Tultiin äidille jouluksi, heti alkoi valitus
Voi että kun kaduttaa että tultiin tänne. Ajattelin että kerrankin ilahdutetaan ikääntyvää äitiäni tulemalla lasten kanssa ihan yökylään jouluna. Sovitusti tultiin nyt illalla niin että varsinainen joulunvietto voi alkaa huomenna. No kuulemma tultiin nyt ihan väärään aikaan, koko päivä on mennyt pilalle meitä odotellessa eikä ole sen takia ehtinyt syömään. Napisee ihan joka asiasta väsyneenä ja kiukkuisena. Ruoat tuotiin tullessamme joten niitä hänen ei ole tarvinnut laittaa. Kuvittelin tosiaan että hän ilahtuisi kun on monta vuotta toivonut tällaista perhejoulua... milloin pääsee kotiin..
Kommentit (85)
Ensi kerralla, jos äitisi vielä elää kerrot että soitat kun lähdette tulemaan. Näin hän ei odota koko päivää.
Itse teemme näin aina. Näin kyläpaikassa voidaan touhuta rauhassa omia juttuja. Toki muutenkin annamme tarkan kellonajan.
Vierailija kirjoitti:
Täällä on ihan samalainen meno, Yli 80-vuoias mummeli haukkuu ja kiroilee kuin satamajätkä. Että hyvää joulua vaan kaikille!
Aina ollut sellainen vai nyt muuttunut? Jos muuttunut, pian muistitestiin!
Ilmoitin tänään suvulle, että vietämme miehen kanssa seuraavan joulun hotellissa kahdestaan. Ei eläkeläisiä, opiskelijoita tai lemmikkejä.
Ottakaa seuraavalla kerralla äitinne mukaan päätöksentekoon ja kysykää mikä on sopiva päivä ja kellonaika tulla ja kauanko vierailunne voi kestää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jouluajan parhaat valot ovat lapsiperheen auton takavalot.
Äitis
Tämä..kun on passannu.äitinpäivä lounaat isolle porukalle vuosia,siivonnut kokannut,ja siihen nämä joulut...voi vaan sanoa miten jaksoin???? t.äiti &. mummo
Missä vaiheessa lopetit?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihana tytär kun tuo ruoat. Tämä(kin) joulu menee niin että minä teen lähes kaiken ja aikuiset lapset ja lastenlapset kokoontuvat meillä..olisihan se joskus kiva itse saada kutsu valmiiseen pöytään mutta ajattelen niin että kun lapsilla on vielä pieniä lapsia niin mulla on enemmän aikaa (olen vielä työelämässä). Tosin joskus olisi kiva kun esim. puolison lapset toisivat vaikka viinipullon tai kukan tullessaan. Osa aikuisista on todella itsekkäitä, kun eivät itse koskaan valmista juhla-ateriaa isolle porukalle, niin eivät tajua kuinka paljon aikaa ja vaivaa se vaatii. Anna vanhan äidin olla hetken kärttyinen, kohta se makaa haudassa ja muistelet kaihoisasti yhteistä aikaa.
Kaikki ei muistele kaihoisasti. En minäkään. Minulla on kolme lasta. Äiti asui kaukana. Olen ainoa lapsi. Sovimme, että tulee miehensä kanssa aattona syömään meille valmiiseen pöytään joskus alkui
Perhe on joskus pahin, valitettavasti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No oletko itse pedannut petinne, kattanut pöydän, laittanut ruoat, tiskannut, hyssyttänyt lapset hiljaisiksi jne? Ei vanhat ihmiset jaksa meteliä ja jäätävää nuorten ja terveiden passaamista.
2 päivää vuodessa ei jaksa? Tosiaan, koska joulu on hyvän tahdon juhla, sitä on mahdotonta viettää ihmisten kanssa, joilla ei ole hyvää tahtoa.
Ai että vanhan ihmisen on kaksi päivää jaksettava yli voimiensa, kun se on vain kerran vuodessa?
Mietipä vähän. Sitäpaitsi se ei ole kaksi päivää. Sinä kun tulet kahdeksi päiväksi, niin kaikki valmistelutko sinun ja pesueesi vierailua varten alkaa siitä hetkestä, kun astut ovesta sisään?
