Lue keskustelun säännöt.
Perinnönjako kuinka pian kuolemasta?
27.12.2024 |
Kuinka pian testamentti luetaan ja perinnönjako henkilön kuolemasta?
Onko perukirja tehtävä ensin?
Ja ei, kyse ei ole siitä että ahnehtisin täällä rahaa kun joku sitä kuitenkin kommentoi.
Kommentit (104)
Hautajaisten jälkeen me tehtiin. Meidän äiti kuoli joten minä ja veljeni eli äidin lapset perimme kaiken. Meillä oli helppo perinnönjako ja kaikki meni puoliksi meille. Perintövero maksettiin perinnöstä. Rahaa jäi silti 420000 euroa kummallekkin. Pari viikkoa hautajaisten jälkeen tehtiin perinnönjako.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Perukirjan kanssa ei kannata myöhästellä.
ne sukuselvitykset kannattaa tilata jo samalla kun hoitaa hautaukset ja muut muodollisuudet. Jos sukuselvityksissä on ruuhkaa, kannattaa ajoissa pyytää lisäaikaa perukirjoitukselle, sitä myönnetään perustellusta syystä. Nyt tuntui kuitenkin sukuselvitysruuhka poistuneen, sain ihan viikossa paprut.
Perukirjassa ei kannata juuttua pikkudetaljeihin - "normaali koti-irtaimisto" kattaa kaiken tavaran, jopa stereot ja tietokoneet. Vain erikseen vakuutettu arvoesine pitää erikseen ilmoittaa, jos siis on rembrandteja ja van gogheja seiinillä.
pankkitilit, talletukset, arvopaperit ja rahastot kannattaa ilmoittaa tasan oikein.
Autot, asunto-osakkeet ja kiinteistöt kaikki kiinteistöt, mahdollismman matalaan hintaan (vero) mutta kuitenkin uskottavaan, ja hinnat eri omaisuusluokilla pitää olla sillä tavoin realistiset ettei joku pääse valitsemaan rusinoita pullasta.&nbs
Omaisuutta ei kannata arvioida liian matalaan hintaan.
Jos laitatte perukirjaan liian alhaisen hinnan ja myytte suuremmalla hinnalla niin siitä osasta josta ei ole mennyt perintöveroa te maksatte sitten myydessä myyntivoittoveroa joka on perintöveroa korkeampi.
Perinnönjakoa ei ole pakko tehdä koskaan, ellei kukaan perikunnan osakas sitä vaadi. Perukirja on tehtävä 3 kuukauden kuluessa.
Asiallisia vastauksia ap:n kysymykseen. Jos saa nipottaa: on perunkirjoitus, jossa laaditaan perukirja, jossa siis ei ole n- kirjainta. En tiedä, miksi näin.
Joku ihmetteli, miksi ei ole haettu pesänjakajaa jakamaan pesää. Varmaankin siksi, että pesänjakajan = asianajajan työ on melko kallista. Joskus se on tietty ainoa vaihtoehto, jos sopua ei synny.
Perunkirjoitus tosiaan pitää tehdä 3 kk kuluessa perittävän kuolemasta, mutta sille voi hakea myös lisäaikaa. Meillä haettiin toiset 3 kk lisäaikaa, koska edes isällä ei ollut ihan tarkkaa tietoa, mitä kaikkia sijoituksia äidillä oli. Myös metsälle piti selvittää arvo, samoin sijoitusasunnolle. Isän ja äidin yhteisen asunnon arvo tiedettiin kutakuinkin hyvin, mutta ei mun vanhemmat olleet käyneet siellä sijoitusasunnossaan kahteenkymeneen vuoteen eivätkä siis tienneet yhtään, missä kunnossa ko asunto oli. Päälle 80v vuokralaispariskunta oli kyllä pitänyt asunnosta ihan hyvää huolta eikä siellä ollut muuta kuin normaalin elämisen aiheuttamaa kulumista. Perunkirjoitus pidettiin lokakuun lopussa ja nyt itsenäisyyspäivän jälkeen vielä pesänjakotilaisuus. Oltiin täysin yksimielisiä, miten perintö jaetaan, joten rahana tuleva osuus tuli tilille jo ennen joulua. Mulla ei kyllä ole tietoa, tarvitaanko mua jotenkin siihen, että osa asuntojen osakekirjoista siirretään mun nimiin. Tai ilmoittaako joku jostain (kuka??), kun siirto on tehty. Ei siis aavistustakaan tästä osasta perintöä.
Mutta kuten muutkin on jo kertoneet, niin perinnönjako voi tapahtua hyvinkin nopeasti tai sitten voi kestää jopa vuosikymmeniä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ensin kuolema, sitten hillitön virkatodistusrumba ja perukirjan laatiminen,
"Hillitön virkatodistusrumba" on nykyisin yleensä yksi yhteydenotto seurakuntaan tai DVV:hen sen mukaan, kuuluiko vainaja kirkkoon vai ei. Jos osan elämää kuului ja osan ei, tarvitaan yhteydenotto molempiin. Sitten menee hankalammaksi, jos vainaja on asunut välillä ulkomailla.
