Lihavuusleikattu Niina Kuhta vetelee jo suklaata ja jäätelöitä
Miten tuosta tulee sellainen fiilis ettei tuo leikkaus auta häntä?
Kommentit (170)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nyt insta täynnä raskaalla kädellä käsiteltyjä kuvia...siis laihtuuko nykyään tällä tavalla?
Ei auta vaikka laihtuisi huippumallimittoihin, kun naama on mitä on... :/
Naama on kaunis ja hän on kaunis myös isokokoisena. Kaunis luonne. Ihailen.
Samaa mieltä. Eikö miehet just tykkää tuollaisista isorintaisista naisista?
Roikkuvista utareista harvat tykkää.
Jotkut neitsyet fetissipervot, jotka haaveilevat kirjastotädeistä jättikokoisilla roikku-utareilla🤪
Julkisuusriippuvuus yhdistettynä ruokariippuvuuteen on aika huono yhdistelmä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikös se leikkaus tee sen, ettei voi enää yksinkertaisesti niin ähkyyn vetää. Ja toinen elimistö ei saa niin paljon energiaa imettyä itseensä siitä syödystä ruuasta.
Mutta siitä se mahalaukku venyy taas entiselleen, jos sen syö aina äärimmilleen.
Muistaakseni se oli "dietit vaihtoon" ohjelma missä se lihava osapuoli sanoi, että hänen lapsuudessa oli kiellettyä jättää ruokaa lautaselle minkä vuoksi oli pakko syödä, vaikka ei olisi jaksanut. Tämä väkisin syöminen on se mikä mahalaukkua venyttää, kun sinne on pakko ahtaa. Melkein voisi verrata siihen, että yrittää antaa matkalaukkuun enemmän kuin oikeasti mahtuisi
Tulee mieleen suomalaisten buffet-käytös. Avataan housun nappia, kun maha on jo ängetty kivuliaasti ruokaa täyteen, ja syödään vielä lisää. Hetki istutaan sulattelemassa ja vielä haetaan santsiannos lautaselle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Huono juttu. Hengenvaarallisesti lihavat ohjelman Dr No vaatii elämäntavat täysin uusiksi ja näytön reilusta laihtumisesta ennen kuin suostuu leikkaamaan. Silti näistä valtaosa epäonnistuu ja leikkauksen jälkeen lihovat.
Ne ovat jo niin lihavia että ei voi leikata ennen kuin on laihdutettu kiloja pois.
Kyllä heidät voi leikata, mutta ei ole järkeä leikata, kun syövät 8000 kcal päivä annoksia ja pitävät sitä normaalina. Aivan vääristyneet ruokailutavat eikä mitään käsitystä normaalista syömisestä tai annoskoosta. Heidät on saatava ymmärtämään mikä tulee olemaan loppuelämän ravitsemus. Muuten Han kuolevat siihen, kun vetävät leikkauksen jälkeen hampurilaisen.
Heitä ei nimenomaan voi leikata heti, koska muuten on suuri riski että kuolevat leikkaukseen. Laihdutus pienentää sisäelinten ympärille ja maksaan kertyneen rasvan määrää, mikä tekee leikkauksesta turvallisemman ja vähentää komplikaatioiden riskiä.
Vierailija kirjoitti:
Virossa leikkauksen saa luottokorttia näyttämällä. Ei ole mitään leikkausta edeltävää laihdutustavoitetta. Onkohan henkisesti ymmärtänyt ettei leikkaus tee ihmeitä jos ei muuta elämäntapojaan...kaikki pitäisi saada niin helpolla.
Eikö muka siellä vaadita laihtumaan ensin?
Missä linkki että syö jäätelöä? Kai pienen määrän voi syödä. Pienen. Eikai paljoa pystykään kun ei maha ota vastaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Huono juttu. Hengenvaarallisesti lihavat ohjelman Dr No vaatii elämäntavat täysin uusiksi ja näytön reilusta laihtumisesta ennen kuin suostuu leikkaamaan. Silti näistä valtaosa epäonnistuu ja leikkauksen jälkeen lihovat.
