Toukoiset

Villiä menoa on meillä. Ylös noustaan jopa seinää vasten ja siitä vaan kävelemään. Muutaman kerran on Muru jopa seisonut ilman tukea, tosin itse sitä huomaamatta. Jos huomaa, niin heti tarraa johonkin kiinni ja muksahtaa pepulleen =) Konttaaminen on myös varsin vaudikasta eikä mikään saa olla rauhassa missään.



Ruoka maistuu Murulle ja kovasti koittaa itse syödä. Viimeksi neuvolassa painoa oli reilut 9kg ja pituutta 73cm. Vaatteet käyvät vauhdilla pieneksi.



Hampaita on tullut neljä ja tulollaan on kaksi ylhäällä. Ihmeen helposti ne ovat tulleet, ei mitään kovia itkuja tai pahantuulisuutta.



Onkos teillä alkanut tulla jo sanoja? Meillä ei sanota kuin äitiii, välillä hyvin painokkaasti. Monia muita sanoja koittaa kovasti toistaa perässä. Juttua kyllä tulee ja paljon =)



Tosi äkkiä tää aika menee. Pienestä avuttomasta vauvelista on jo tullut kovin omatahtoinen. Mutta ihanaa aikaa tämä on ollut ja varmasti tulee olemaan jatkossakin.



murunmamma ja muru 10kk

Täälläkin kovasti kakkosesta haaveillaan, mutta mies ei vielä ole innostunut. Ois ihanaa saada lapsille pieni ikäero.

Pitkästäaikaa minäkin jotain kirjoitan. Olen käynyt lukemassa juttuja, mutta en ole jaksanut mitään kirjoittaa.

Meillä edelleen taistellaan maitoallergian ja korvikkeiden kanssa.

Nutri-Soijaa käytettiin pari kuukautta, mutta sitten Siiri allergisoitui soijalle. Sen jälkeen on kokeiltu almiron pepti, se ei sopinut. Nyt kokeilussa Nutri-Junior, ja näyttää ettei sekään sovi.

Meillä on nyt tässä ollut kaikenlaista härdelliä kun tyttö sairasti ekan kuumeen, teki hampaita urakalla (kerralla tuli 4) ja tämä korvike sähläily. Hampaita tulee edelleen, puhjennut on 6 ja kuolaamisesta päätellen niitä on vielä tulossa lisää. Eli sitten kun alkoi niitä tekemään, tekeekin urakalla.

Raskasta on kun ei löydy tuota sopivaa korviketta, onneksi Siiri kuitenkin nyt nukkuu kohtuu hyvin. Herää yleensä kerran yössä maitopullolle. Ja saattaa muutaman kerran itkeä unissaan. Maha on kipeä, ja siitä tulee nuo heräilyt. Toivottavasti sopiva korvike löytyisi jotta nuo yöt rauhoittuisivat, ja nukkuisi aamullakin taas pidempään.



Siiri konttaa hirmuista vauhtia ja nousee polvilleen tukea vasten, mutta ei vielä seisomaan. Istuu ilman tukea ja touhuaa kamalasti lelujensa kanssa. Viihtyy yksin leikkien jos vaan jompikumpi vanhemmista on lähellä, mieluiten tietysti äiti. ;) Kovasti tykkää seurata minun

touhuiluja, ruoanlaittoa, siivousta jne. Taitaa myöhemmin olla melkoinen pikku apuri äitille.

Kova eroahdistus on ollut jo jonkin aikaa, ja vaan äiti kelpaa. Siiri oli viime lauantaina koko päivän mummolla & papalla hoidossa, ja minua pelotti että mitenhän siellä menee kun niin kova on tuo eroahdistus. Mutta ei heillä ollut mitään hätää, Siiri ei ollut kertaakaan itkenyt, oli tohkeissaan leikkinyt mummon & papan kanssa. Oli nyt siis ensimmäistä kertaa pidemmän ajan hoidossa. Yhteensä 10 tuntia. Vielä ei ole yön yli ollut hoidossa, eikä varmaan ihan heti tule olemaankaan. Ehtiihän tuota.