Muitakin papereita tarvitaan. Jos on omaisuutta, ne arvioidaan. Testamentti, avioehto, edellisen avioliiton ositus tms. Kaikki eivät ole testamenttia tehneet mikä pitäisi sitten lukea ja huomioida perukirjaa varten. Kuka sitten peruskirjan tekeekin, joku sukulainen, itse tai lakimies. Jakamiseen vaikuttaa tietysti se paljonko sakkia on jakamassa perintöä, kun sen velat ensin hoidettu.
Perukirjan teki meillä oikeusaputoimiston virkailija. Se maksoi jotain 130 euroa muistaakseni. Oli helppo perinnönjako Ja pesänjakajana minä jaoin perinnön puoliksi veljeni kanssa. Kellään ei ollut mitään vaatimuksia tai muuta ongelmaa ei tullut. Perintörahat siirrettiin tunnissa äidin tililtä meidän tileillemme. Perintövero rahat laitettiin eri tilille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Perinnönjako voi hidastua testamentin takia. Testamentti pitää tiedoksiantaa ja sitten odotella kun moiteaika 6kk menee umpeen.
Jos kp:n lakimääräinen osakas on lähtenyt merimiehenä Australiaan 1952, eikä kukaan ole kuullut hänestä sittemmin, niin tällöin kannattaa suoraan hakea DVV:lta hänelle edunvalvoja testamentin tiedoksisaantia varten.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ensin kuolema, sitten hillitön virkatodistusrumba ja perukirjan laatiminen,
"Hillitön virkatodistusrumba" on nykyisin yleensä yksi yhteydenotto seurakuntaan tai DVV:hen sen mukaan, kuuluiko vainaja kirkkoon vai ei. Jos osan elämää kuului ja osan ei, tarvitaan yhteydenotto molempiin. Sitten menee hankalammaksi, jos vainaja on asunut välillä ulkomailla.
Ei se noin mene.
Virkatodistukset tarvitaan kaikista niistä asuinpaikoista, joissa vainaja on asunut 15 v. tultuaan.
Niistä selviää vainajan elämänhistoriaa. Mm. se sattuuko hänellä olla lapsi, jonka on ottanut nimiinsä, mutta josta sululaiset, perhe eikä muut sisarukset tiedä.
Ei nuo asiat mistään yhdestä virkatodistuksesta selviä, jossa on vain viimeinen tieto vainajasta.
Tuon hankkinnan voi ulkoistaa tietty esim. DVD:lle, tai lakimiehelle. Mutta hankintakulut on kuolinpesän maksettava.
Kommentoija on tollo, kun luulee että kaikkien elämä on ollut niin yksinkertaista, että koko ikä on asuttu samalla paikkakunnalla.
Ihmiset muuttavat avioliittojen ja töiden mukana, eri paikkakunnille, useitakin kertoja elämänsä aikana.
Perinnönjaossa on myös kiemurat pankkien kanssa, jne.
Perinnön jakoa ei voi tehdä, ennenkuin perukirjoitus on tehty. Ja toimitettu verottajalle.
Perukirjoituksessa selviää vainajan kaikki varat, omaisuus ja velat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Peruskirja joopa joo kiitos autocorrect!
Perinnönjako kannattaa tehdä heti kun mahdollista. Mitä pidempään odotellaan, sen todennäköisempää on asioiden mutkistuminen.
Heti vaan asiat selviksi ja loppuun asti. Ja kaikenlaiset yhteisomistukset on viisainta unohtaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei kai testamenttia julki lueta missään. Tutkia se voidaan tietysti heti testaattorin kuoltua tai jo ennen sitä, ellei hän ole pitänyt sitä salassa.
Perukirja kannattaa tehdä ensin jo siksi, että sille on laissa määrätty aikaraja, mutta myös sen takia, että sitä ennen perintöä saaneista ainakin osa voi esiin tulleiden uusien seikkojen vuoksi joutua palauttamaan saamansa osuuden osittain tai kokonaan kuolinpesälle.
Vierailija kirjoitti:
Asiallisia vastauksia ap:n kysymykseen. Jos saa nipottaa: on perunkirjoitus, jossa laaditaan perukirja, jossa siis ei ole n- kirjainta. En tiedä, miksi näin.
Joku ihmetteli, miksi ei ole haettu pesänjakajaa jakamaan pesää. Varmaankin siksi, että pesänjakajan = asianajajan työ on melko kallista. Joskus se on tietty ainoa vaihtoehto, jos sopua ei synny.
Vain riitaisiin kuolinpesiin tarvitaan pesänjakaja.
Pesänjakajan määrää oikeus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Asiallisia vastauksia ap:n kysymykseen. Jos saa nipottaa: on perunkirjoitus, jossa laaditaan perukirja, jossa siis ei ole n- kirjainta. En tiedä, miksi näin.
Joku ihmetteli, miksi ei ole haettu pesänjakajaa jakamaan pesää. Varmaankin siksi, että pesänjakajan = asianajajan työ on melko kallista. Joskus se on tietty ainoa vaihtoehto, jos sopua ei synny.