Ne ovat jo niin lihavia että ei voi leikata ennen kuin on laihdutettu kiloja pois.
Ei ihmisiä muutenkaan leikellä noin vain. Kyllä pitää jotain näyttöä olla että edes itsensä hallitsee, ne määrät pienenee kun on leikattu toki saa sen vatsalaukun venytettyä uudestaankin, siksi pitää ruokavalio sisäistää jo ennen leikkausta. Onhan Väisänenkin vuosia märissyt kun ei saa uusia polvia ennen kuin on laihduttanut
Jotenkin hullu juttuhan tuo leikkaus on, että jos päästää itsensä satakiloiseksi niin on syömishäiriö. Miten syömishäiriöinen voisi koskaan palautua terveeksi? Pystyy ehkä hetken kituuttamaan itsensä ennen leikkausta, mutta ilman leikkausta söisi kaiken nopeasti takaisin ja taas sama jojotus uudelleen, kun ei osaa pysyä hyviä syömistapoja. Leikkauksen jälkeen pysyy normaalissa painossa vain koska liikayömisestä oksentaa ja on huono olo. Eli vaaditaan joku fyysinen kipu, joka estää syömisen. Miksei siis voisi olla joku muu kipua antava laite, joka rajoittaisi syömistä ilman radikaalia leikkausta?
Hengenvaarallisesti lihavassa oli jollakin potilaalla vatsalaukkuun asennettu kaasutäytteinen pallo, joka vei siellä tilaa niin ettei ruokaa mahtunut sinne niin paljon.
Vierailija kirjoitti:
Minä olin 99,6kg kun minut leikattiin. Maksimipaino toki 122kg, mutta omatoimista laihtumista jo muutaman vuoden aikana. Joten kyllä alle 100kg leikataan ihan julkisella puolella Suomessa.
Leikkaus ei ole pikkujuttu. Mä mieluiten laihdutan. Oli 105 kg ja nyt on 90 kg.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nyt insta täynnä raskaalla kädellä käsiteltyjä kuvia...siis laihtuuko nykyään tällä tavalla?
Ei auta vaikka laihtuisi huippumallimittoihin, kun naama on mitä on... :/
Naama on kaunis ja hän on kaunis myös isokokoisena. Kaunis luonne. Ihailen.
Samaa mieltä. Eikö miehet just tykkää tuollaisista isorintaisista naisista?
Roikkuvista utareista harvat tykkää.
Yllättävän moni mies tykkää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Huono juttu. Hengenvaarallisesti lihavat ohjelman Dr No vaatii elämäntavat täysin uusiksi ja näytön reilusta laihtumisesta ennen kuin suostuu leikkaamaan. Silti näistä valtaosa epäonnistuu ja leikkauksen jälkeen lihovat.
Ne ovat jo niin lihavia että ei voi leikata ennen kuin on laihdutettu kiloja pois.
Ei ihmisiä muutenkaan leikellä noin vain. Kyllä pitää jotain näyttöä olla että edes itsensä hallitsee, ne määrät pienenee kun on leikattu toki saa sen vatsalaukun venytettyä uudestaankin, siksi pitää ruokavalio sisäistää jo ennen leikkausta. Onhan Väisänenkin vuosia märissyt kun ei saa uusia polvia ennen kuin on laihduttanut
Jotenkin hullu juttuhan tuo leikkaus on
Ai eikö? Itse olen vähän yli 100 kg ja minulle suositeltu leikkausta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko leikkauskriteerit sitten muuttuneet? Aiemmin ainakin piti ennen leikkausta jo sitoutua pudottamaan painoa ja noudattamaan ruokavaliota joka tukee laihtumista.
Kuhta kävi Tallinnassa yksityisellä eli ns. rahalla saa -ratkaisu
Ok. No niistä en tiedä mitään. Tiedän vain julkisen puolen leikkauksissa käyneitä joilla tosiaan leikkauksen edellytyksenä ollut ruokavalioremontti+painonhallinta. Tuloksetkin olleet pysyviä.
