten niistä selvitään.
Kerrassaan hieno sarja. Upea suoritus Malmivaaralta, josta koskaan aiemmin en rooleissaan ollut pitänyt.
Raadollinen kuvaus pikkuporvarin elämästä. Omasta moelestä enemmän tragikoominen kuin ahdistava.
Voiko olla, että näyttelijätaustaiset ohjaajat saavat näyttelijöistä enemmän irti, kuten Lymi ja Jari Volanen tuntuvat saavan? Volanenkin teki Munkkivuoren lapsinäyttelijöiden kanssa suurimmaksi osaksi, ja onnistui erinomaisesti.
Kaarina Hazard on rautaa pienessä roolissaan, daungreidata, kroksit, biimaigest, kiipijöiden bröykkeninglis-kieltä ivaillen. Buaahhhaa.
Tommi Eronen tekee yleensä pahisten ja luusereiden rooleja, mutta sopii hyvin 'kiltin' Hessuhopon rooliin.
Janne Reinikainen - mykän ahdistuksen huutomerkki. (Reinikainen oli muuten Julmahuvin aikoina todella söpö nuori mies)
Malmivaara, Küttner, Haapkylä, Packalen, Salminen, Heikkinen hyviä, mutta paras on a) Sanna-Kaisa Palo, voi miten hyvin hän osaa ilmentää silmillään sitä ahneuden kiiltoa, mikä frouvan silmissä vilahtelee ja b) Juho Milonoff, joka on päässyt revittelemään omatuntoSpurguna ja melkein varastaa koko shown.
Börjen henkilöhahmo on todella taitavasti kirjoitettu ja näytelty. Maskuliinisen, karismaattisen ja itsevarman miehen huomio imartelee aluksi, mutta aika nopeasti käy ilmi, että kyseessä onkin todella impulsiivinen, vaarallinen henkilö, joka palavan rakkauden vaihtuessa vihaksi tai mustasukkaisuudeksi voi tehdä mitä vain. Koska alamaailma on Lindalle vieras, hän ei alussa ymmärrä varoa Börjeä. Shakespearen runojen luritteleminen kuulostaa opetellulta iskurepliikiltä. Myöhemmin käy ilmi kahteenkin otteeseen, ettei Börje oikein ymmärrä tai tunne taidetta. Kekseliäs yksityiskohta on, että Linda katselee samaa taulua sekä Mikaelin, Börjen että Heikin kanssa.
Börje rikkoo Lindan rajoja toistuvasti, ilmestyy tämän kotiin ja työpaikalle vaatimuksineen ja ohittaa Lindan toiveet saada olla rauhassa. Myös sitä, miten Börje aivan konkreettisesti ottaa Lindan tiukkaan halausotteeseen sängyssä ja miten Lindan vastenmielisyys Börjeä kohtaan kasvaa näissä tilanteissa, kuvataan taitavasti.