Lue keskustelun säännöt.
Joulunvietto yksin
Kaikille joulunaika ei tarkoita ruuasta notkuvia pöytiä ja perheen kokoontumisia hyvällä hengellä. Aikuisena lapsettomana vietän joulun pyhät usein yksin. Lähipiiri viettää aikaa omien perheiden kanssa. Vanhemmat jo edesmenneitä. Mitä tekisi jouluna?
Kommentit (323)
Itse hoidin sukuloinnit alta pois kuukausi sitten, että voin jouluna olla yksin ja rentoutua. Nautin siitä, ettei tarvi olla menossa mihinkään. Jouluruokia on tullut syötyä jo useampaan kertaan eri tilanteissa, joten varmaan tulee syötyä muita ruokia jouluna.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minulla oli aikoinaan 60v työkaveri, joka oli aina asunut yksin. Hän oli sitä mieltä, että kun on tottunut asumaan ja elämään yksin, niin ei joulu sen kummempi asia ole olla yksin. Hänelläkin oli veljen perhe, jonne aina kutsuttiin kylään, mutta jotenkin hän tunsi olevansa ylimääräinen siellä vaikka heillä ihan hyvät välit olikin.
Minä olin viisikymppiseksi asti yksin. Olin siihen tottunut ja viihdyin kodissani. Vietin joulua, koristelin ja tunnelmoin, söin hyvin, nautin. Minuakin kutsuttiin ties minne, hyvää tarkoittaen totta kai, mutta itse koin että olisi vain ollut outoa olla jonkun toisen perheen mukana viettämässä joulua. Se olisi jotenkin antanut kuvaa että olen yksinäisempi ja säälittävämpi kuin olenkaan.
Viimeiset 10 vuotta minulla on ollut miesystävä ja nyt taas ajatus yksinolosta tuntuisi ankealta kun on tottunut että on läheinen jonka kanssa viettää joulua. Suhtautuminen yksinoloon näyttää vaihtelevan tilanteen mukaan.
En ole ikinä ymmärtänyt miksi nimenomaan joulu pitäisi viettää suvun kanssa kun ei sellaista "pakkoa" ole muilla pyhäpäivillä. Eihän se ole välittämättä jättämistä jos ei sentään halua 24h vierailuja. Otetaan vaikkapa videopuhelua sitten sopivissa väleissä.
Vierailija kirjoitti:
Miksi et laita itsellesi jouluruokia? Kukas kissan hännän nostaisi, jos ei kissa itse? Koristelen aina upean joulu, leivon, laitan ruokia, katan kauniisti, syön, katson parhaat jouluelokuvat DVD/-telkkari, käyn joulukonsertissa mahdollisimman lähellä joulua, kuuntelen joulauluja, saan joululahjoja, käyn joulusaunassa, teen joulujalkakylvyn, tuoksuttelen vastalla, kynttilöin, soihtuloin jne.
Ei yksinään olo estä nauttimasta.
Kuulostaa ihanalta! :)
Monella kunnollisella ja hyvällä miehellä on kaikki joulut olleet pitkän aikaa tällaisia. Yksinäisyyttä, katkeruutta, tyhjyyttä ja elämässä epäonnistumisen pyörittelyä päässään. Kenellekään ei ole koskan kelvattu, kukaan ei rakasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lapsuuden jälkeen en todellakaan halua viettää sukujoulua. Perheen kesken kyllä. Monissa perheissä joulu yhtä painajaista, perheen äideille ihan hirveetä raatamista. Ei kiitos.
Ei ole vain yhtä onnellista tapaa viettää joulua.
Vierailija kirjoitti:
Miksi et laita itsellesi jouluruokia? Kukas kissan hännän nostaisi, jos ei kissa itse? Koristelen aina upean joulu, leivon, laitan ruokia, katan kauniisti, syön, katson parhaat jouluelokuvat DVD/-telkkari, käyn joulukonsertissa mahdollisimman lähellä joulua, kuuntelen joulauluja, saan joululahjoja, käyn joulusaunassa, teen joulujalkakylvyn, tuoksuttelen vastalla, kynttilöin, soihtuloin jne.
Ei yksinään olo estä nauttimasta.
Näin minäkin tekisin ja tein kun yksin asuin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehkä myöhäistä tätä vuotta ajatellen, mutta varmaan johonkin järjestöön pääsee auttamaan esim. vähävaraisten joulujuhlan järjestelyissä.
Miksi meidän lapsettomien pitää AINA tehdä hyväntekeväisyyttä? Miksette ikinä ehdota näitä aktiviteetteja perheellisille?
Eihän siihen ketään pakoteta, vaan joku antoi hyvän vaihtoehdon heille, jotka kokee olonsa yksinäiseksi.
Vierailija kirjoitti:
Miksi et laita itsellesi jouluruokia? Kukas kissan hännän nostaisi, jos ei kissa itse? Koristelen aina upean joulu, leivon, laitan ruokia, katan kauniisti, syön, katson parhaat jouluelokuvat DVD/-telkkari, käyn joulukonsertissa mahdollisimman lähellä joulua, kuuntelen joulauluja, saan joululahjoja, käyn joulusaunassa, teen joulujalkakylvyn, tuoksuttelen vastalla, kynttilöin, soihtuloin jne.
Ei yksinään olo estä nauttimasta.
