Mistä te kuvittelette että nää kasvavat ahdistuneisuushäiriöt yms johtuu?
Suurinosa teistä ei ees tiedä mikä sen ongelman juurisyy on, te vaan oletatte että jotkut ihmiset syntyy tänne maailmaan ihan sekasin ja et ne on hulluja tai jotain :D Mä tiedän tän koska mä oon kasvanut ympäristössä missä on katottu alaspäin mt-ongelmaisia. Se kuvitelma on että jotkut vaan on hulluja :D
Ei se mee niin.... Se on jatkumoa kokoajan siitä että kukaan ei tee omaa traumatyötään, ne kasvattaa omat lapsensa omien traumojensa kautta tiedostamatta edes koko asiaa.
Siihen tottakai kaikki muu skeida mitä tämä yhteiskunta puskee, koska mikään ei ole luonnollista eikä normaalia.
Siel on aivan älytön ongelmapesäke ja norsu huoneessa mitä kukaan ei edes ymmärrä.
Kukaan ei osaa kattoa pintaa syvemmälle koskaan missään asiassa
Hei me eletään ihmiskunnan huippua :DD oikeesti me eletään ihan päinvastaista, tää on alenemistila ollu jo tuhansia vuosia, ei täs oo missää vaiheessa mikää kehittyny, päinvastoin kaikki on menny huonommaks tuhansia vuosia.
Me ollaan teknologian kulussakin menty ihmiskuntana ihan väärään suuntaan
Tääl ei panosteta ihmisen sisäiseen kasvuun ollenkaan, vaikka jokainen meistä on spirituaalinen olento tässä universumissa.
Mut joo :D Lisää pilsuja, eiköhä se siitä :D
Kommentit (122)
Se riippuu niin ihmisestä.
Osaa kaltoinkohdellaan.
Osa tekee itse väärin eikä kanna vastuutansa itsestänsä ja omasta hyvinvoinnista.
Oma sisäinen työ on oma tehtävä.
Elämä tulisi järjestää niin että se on mieluisaa.
Elämä ja yhteiskunta tulee hyväksyä ja tietysti täytyy tehdä voitavansa asioiden eteen.
Näin simppeliä.
Työ ja koulu on nykyään todella vaativaa. Kenelläkään ei ole enää aikaa tai jaksamista työn tai koulun ulkopuolella. Työttömyys.
Vierailija kirjoitti:
Ihmiskontaktien puute, some, helikopteri-vanhemmat ja ohjatut harrastukset - ilman luontaista kaveripiirin puuhastelua. Mt-puhe ja ylidiagnosointi. Yo-kirjoitusten painoarvo jatko-opinnoissa.
Erinomaisesti tiivistetty. Lisätään tähän vielä joidenkin vanhempien kyvyttömyys viettää aikaa lastensa kanssa. Vanhempien esimerkki tolkuttomasta ruutuajasta on vielä pahempi kuin monet ohjatut harrastukset.
Vierailija kirjoitti:
Työ ja koulu on nykyään todella vaativaa. Kenelläkään ei ole enää aikaa tai jaksamista työn tai koulun ulkopuolella. Työttömyys.
Lapseni käy nyt lukiota. Pitkässä matematiikassa vaaditaan paljon vähemmän kuin 90-luvun lopulla, myös fysiikka on huomattavasti helpompaa nykyään. Koulusta tekee kuormittavan älyttömät projektityöt, jolloin aikaa ei jää laaja-alaiselle opiskelulle.
Mediasta ja jatkuvasta valehtelusta,woketuksesta .
Työelämästä on tullut liian raskasta, ja ihmiset sairastuu työuupumukseen, mutta koska se ei ole täällä virallinen diagnoosi toisin kuin esim Ruotsissa, pitää sairaslomaa varten laittaa muu diagnoosi, kuten masennus tai ahdistuneisuushäiriö.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Työ ja koulu on nykyään todella vaativaa. Kenelläkään ei ole enää aikaa tai jaksamista työn tai koulun ulkopuolella. Työttömyys.
Lapseni käy nyt lukiota. Pitkässä matematiikassa vaaditaan paljon vähemmän kuin 90-luvun lopulla, myös fysiikka on huomattavasti helpompaa nykyään. Koulusta tekee kuormittavan älyttömät projektityöt, jolloin aikaa ei jää laaja-alaiselle opiskelulle.
Oma lapseni on Helsingin eliittilukiossa. Koulu sujuu ja on kuulemma helppoa. Ainoa asia mistä jaksaa ärsyyntyä on jatkuva ahdistuksesta jauhaminen ja varoittelu. Hänen mukaansa ei mikään ihme, että kaikki ahdistuu, kun koulussa ei muusta puhuta, kun mistä voisi ahdistua.
Naurettava tekosyy olla pois töistä.
Vierailija kirjoitti:
Unen vähyys.