Tehyn pj Millariikka Rytkönen on käynyt lihavuusleikkauksessa peräti kaksi kertaa, eikä siltikään ole hoikka.
Vierailija kirjoitti:
Syöminen on myös sosiaalinen asia. Jos suvussa ja lähipiirissä kaikki ovat ylipainoisia ja syövät isoja annoksia, voi onnistunut laihduttaminen vaatia sen, että välit sukulaisiin vähintäänkin etäännytetään niin, ettei heidän kanssaan syödä ollenkaan sen laihdutusprosessin aikana.
Ja toinen on se, että ulkonäöstä alkaa tulla negatiivisia kommentteja heti, kun elämäntapamuutoksen tulokset alkavat näkyä. Saattaa kuulla olevansa "nälkiintyneen näköinen", vaikka ylipainoa olisi vielä kymmeniä kiloja, mutta ei enää "sukunsa mitoissa".
Tämä on tutkitusti totta. Mitä hoikempi ja liikkuvampi lähipiiri, sitä varmemmin on itsekin hoikka. Ennen sanottiin, että sellainen tytär millainen äiti. Mutta kun nykyään suvut eivät enää elä sumpussa, sanonta ei välttämättä pidä paikkaansa vaikka geeneillä on aina joku vaikutus.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä olin 99,6kg kun minut leikattiin. Maksimipaino toki 122kg, mutta omatoimista laihtumista jo muutaman vuoden aikana. Joten kyllä alle 100kg leikataan ihan julkisella puolella Suomessa.
Leikkaus ei ole pikkujuttu. Mä mieluiten laihdutan. Oli 105 kg ja nyt on 90 kg.
Minä olen laihduttanut nämä samat kilot monen monta kertaa. 30-40kg olen tiputtanut jo kolme kertaa. Leikkauksellä varmistan sen, että tällä kertaa pääsen pysyvään tulokseen. Ja kyllä lihavuusleikattukin laihduttaa. Ainoa ero on, että hän ei pysty ottamaan taukoa ja välillä syödä isoja aterioita jos alkaa himottamaan. Joka päivä punnitsen ja seuraan syömistäni, niin kun ennen leikkausta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä olin 99,6kg kun minut leikattiin. Maksimipaino toki 122kg, mutta omatoimista laihtumista jo muutaman vuoden aikana. Joten kyllä alle 100kg leikataan ihan julkisella puolella Suomessa.
Leikkaus ei ole pikkujuttu. Mä mieluiten laihdutan. Oli 105 kg ja nyt on 90 kg.
Sama juttu. Paino ollut ylimmillään 125kg ja 15kg on nyt pudonnut. En halua niitä riskejä mitä leikkaukseen liittyy ja niitä ongelmia mitä leikkauksen jälkeen voi tulla.
Maailma on tullut hulluksi. Itsekurin puuttuessa leikataan vatsaa....jokainen grammaa on laihdutettavissa liikunnalla ja syömällä vähemmän. Ja näin moni on tehnytkin. En suostu pitämään näitä leikkauksia kuin hulluuden ilmentyminä. Yhteiskunnan rahoja valuu tähän aivan turhaan.
Vierailija kirjoitti:
Maailma on tullut hulluksi. Itsekurin puuttuessa leikataan vatsaa....jokainen grammaa on laihdutettavissa liikunnalla ja syömällä vähemmän. Ja näin moni on tehnytkin. En suostu pitämään näitä leikkauksia kuin hulluuden ilmentyminä. Yhteiskunnan rahoja valuu tähän aivan turhaan.
Ihmismieli ei toimi kaikilla samalla tavalla. Todella lihavilla on syömishäiriö tai joku muu mielen ongelma. Mutta itse lähtisin ensin purkamaan ongelmaa lääkkeillä ja terapialla. Ehkä hän on sen tehnytkin. Leikkaus on kuitenkin loppuelämän taakka, vaikka joillekin ehkä ainoa pelastus.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Maailma on tullut hulluksi. Itsekurin puuttuessa leikataan vatsaa....jokainen grammaa on laihdutettavissa liikunnalla ja syömällä vähemmän. Ja näin moni on tehnytkin. En suostu pitämään näitä leikkauksia kuin hulluuden ilmentyminä. Yhteiskunnan rahoja valuu tähän aivan turhaan.
