Miten ex-pääministeri Sanna Marin on päässyt läpi yliopistosta vaikka ei osaa virkamiesruotsia pätkän vertaa?
Onko tämä malliesimerkki pisa-tulosten heikentymisestä Suomessa?
Kommentit (90)
Vierailija kirjoitti:
Eivätpä muutkaan viimeaikaiset pääministerit ole isommin ruotsia osanneet, tietysti Stubbia lukuun ottamatta, mutta hän onkin natiivi ruotsinkielinen.
Stuppi on suomenruotsalainen, siis lähes ruotsalainen. Ainakin omasta mielestään.
Tälläkin hetkellä ilmatilamme valvontaan osallistuu kaksi hävittäjäpilottia jotka eivät koskaan omien sanojensa mukaan läpäisseet virkamiesruotsin tutkintoa MPKK:n ilmavoimien koulutuslinjalla. Merkattu toki suoritetuksi...
Ei voi olla pitämättä tuosta valtion eniten oman oppilaitoksen linjauksesta - jonninjoutavuudet (esmes virkamiesruotsi) asetetaan niille kuuluvaan asemaan.
Kirjoitin ruotsista ihan hyvän arvosanan ylppäreissä ja suoritin myös ihan hyvin sen valtion ison kielikokeen joskus 15v. sitten. Silti en tuosta noin vaan vaihtaisi puhettani ruotsiksi työssäni, tietysti perusfraaseja ja yksittäisiä sanoja lukuunottamatta. En ole ruotsia juuri missään tarvinnut, enkä tule tarvitsemaankaan.
Orpokaan ei osa ruotsia.
https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/253703f9-3604-498f-aa2e-c32aae035…
No ei ole ainoa. Virkamiesruotsin läpäisseitä, jotka eivät puhu ruotsia, on varmaan 90 % valmistuneista. Että mitäpä tuota ihmettelemään. Jos ruotsia ei käytä, eipä sitä opi puhumaankaan. Paitsi APn kaltaiset nerot.
Kuinka sanoa, ettei ole käynyt yliopistoa sanomatta, ettei ole käynyt yliopistoa
Persu:
Uiukuttaa pakkoruotsista.
SIlti uikuttaa että Marin pääsi läpi yliopistosta, miten se osaa niin hyvin pakkoruotsia.
Marin tekee ihan fiksusti, kun ei suutaan ruotsiksi avaa. Joka sanaan ja ääntämykseen takerruttaisiin, ellei se olisi täydellistä. Rima on niin korkealla, että fiksu pitää suunsa kiinni. Ja miksi ylipäätään pitäisikään ruotsiksi puhua? Se on ihan kunnioitettava statement sinänsä, ettei puhu sillä kielellä.
Vierailija kirjoitti:
Siitä yliopiston pakollisesta ruotsin kurssista pääsee läpi hyvin alkeellisella kielitaidolla.
Puhumattakaan ammattikorkean virkamiesruotsista, varsinkin suullisesta kokeesta. Ihan oikeasti, sillä ruotsin taidolla, millä suullisen kokeen pääsi läpi, ei takuuvarmasti palvella yhtään ketään.
T. 2020 AMK-virkamiesruotsin suorittanut, joka osaa vain yksittäisiä sanoja ja lauseita koko kielellä. Enkä ollut edes huonoimpia läpipäässeistä.
Vierailija kirjoitti:
Marin on hyvätuloinen erittäin kaunis sivistynyt nainen. Kateellinen aloitus.
sivistyneisyydelle lähde. ei yliopisto ole sellainen.
Meitä on perheessä kolme virkamiesruotsin suorittanutta, jotka sujuvasti vaikenevat kyseisellä kielellä. Missään ei ole toistaiseksi tarvittu ja tuskin tullaan tarvitsemaankaan.
Lapsen ruotsinkielen taito oli yliopistoon mennessä olematon. Kävin jonkin kurssin ja seurasi ruotsinkielistä mediaa. Siinä se.
Jotta ei kaksisia tarvita tosiaankaan virkamiesruotsin vaatimusten läpäisyyn.
Marinin kielitaidosta ruotsin osalta en tiedä, mutta tuskin on surkeampi kuin omani.
Mä olen saanut keskikoulussa ehdot Ruotsissa, mutta mulla on nyt hyvä ammatti ja hyvä palkka. Englannilla olen pärjännyt työssäni.
Ruotsissakaan ei tarvita ruotsin kieltä. Siellä puhutaan sujuvasti englantia.
Vierailija kirjoitti:
Siitä yliopiston pakollisesta ruotsin kurssista pääsee läpi hyvin alkeellisella kielitaidolla.
Minulla on siskontyttö ja seurasin hänen tuskaisaa virkamiesruotsin opiskeluaan. Se oli Huvudstadsbladetin lyhyiden juttujen lukemista ja muutamia harjoituksia. Itse olen opiskellut 80- ja 90-luvulla eikä silloin virkamiesruotsinkoe ollut mikään ongelma muiden opintojen seassa. Sehän oli paljon helpompaa kuin muut opinnot.
Ero ikäluokkien välillä on siinä, että aikanani koulussa opiskeltiin turhaan jupisematta. Meidän matematiikanopettajamme oli pelottava kun hän kilahti milloin kenenkin oppilaan ymmärtämättömyyteen. Hän laittoi kierrevihkonsa rullalle ja löi sillä rytmiä kun hän puhui todella painokkaasti sitä, mikä kaikkien olisi pitänyt ymmärtää.
Luin äsken jotain vanhaa lehti haastattelua. Petteri Orpo on jäänyt luokalleen lukion toisella. Revi siitä, ikuinen Marinin vainoaja.
Vierailija kirjoitti:
Mistäs me hänen kielitaitonsa tiedetään. Moni poliitikko ei osaa edes englantia. Marinilla oli kyllä ihan hyvä yo- todistus. Monet poliitikot ja kuuluisuudet ovat olleet ihan surkeita koulussa ja jääneet luokalleenkin. Harkimokin jäänyt kaksi kertaa.
Sale oli kuutosen oppilas. Kertoi itse ryhdistäytyneensä intissä ja lukeneensa sen jälkeen pääsykokeisiin tosissaan.
Vierailija kirjoitti:
Mites riikkulin ruotsi,
Sieg helg osaa kyllä sanoa kun juhlii ruotsalaisten aateveljien ja -siskojen kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Ruotsissakaan ei tarvita ruotsin kieltä. Siellä puhutaan sujuvasti englantia.
En suosittele. Jäät ulkopuoliseksi fikapaussilla jos et muutaman lauseen vertaa puhu ruotsia muiden kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mites riikkulin ruotsi,
Sieg helg osaa kyllä sanoa kun juhlii ruotsalaisten aateveljien ja -siskojen kanssa.
Mitä kieltä nuo sanat ovat?
Niin pääsee. Itsekin pääsin läpi pelkällä yläasteen ruotsin opinnoilla, mutta en mitenkään helposti.Jos kahden opintopisteen kurssia edeltää lukion ruotsiopinnot hyväksytysti suoritettuna pääsee ihan varmasti läpi.