Vain riitaisiin kuolinpesiin tarvitaan pesänjakaja.
Pesänjakajan määrää oikeus.
Kyllä, näin se menee.
Ja vielä oikeuden määräämän pesänjakajan päätöksestä voi valittaa, ylempään oikeusasteeseen.
Selvästi huomaa, että tyhmimmät palstalaiset eivät edes käsitä, mitä pesänjakaja tarkoittaa.
Tavalliset kuolinpesät eivät tarvitse pesänjakajaa, etenkin jos kuolinpesä ei ole varoiltaan eikä omaisuudelta suuri.
Ne kuolinpesän kuluvat silloin, pesänjakajan palkkioihin ja oikeuskuluihin.
Testamentti luetaan hautajaisten jälkeen menehtyneen kartanossa. Paikalla odottavat jännittyneinä sukulaiset, jotka ovat kieli pitkällä odottaneet perintöä. Mulkoilevat toisiaan ja vainajan nuori kaunis vaimo heiluttelee hiuksiaan. Suvun lakimies saapuu paikalle ja lukee testamentin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi ihmiset käyttävät perukirjan laatimiseen "ammattilaista".
Kun joku kuolee, teette vaikka ruutupaperille listan: Sukupuoliotettu X syntyi 1.1.1932 ja kuoli 27.12.2024. Kuolinpesään kuuluvat(dvv:n ja kirkon otteet) lehtolapsi-lasse ja Anustiina.
Sitten listaatte, että kuolinpäivänä X:n varallisuus oli(otteet ja tositteet liiteeksi verottajalle):
-tilillä x 1000e
-tilillä y 500e
-As Oy rotankolo osakkeet 1-24, arvo kainuussa 1500e
-Datsun-Nissan Sunny 1982, katsastamaton ja liikennekäytöstä poistettu arvo, 0e.
-miinus muistokirjoitus, hautajaiskulut ym.tms.jne 500e.
KP:n nettovarallisuus: 2000e.
Sitten lasse ja anustiina vastaavat yhdessä kp:n asioista ja tekevät mitä haluavat. Joko jakavat keskenään tonnin toisillensa tai sitten eivät.
Toki yksinkertaistettu esimerkki, mutta tästä diipadaapasta i
Mitä tarkkuutta tämä vaatii? Jos vainaja kuoli 27.12, niin silloin pyydetään eri laitoksista otteet siltä päivältä. Jos As Oy rotankolo meni konkurssiin 1.1.25, niin ikävä tilanne. Käytännössä tällä ei ole mitään väliä, kun ei tästä mitään perintöveroa kuitenkaan menisi simppelissä esimerkissä. Kirjanpidollisia numeroita lähinnä. Jos oikeasti tarve vaatii, niin sitten perukirjaa täydennetään.
Ja ylipäätään veroviraston virkamies/nainen/sukupuoleton kyllä pyytää täydennystä, jos haluaa sitä vaikka Rotankolon arvosta. kiinteistövälittäjät ottaisivat tässä tilanteessa arviosta 500-1000e, joka söisi puolet kp:n "nettovarallisuudesta". Siksi itse tässä miettisin asiakkaan etua, ja käyttäisin toteutuneita myynhintoja alueella ja muuta mahdollista "maksutonta" materiaalia.
Perinnön jaon voi tehdä vaikeasti tai helposti. Riippuu perheestä ja sukulaisista. Heti kun joku alkaa vaatia jotain niin asiat mutkistuu paljon ja sitten se perinnönjako kestää. Jos on ahneita perheenjäseniä jotka haluaa tehdä kiusaa ja alkavat vaatia enemmän mitä laki sallii niin vaikeaksi menee.
Voitte aloittaa sillä, että hoidatte ensin hautajaiset. Muulla ei ole niin kiirettä.
Vierailija kirjoitti:
Ensin kuolema, sitten hillitön virkatodistusrumba ja perukirjan laatiminen, samassa yhteydessä yleensä tuodaan testamentti julki ja perinnönjako vaikka samantien, jos ollaan sopuisia. Näin siis pääpiirteissään marssijärjestys. Joskus perinnönjako todella on perunkirjoituksen yhteydessä, joskus siihen menee 100 vuotta.
Ei kaikilla ole testamenttia.
Periaatteessa noin, jos ei ole kiire jakaa pesää. Esimerkiksi Rotankolon osakkeista täytyy pyytää kiinteistövälittäjän arvio, ilman sitä verottaja katsoo jonkun keskihinnan eikä hyväksy sitä, minkä keksitte. Ja jos perukirjasta unohtuu Sotkamossa sijaitseva 8 ha metsäpalsta, jonka vainaja omisti yhdessä 18 serkkunsa kanssa, niin taas olette lirissä.
Irtaimistolle on helppo laittaa joku könttäsumma tyyliin 2000 e, mutta auta armias, jos vainajalla oli osakkeita ja varoja rahastoissa, saat olla tarkkana, että sinulla on tasan kuolinpäivän arvot selvillä.