Ihmismieli ei toimi kaikilla samalla tavalla. Todella lihavilla on syömishäiriö tai joku muu mielen ongelma. Mutta itse lähtisin ensin purkamaan ongelmaa lääkkeillä ja terapialla. Ehkä hän on sen tehnytkin. Leikkaus on kuitenkin loppuelämän taakka, vaikka joillekin ehkä ainoa pelastus.
Kylläisyyden tunteen puuttuminen + nälän pelko.
Normi ihminen kokee kylläisyyden tunteen jo suhteellisen pienellä ruokamäärällä sekä sietää nälän tunnetta tarvittaessa vaikka päivän tai pari.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Maailma on tullut hulluksi. Itsekurin puuttuessa leikataan vatsaa....jokainen grammaa on laihdutettavissa liikunnalla ja syömällä vähemmän. Ja näin moni on tehnytkin. En suostu pitämään näitä leikkauksia kuin hulluuden ilmentyminä. Yhteiskunnan rahoja valuu tähän aivan turhaan.
Ihmismieli ei toimi kaikilla samalla tavalla. Todella lihavilla on syömishäiriö tai joku muu mielen ongelma. Mutta itse lähtisin ensin purkamaan ongelmaa lääkkeillä ja terapialla. Ehkä hän on sen tehnytkin. Leikkaus on kuitenkin loppuelämän taakka, vaikka joillekin ehkä ainoa pelastus.
Kylläisyyden tunteen puuttuminen + nälän pelko.
Normi ihminen kokee kylläisyyden tunteen jo suhteellisen pienellä ruokamäärällä sekä sietää nälän tunnetta tarvittaessa vaikka päivän tai pari.
Kylläisyyden tunteen puuttuminen venyttää sen vatsan samoihin mittoihin. Katsokaa vaikka tulevaisuudessa..
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikös se leikkaus tee sen, ettei voi enää yksinkertaisesti niin ähkyyn vetää. Ja toinen elimistö ei saa niin paljon energiaa imettyä itseensä siitä syödystä ruuasta.
Mutta siitä se mahalaukku venyy taas entiselleen, jos sen syö aina äärimmilleen.
Muistaakseni se oli "dietit vaihtoon" ohjelma missä se lihava osapuoli sanoi, että hänen lapsuudessa oli kiellettyä jättää ruokaa lautaselle minkä vuoksi oli pakko syödä, vaikka ei olisi jaksanut. Tämä väkisin syöminen on se mikä mahalaukkua venyttää, kun sinne on pakko ahtaa. Melkein voisi verrata siihen, että yrittää antaa matkalaukkuun enemmän kuin oikeasti mahtuisi
Tulee mieleen suomalaisten buffet-käytös. Avataan housun nappia, kun maha on jo ängetty kivuliaasti r
Tuohan on se ihan perinteinen suomalainen kasvatus. Ainakin vielä 80-luvulla meillä oli koulussa joko syötävä useimmiten opettajan annostelema ruoka, tai sitten kirjaimellisesti itkettävä ja syötävä. Ihan sama, oliko maha jo täynnä tai ruoka sellaista, että se tuli samoin tein ylös. Muutenkin ruuan tuputtaminen oli ennemminkin sääntö kuin poikkeus. Tähä kun vielä lisätään se, että jo lapset opetettiin syömään tunteisiin, niin kyllä siinä varmasti oli monella vaikea opetella tunnistamaan aito kylläisyyden tunne ja/tai opetella käsittelemään tunteita muuten kuin ruualla. Okei, toki silloin lihavat lapset olivat vielä vähemmistössä, mutta aikuisia nyt. Tänä päivänä epäterve ruokasuhde yhdistettynä varsinkin epäterveellisen ruuan saatavuuteen on aikamoinen yhdistelmä.
Olen kuullut ihan toisenlaisista onnistumisprosenteista, huomattavasti pienemmistä. Seuranta 10 vuotta.