Minusta on ihanaa olla vain lokoillen. Ei stressiä ruoista, joululahjoista.....Laitan puhelimenkin kiinni. Kerrankin saan olla vain väsäämättä mitään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Laivaristeily heille jotka haluavat vilinää ja vilskettä ympärilleen. Spa viikonloppu heille jotka haluavat itseään kunnolla hemmotella tai sitten kotijoulu. Kun kukaan ei sano tai käske, voi koko aaton olla vaikka pyjama päällä ja aloittaa aamun suklaa konvehteilla ja lämpimällä glögillä. Jouluruokaa vain omiksi tarpeiksi niin ei tarvi sitä syödä Uuteen Vuoteen asti :) . Tärkeintä oikeastaan on ettei ota stressiä siitä että voi ei, nyt on Joulu ja jotain erikoista pitäisi keksiä että se Joulu 'tuntuisi' joululta..
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joulusta tehty liian suuri numero. Olen sinkku, ei perhettä. Vietän joulun kuin normaalin viikonlopun. Säästän rahaa, vaivaa ja stressiä. Kristuskaan ei syntynyt jouluna, vaan joskus syksyllä. Joulu on pelkkä kulutusjuhla, kauppiaiden markkinahuumaa.
Joulusta on tehty kapitalistinen kulutusjuhla. Siksi en vietä sitä
Mitä väliä sillä on, mitä se on toisille - sitä voi viettää itse ihan omalla epäkapitalistisella tavallaan nauttien.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miten olet edellisinä jouluna tehnyt?
Elämä on hallitsematon. Se keikkuu miten sattuu. Välillä menee tosi huonosti.
Onni on se että se voi keikahtaa nopeasti myös toiseen suuntaan!!!
Viime joulu oli minulle synkkä. Tuntui että kaikki puuttui. Huomio oli siinä mitä kaikkea ei ole.
Keväällä keikahti. Ihme tapahtui. Tulin raskaaksi ja nyt olen onnellinen yötä päivää vastasyntyneen kanssa.
Molemmat puolet näyttää kuuluvan elämään. Toivon että viimeistään ensi joulu on aloittajalle taas ilon joulu <3
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Monella kunnollisella ja hyvällä miehellä on kaikki joulut olleet pitkän aikaa tällaisia. Yksinäisyyttä, katkeruutta, tyhjyyttä ja elämässä epäonnistumisen pyörittelyä päässään. Kenellekään ei ole koskan kelvattu, kukaan ei rakasta.
Minulla on moni hieno mies jäänyt ottamatta matkaan kun en jaksanut uudelle tuttavuudelle opettaa et käy parturissa ja siistii parran.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehkä myöhäistä tätä vuotta ajatellen, mutta varmaan johonkin järjestöön pääsee auttamaan esim. vähävaraisten joulujuhlan järjestelyissä.
Miksi meidän lapsettomien pitää AINA tehdä hyväntekeväisyyttä? Miksette ikinä ehdota näitä aktiviteetteja perheellisille?
Eihän siihen ketään pakoteta, vaan joku antoi hyvän vaihtoehdon heille, jotka kokee olonsa yksinäiseksi.
Vinkki oli hyvä! Tuollaisista jää itsellekin hyvä mieli. Joulupatakeräyksiin osallistuminen jne
Käyn toisen sinkkunaisystäväni kanssa joulupäivänä kävelyllä. (Terveisiä, jos satut tätä palstaa lukemaan.)
Vierailija kirjoitti:
Monella kunnollisella ja hyvällä miehellä on kaikki joulut olleet pitkän aikaa tällaisia. Yksinäisyyttä, katkeruutta, tyhjyyttä ja elämässä epäonnistumisen pyörittelyä päässään. Kenellekään ei ole koskan kelvattu, kukaan ei rakasta.
Niin se uhrin asemaan jääminen rikkoo ihmisen.
Kannattaa lukea Juha Klaavun Lapsuuden kehityksellinen trauma, syy arvottomuuteen häpeään ja syyllisyyteen -kirja, niin ymmärtää mikä elämässä pohjimmiltaan mättää. (Se, ettei ole oma aito itsensä, eikä tunne itseään, kun on kasvanut oloissa, jossa ei ole tullut nähdyksi sellaisena kuin on.)
Minusta on erittäin mukavaa olla yksin jouluna. Opin aikanaan jo kun oli koira niin kuljin aamusta kaupungilla aikaisin. Eikä ketään missään. Hiljaista, kerrankin hiljaista ja rauhallista. Koira, toki koulutettu, oli aina irti ja tykkäsi sekin liikkua. (Huom. se, ei hän). Sitten kotona olemista. Musiikkina taustalla jotain mukavaa, mutta ei missään nimessä radiosta, koska niitä joululauluja en ole koskaan halunnut kuunnella. Pientä puuhastelua ja joka aterialle eri ruoka eikä mitään perinteisiä jouluruokia. Niitä laatikoita ja muita joutuisi syömään monta päivää peräkkäin. Etukäteen suunnittelin mitä milloinkin ja kaupasta sen mukaisesti ostokset jääkaappiin. Kirjoja luen jouluna paljon. Kynttilät tietty. Mukava, lämmin, rauhallinen ja rento elo.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Monella kunnollisella ja hyvällä miehellä on kaikki joulut olleet pitkän aikaa tällaisia. Yksinäisyyttä, katkeruutta, tyhjyyttä ja elämässä epäonnistumisen pyörittelyä päässään. Kenellekään ei ole koskan kelvattu, kukaan ei rakasta.
Minulla on moni hieno mies jäänyt ottamatta matkaan kun en jaksanut uudelle tuttavuudelle opettaa et käy parturissa ja siistii parran.
Sitä vähän epäilee, että pitäisi sitten opettaa monta muutakin asiaa. Eikä sellainen äiti-lapsi-suhde kiinnosta ollenkaan.
Miksi meidän lapsettomien pitää AINA tehdä hyväntekeväisyyttä? Miksette ikinä ehdota näitä aktiviteetteja perheellisille?