Lähetä terveisesi kaipaamallesi henkilölle tositarkoituksella

Vierailija kirjoitti:

Tekis mieli alkaa kirjottaa tänne raatorehellisesti omalla nimellä vihaajista viis. Tosin se varmaan mutkistaisi asioita.

Mutkistaminen saattaa suoristaa.

Hiljaisuudessa voi kuulla tosi hyvin.

Hiljaisuudessa luen sinua, luen sinun ajatuksia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ärsyttää. En haluaisi enää tuhlata aikaa kaipaamiseen vaan edetä.

Veikkaan, että eka lause pitää kutinsa.

Toinen pitää vielä enemmän kutinsa.

Miksi tuhlaat ja miksi et etene?

Olen yrittänyt edetä. Nähdään joskus ja jouluna ja silloin iskee aina paniikki

Paniikki siitä, että et haluakaan, uskalla, kykene, koska liian paljon muuttuisi etkä halua elää ilman häntä, jonka kanssa olet kaiken jakanut...?/

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hiljaisuudessa voimme tietää kaiken tarpeellisen. Hiljaisuudessa kaikessa viisaudessa. Hiljaisuudessa turvassa. Hiljaisuudessa kuulemme toistemme vastauksia. Hiljaisuudessa olemme yhdessä. Hiljaisuudessa eri paikoissa tietoisina.

Ei riitä mulle.

Ole hiljaa.

Jos riehun tarpeeksi ehkä pääsen pois tästä. Riehun ulkona, riehun paikoissa, riehun Tinderissä, riehun täällä.

Hiljaisuus voi myös uuvuttaa ja tappaa. 

Vierailija kirjoitti:

Inhoan hyvästejä.

Niitäkö hierot?

Vierailija kirjoitti:

Hiljaisuus voi myös uuvuttaa ja tappaa. 

Hoivakodissa ainakin. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hiljaisuudessa voimme tietää kaiken tarpeellisen. Hiljaisuudessa kaikessa viisaudessa. Hiljaisuudessa turvassa. Hiljaisuudessa kuulemme toistemme vastauksia. Hiljaisuudessa olemme yhdessä. Hiljaisuudessa eri paikoissa tietoisina.

Ei riitä mulle.

Silloin et ymmärrä minua.

Vierailija kirjoitti:

Hiljaisuus voi myös uuvuttaa ja tappaa. 

Niin voi jatkuva hälinäkin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ärsyttää. En haluaisi enää tuhlata aikaa kaipaamiseen vaan edetä.

Veikkaan, että eka lause pitää kutinsa.

Toinen pitää vielä enemmän kutinsa.

Miksi tuhlaat ja miksi et etene?

Olen yrittänyt edetä. Nähdään joskus ja jouluna ja silloin iskee aina paniikki

Paniikki siitä, että et haluakaan, uskalla, kykene, koska liian paljon muuttuisi etkä halua elää ilman häntä, jonka kanssa olet kaiken jakanut...?/

Totta kai haluan. Ei ole muita kuin hän. Mutta menee pupu pöksyyn, kun on tunteita pelissä.  

Mikä onni, kun tulit samaan työpaikkaan. Kohtalon johdatusta. 

"Silloin et ymmärrä minua."

Olet väärässä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tekis mieli alkaa kirjottaa tänne raatorehellisesti omalla nimellä vihaajista viis. Tosin se varmaan mutkistaisi asioita.

Mutkistaminen saattaa suoristaa.

Tekis mieli alkaa kirjoittaa tänne raatorehellisesti omalla nimellä kaivatun ihanuudesta ja komeudesta. En tiedä mutkistaisiko se vai suoristaisi, mutta en nyt kuitenkaan tee sitä. 😂

Vierailija kirjoitti:

Mikä onni, kun tulit samaan työpaikkaan. Kohtalon johdatusta. 

👍👍👍

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Osaan päättää niin, että päätös on kaikkien kannalta eli utilitaristisesti paras mahdollinen, mutta ei välttämättä yksittäisen yksilön kannalta. Varsinkaan minun.

Ajattele mikä ihana asia, kun vihdoin pääsisit kaivattusi kanssa yhteiseen elämään. Kaikki odottavat sitä.

Ketkähän kaikki? 

Koko työyhteisö

Mulla ei ole työyhteisöä, kun yksin yritän.

Otatko mut töihin?

Hän voisi ottaa minut töihin.

Mun työyhteisö järkyttyisi kun kuulisivat minun saaneen miehen 😂

Voin ymmärtää sinua täydellisesti ja olla silti eri mieltä.

Minä olen kyllästynyt hiljaisuuteen. Nyt on aika nostaa kissa pöydälle. On tuhlattu jo ihan liikaa aikaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ärsyttää. En haluaisi enää tuhlata aikaa kaipaamiseen vaan edetä.

Veikkaan, että eka lause pitää kutinsa.

Toinen pitää vielä enemmän kutinsa.

Miksi tuhlaat ja miksi et etene?

Olen yrittänyt edetä. Nähdään joskus ja jouluna ja silloin iskee aina paniikki

Paniikki siitä, että et haluakaan, uskalla, kykene, koska liian paljon muuttuisi etkä halua elää ilman häntä, jonka kanssa olet kaiken jakanut...?/

Totta kai haluan. Ei ole muita kuin hän. Mutta menee pupu pöksyyn, kun on tunteita pelissä.  

Jos olet vapaa ja hänkin on, rohkaistu äläkä kulje onnesi ohi. Mieti, mitä voitte saada. Toisenne.