Muita, joilla joulu jää viettämättä syömishäiriön takia?

Vierailija kirjoitti:

Mulla jää viettämättä järkyttävän raskauspahoinvoinnin vuoksi. Mikään pysy sisällä ja voin vaan maata pimeässä huoneessa. Harmittaa, koska tykkään jouluruuista. 

Tsemppiä. Tiedän ettei tämä helpota oloasi nyt mutta pian se on ohi, vaikeinkin hyperemeesi menee ohi yleensä viimeistään 5kk kohdalla. Jouluruuat odottaa sitten seuraavana jouluna, tai voi niitä toki muulloinkin tehdä. Ja mikä tärkeintä, vauva on turvassa. Vaikka et itse pystyisi syömään kovin paljoa ja monipuolisesti, lapsi saa kyllä tarvitsemansa energian kasvaa.

T: hyperemeesi taipuvainen

Syön vaan Smoothieta Blenderistä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vanha ketju, mutta täälläkin yksi! Hautausmaalle vein kynttilän mutta mitenkään muuten en aio joulua viettää. Sukulaisia olisi kiva nähdä, mutta en vaan kykene. Itseinho on yksinkertaisesti liian voimakas. En oikein jaksa uskoa, että tästä enää ylös pääsisin - aika monta vuotta on jo mennyt samalla kaavalla.

Mäkin jätän väliin tänä vuonna. Aatto on muutaman tunnin päästä jo pulkassa, kun menee aikaisin nukkumaan. Hammasta purren ja keep calm, ei tämä loputtomiin kestä!

Tosi vaikea ymmärtää tällaista ajattelua, kun itse nautin joulusta. Että se olis joku pakollinen paha, joka pitää kärsiä läpi ja vaan oottaa, että pääsee nukkumaan. En siis tarkoita kritisoida, on vaan omasta vinkkelistä melkein mahdoton tajuta. Mutta varmaan ikävää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koristeitako olet sitten syönyt? Vai etkö osaa rajoittaa mitä ostat kaupasta?

Ei mitään tuohon suuntaan, enemmän niin päin, etten voi tavata perhettäni, koska aikovat todennäköisesti syödä jouluna. Minä taas haluan paastota ja tiedän, että se kiinnittäisi huomiota. Suo siellä, vetelä täällä.

No on tuo sitten aika pahana kyllä :(

Vierailija kirjoitti:

Syömishäiriö paranee syömällä...

Sua saattaa yllättää että jokainen syö. Muuten eivät olisi hengissä.

Vierailija kirjoitti:

Ei ainakaan kannata hakea apua häiriöön. Mieliummin vaan vetäytyä yksinäisyyteen kurkunpalojen kanssa, good luck!

Apua?

Olen nähnyt kun anoreksiaa sairastava syö ruokansa sairaalassa. Annoksen ottamista seurattiin ja vessakäyntiä rajoitettiin ruokailun jälkeen. Sai myös täydennysravinnejuomia välillä.

Ei tsemppiä ennen ruokailua eikä sen jälkeen. Jokainen ruokailu yksin omien ajatusten kanssa. 

Minulla ei ollut diagnosoitua anoreksiaa yhtä monena vuonna kuin bulimiaa joten en osaa sanoa, mutta en ymmärrä mitä hyvää tuollaisessa tilanteessa oli muuta kuin se että keho sai ravintoa enemmän kuin aiemmin.

Itsellä oli toipuessa mahdollisuus tehdä mielekkäitä asioita. Sopiva lääkitys, mahdollisuus valita mitä vain ruokaa itse halusin, mahdollisuus olla ulkona tai vaikka leffassa ja mahdollisuus liikkua miten halusin. 

Ja se oli silti niin rankkaa etten ikinä halua kokea sellaista uudelleen. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei ainakaan kannata hakea apua häiriöön. Mieliummin vaan vetäytyä yksinäisyyteen kurkunpalojen kanssa, good luck!

 

Apua?

Olen nähnyt kun anoreksiaa sairastava syö ruokansa sairaalassa. Annoksen ottamista seurattiin ja vessakäyntiä rajoitettiin ruokailun jälkeen. Sai myös täydennysravinnejuomia välillä.

 

Ei tsemppiä ennen ruokailua eikä sen jälkeen. Jokainen ruokailu yksin omien ajatusten kanssa. 

 

Minulla ei ollut diagnosoitua anoreksiaa yhtä monena vuonna kuin bulimiaa joten en osaa sanoa, mutta en ymmärrä mitä hyvää tuollaisessa tilanteessa oli muuta kuin se että keho sai ravintoa enemmän kuin aiemmin.

 

Itsellä oli toipuessa mahdollisuus tehdä mielekkäitä asioita. Sopiva lääkitys, mahdollisuus valita mitä vain ruokaa itse halusin, mahdollisuus olla ulkona tai vaikka leffassa ja mahdollisuus liikkua

Kuulostaa kyllä hemmetin hurjalta. Aika pulassa on, jos tuollaiseen joutuu...