Meillä äiti pilasi jälleen kerran joulun kaikilta. Niin hirveitä sanoja sanoi, että niitä sanoja ei koskaan saa takas. Ja vielä lastenlasten kuullen ja heitä syyllistäen. Yksin elänyt parikymmentä vuotta ja me tyttäret ollaan ainoat joille purkaa kaikki oma paha olo. Eihän meillä saa olla kivaa edes jouluna, kun ei hänelläkään ole. Tämä oli viimeinen joulu enää ikinä äidin kanssa, hän joutuu vanhuuteen asti viettämään joulunsa yksin. Mutta pakko suojella itseä ja lapsia.
Vierailija kirjoitti:
Itse muistan jo lapsena, kuinka mummo valitti meistä lapsista, kun luuli ettei ymmärretty puhetta. Oli kuulemma niin raskasta kun tulimme vanhempien mukana pariksi tunniksi käymään. Jälkikäteen ajatellen mummo ja pappani olivat kuitenkin vain n.50 vuotiaita. Lapsena olin jotenkin todella herkempi kritiikille ja kylmästi vaan lakkasin käymästä, enkä tuntenut sääliä, jos siltä tuntui. Nimittäin nämä isovanhempani muuttivat varsin aikaisessa vaiheessa vanhusten taloon, joka sijaitsi n. kilometrin päässä meidän kadistamme. Mummoni sanoi silloin meille lapsille, että nyt pääsette vaikka joka päivä käymään. Mielessä takoi ne sanat mitä olimme ennemmin kuulleet, kun tulimme vanhempiemme mukana mummolaan. En käynyt kertaakaan, eikä sisaruksenikaan. Myöhemmin kuulin, kuinka mummo ja pappa olivat haukkuneet kaikille, kuinka lapsenlapset eivät koskaan käy. Eipä ole jäänyt kyllä ikävä näitä ihmisiä.
Tuon kuulemanne takia kannoitte kaunaa isovanhemmillenne lopun ikänne?
Oletteko noin herkkähipiäisiä?
Entä jos todella olittekin silloin pikkulapsina pirun villikoita, joita ei vanhempi ihminen olisi jaksanut? Ylivilkkaat lapset on rasittavia, vaikka kuinka olisivat omia tai lastenlapsia. Kaikki vaan pitäisi kestää?
Ja sitten nostetaan ne mummon väsyneet mielenilmaisut aikuisiässä, jolloin oikeasti pitäisi ymmärtää ja asettaa jo asiat kohdilleen. Itsekö siedätte riekkuvia pikkulapsia määrättömiin?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihana tytär kun tuo ruoat. Tämä(kin) joulu menee niin että minä teen lähes kaiken ja aikuiset lapset ja lastenlapset kokoontuvat meillä..olisihan se joskus kiva itse saada kutsu valmiiseen pöytään mutta ajattelen niin että kun lapsilla on vielä pieniä lapsia niin mulla on enemmän aikaa (olen vielä työelämässä). Tosin joskus olisi kiva kun esim. puolison lapset toisivat vaikka viinipullon tai kukan tullessaan. Osa aikuisista on todella itsekkäitä, kun eivät itse koskaan valmista juhla-ateriaa isolle porukalle, niin eivät tajua kuinka paljon aikaa ja vaivaa se vaatii. Anna vanhan äidin olla hetken kärttyinen, kohta se makaa haudassa ja muistelet kaihoisasti yhteistä aikaa.
Kaikki ei muistele kaihoisasti. En minäkään. Minulla on kolme lasta. Äiti asui kaukana. Olen ainoa lapsi. Sovimme, että tulee miehensä kanssa aattona syömään meille valmiiseen pöytään joskus alkui
No se oli sinun äitisi ja sinun tarinasi. Suurin osa äideistä ja isoäideistä on ihan toisenlaisia. Tällä areenalla vain tuodaan kärkkäästi esille ne ei niin mukavat mummot ja äidit.
Kukaan meistä ei ole täydellinen vanhempi, ei nuorena eikä vanhana. Ja jonkinlainen vastavuoroisuus siinä aina on mukana. Pitäisi nähdä se omakin osuus, se on aikuisuutta.