Paljon onnea Nasumasu, ja muut jotka on plussanneet. Meillä miehellä on vauvakuumetta, minulla taas ei. On ollut sen verran raskasta, vaikka Siiri kohtuu helppo lapsi onkin. Miehen sairastelu ja hänen harrastuksissaan viettämä aika on kyllä tehnyt tehtävänsä. Olen niin

paljon joutunut olemaan tytön kanssa kahdestaan, luopumaan omista harrastuksista, tekemään kotityöt yksin yms. Joten en ole valmis tähän enää yhtään lasta tekemään. Asiasta on keskusteltu enemmän ja vähemmän rakentavasti, ja mies on kyllä alkanut panostamaan enemmän minun auttamiseeni ja tytön hoitamiseen, mutta siltikin koen että en jaksa millään huolehtia yksin kahdesta lapsesta, miehen sattunnaisesti auttaessa silloin tällöin. Mutta katsotaan, eihän sitä koskaan tiedä. Tällä hetkellä elän tälle lapselle, ja nautin näistä hetkistä, tulevaisuus tuo tullessaan sen minkä tuo. :)



Jos nyt joku muistaa kerroin talvella tuosta miehen sairastelusta, tosiaan diagnoosi on saatu ja lääkitys käytössä. Valitettavasti vaan lääkkeet ei tahdo auttaa toivotusti, ja edessä on todennäköisesti leikkaus jossain vaiheessa. Elän toivossa että leikkausta ei tarvittaisi, saa nyt nähdä miten mies jatkossa voi.

Kaiken lisäksi yhdellä koirista todettiin syöpä. Mikä todennäköisyys on sillekin että kaikilla koirilla on syöpä. Kaksi edellistä kun sairastivat syövän. Toinen kuoli siihen. 3 haukkua tosiaan on ja vanhemmalla todettiin viime viikolla tuo syöpä. Minulla ei kauhean syvää suhdetta

noihin koiriin ole kun en niiden kanssa voi juurikaan olla, mies on enemmän kiintynyt kun harrastaa niiden kanssa. Ajokoiria siis ovat ja häkissä pihalla, joten ei sillä tavalla läheisiksi tule.



Jaahas, pitänee jättää tilaa muillekin ja lähteä pyykkikonetta täyttämään. Mukavaa kevään jatkoa kaikille! :)



Red_Cat & Siiri kohta 10kk

Red_Catille tsemppiä! Joskus mietin että ihmiset joille tuntuu kaikki henkisesti raskaat asiat sattuvan yhdellä kertaa, ovat kyllä raudan lujaa tekoa. Hattua nostan teille. Samoin yksinhuoltajat ovat niitä joita arvostan, itsestäni ei olisi sellaiseen.

Kävin viime vkolla äitiysneuvolassa ja sain ultraan ajan pääsiäisen jälkeen jolloin selviää LA. Todennäköisesti se menee tuonne lokakuulle.



Täällä on taas sohjokeli joten lenkkeily joudutaan varmaan tekemään pulkalla koska vaunut ei tahdo kulkea auraamattomilla teillä.

Eilen nauroimme koko porukka kun annoin Kallelle suuren pääsiäismunan sisällä olleen sen muovimunan. Poika nauraa räklätti ihan hervottomasti kun " pallo" pyöri paikoillaan tai singahti mihin sattuu. Lisäksi kun koira vielä innostui lyömään munaa tassullaan. Halvat on lelut:)



Kalle olisi nyt tarkoitus siirtää omaan huoneeseen nukkumaan. Kovasti mietin huoneen sisustusta että mitä huonekaluja lasten huoneessa yleensä on sängyn lisäksi?

Sisustuksen lisäksi näin keväällä herää viherpeukalonikin, siemenluetteloita on tilattu ja pihasuunnitelmia taas piirrelty. Se on tätä kevättä...



Täytyy alkaa lähtemään kaupungille hoitamaan kansalaisvelvollisuutta, vaikken edelleenkään ole päättänyt ketä äänestän. Kun politiikka ei hirveesti kiinnosta.



t. Nasu ja Kalle 9kk1vko