Kenelle muulle äitis valittaisi kuin omalle perheelleen. Se kuuluu asiaan kun perheenjäsenet kokoontuu, että vähän kiukutellaan myös. Pitääkö niin dramaattinen olla. Rakkautta ja iloa kuitenkin oli ilmassa enemmän.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No oletko itse pedannut petinne, kattanut pöydän, laittanut ruoat, tiskannut, hyssyttänyt lapset hiljaisiksi jne? Ei vanhat ihmiset jaksa meteliä ja jäätävää nuorten ja terveiden passaamista.
Ainakaan minun äitini ei anna autta kun ollaan kylässä. Uhriutuminen on paljon, paljon kivempaa.
Miksi vanhat ihmiset sitten kutsuvat lapsiaan ja lastenlapsiaan luokseen? Onko se vain tyhjää retoriikkaa? Ettei kutsua pidäkään ottaa tosissaan?
Parempi heidät on jättää yksin saatana.
Miksi ette kutsu heitä kotiinne vaan menette vaivoiksi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihana tytär kun tuo ruoat. Tämä(kin) joulu menee niin että minä teen lähes kaiken ja aikuiset lapset ja lastenlapset kokoontuvat meillä..olisihan se joskus kiva itse saada kutsu valmiiseen pöytään mutta ajattelen niin että kun lapsilla on vielä pieniä lapsia niin mulla on enemmän aikaa (olen vielä työelämässä). Tosin joskus olisi kiva kun esim. puolison lapset toisivat vaikka viinipullon tai kukan tullessaan. Osa aikuisista on todella itsekkäitä, kun eivät itse koskaan valmista juhla-ateriaa isolle porukalle, niin eivät tajua kuinka paljon aikaa ja vaivaa se vaatii. Anna vanhan äidin olla hetken kärttyinen, kohta se makaa haudassa ja muistelet kaihoisasti yhteistä aikaa.
Siinä meillä on taas oikea marttyrologian maisteri. Sinun kaltaisiasi on Suomi täynnä. Teillä on ihana joulu. Onnittelut.
Ja sinä olet se aikuinen lapsi joka ei tuo edes joulukukkaa mukanaan. Saati että auttaisit jouluaterian yms valmisteluissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihana tytär kun tuo ruoat. Tämä(kin) joulu menee niin että minä teen lähes kaiken ja aikuiset lapset ja lastenlapset kokoontuvat meillä..olisihan se joskus kiva itse saada kutsu valmiiseen pöytään mutta ajattelen niin että kun lapsilla on vielä pieniä lapsia niin mulla on enemmän aikaa (olen vielä työelämässä). Tosin joskus olisi kiva kun esim. puolison lapset toisivat vaikka viinipullon tai kukan tullessaan. Osa aikuisista on todella itsekkäitä, kun eivät itse koskaan valmista juhla-ateriaa isolle porukalle, niin eivät tajua kuinka paljon aikaa ja vaivaa se vaatii. Anna vanhan äidin olla hetken kärttyinen, kohta se makaa haudassa ja muistelet kaihoisasti yhteistä aikaa.
Kaikki ei muistele kaihoisasti. En minäkään. Minulla on kolme lasta. Äiti asui kaukana. Olen ainoa lapsi. Sovimme, että tulee miehensä kanssa aattona
Mutta paras silti. Ainoa mikä on turva tässä maailmassa.
Ei perhe rikki menr vaikka välillä tapellaan tai valitetaan, äidit ja mummotkin on vaan ihmisiä, mutta rakastaa ne perhettään enemmän kuin itseään.
Vanhalla ihmisellä voimat vähenee. Ei tahdo millään jaksaa kaikkea enää ja sitä on nuoren voimakkaan ihmisen vaikea kunnolla ymmärtää. Kuitenkin vanha ihminen haluaisi nähdä lapsiaan ja lastenlapsiaan ja yrittää järjestää vaikkapa sitä joulua. Mutta se käykin liiaksi voimille ja siitä tulee valitusta . Olisi parempi kutsua vanhat vanhemmat omaan kotiin tai käydä vain kahvilla päiväseltään heidän luonaan. Toki välimatkat saattavat estää tämän.
Vierailija kirjoitti:
Perseestä.
Tää on perseestä tää on persesstä tää o perseestä HEI !
Mikään ei ole niin rasittava kuin apn kaltainen vätys.
Ei tuossa kerrottu annettiinko äidille kellonaikaa vaan vai päivämäärä.