Niin totta. Terveen elämän yksinkertainen resepti:
1. riittävä uni
2. terveellinen ruoka
3. runsas liikunta
4. sosiaalinen elämä
Karl Marx puhui alienaatiosta. Ihmiset todellakin ovat vieraantunut rakkaudesta ja "jalosta villistä" --- alkuperäisestä ihmisluonnosta.
Pumpulissa kasvaminen helikopterivanhempien hellässä huomassa niin, että lapsi kasvaa maailmannapana. Ei opita sietämään pettymyksiä, joten kaikki vähänkin epämieluisa koetaan ahdistavana. Kaikelle halutaan myös diagnoosi. Esim. Hautajaisiin pyydetään rauhoittavaa lääkitystä, että voi mennä, ei olla valmiita kokemaan normaaleita surun tunteita.
Vanhemmat myös toivoo lapselle lääkitystä "arjen ja koulun haasteisiin" vaikka iso osa näistä haasteista johtuu huonosta vanhemmuudesta.
Tiedän tapauksen, jossa yläkouluikäisten ei voinut mennä kouluun koska se ahdisti joten pelasi vain tietokoneella. Vanhemmat eivät saaneet pleikkaria pois, koska lapsi olisi tästä äidin mukaan AHDISTUNUT lisää. Yrittivät vaatia, että ope tulisi kotiin opettamaan. En tiedä, mitä heille kuuluu nykyään. Tuollainen leijonaemoilu on sairasta.
Kiusaaminen, some, taloudellinen selviäminen onhan näitä ja joka ikknen hallitus kurittaa niitä joilla on muutenkin vähän varallisuutta
Kristinuskon korvaaminen woke-dogmeilla ei edistä nuorison mielenterveyttä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmiskontaktien puute, some, helikopteri-vanhemmat ja ohjatut harrastukset - ilman luontaista kaveripiirin puuhastelua. Mt-puhe ja ylidiagnosointi. Yo-kirjoitusten painoarvo jatko-opinnoissa.
Erinomaisesti tiivistetty. Lisätään tähän vielä joidenkin vanhempien kyvyttömyys viettää aikaa lastensa kanssa. Vanhempien esimerkki tolkuttomasta ruutuajasta on vielä pahempi kuin monet ohjatut harrastukset.
Minä puolestani lisäisin tähän vielä nykyajan kasvatuksen. Lapsi ja nuori on opetettu siihen, että kaiken tulisi olla kivaa, mutta samalla mistään ei saisi lähteä esim. ääntä. Totuus kuitenkin on, että kivaa on vain vähän maailmassa, kaikki loppu on tylsää ja/tai ikävää. Viimeistään nuorena aikuisena todellinen elämä lyö kasvoille ja alkaahan siinä silloin ahdistaa.
Olen opiskellut korkeakoulussa ja yliopistossa 2000 luvun alussa ja 2020 luvun taitteessa. Työelämässäkin olen ollut yhtäjaksoisesti vuodesta 1999.
Väitän, että nykyään opiskelu on helpompaa ja vapaampaa, saat enemmän vaikuttaa siihen miten ja missä teet. Valinnanvapautta on enemmän. Heikkoja tuloksia katsotaan läpi sormien, kun mitään ei saa vaatia ja kaikkea pitää ymmärtää. Ennen piti tehdä just niinkuin kurssin vetäjä halusi, miellytti se sua tai ei.
Työelämässä sama, kaikki asiat on teoriassa keskusteltaessa, sovittavissa ja vaikka silti teet kaiken vastoin esihenkilön ohjeita, sua pitäis ymmärtää, koska "olit kenties epämukavuusalueellasi, eikä esihenkilösi osannut tunnistaa lisäkoulutuksen tarvetta työtehtäviesi asiakasrajapinnassa".
Ennen oli kuri töissäkin kovempi.
Mielestäni se, että ihmisten elämä on kuin pumpulia lapsesta lähtien, on karhunpalvelus. Sitten kun elämässä aletaan jotain vaatia, sorrutaan ja murennutaan sen olemattoman paineen alla.
M47
Vierailija kirjoitti:
Pumpulissa kasvaminen helikopterivanhempien hellässä huomassa niin, että lapsi kasvaa maailmannapana. Ei opita sietämään pettymyksiä, joten kaikki vähänkin epämieluisa koetaan ahdistavana. Kaikelle halutaan myös diagnoosi. Esim. Hautajaisiin pyydetään rauhoittavaa lääkitystä, että voi mennä, ei olla valmiita kokemaan normaaleita surun tunteita.
Vanhemmat myös toivoo lapselle lääkitystä "arjen ja koulun haasteisiin" vaikka iso osa näistä haasteista johtuu huonosta vanhemmuudesta.
Tiedän tapauksen, jossa yläkouluikäisten ei voinut mennä kouluun koska se ahdisti joten pelasi vain tietokoneella. Vanhemmat eivät saaneet pleikkaria pois, koska lapsi olisi tästä äidin mukaan AHDISTUNUT lisää. Yrittivät vaatia, että ope tulisi kotiin opettamaan. En tiedä, mitä heille kuuluu nykyään. Tuollainen leijonaemoilu on sairasta.
Tämä on totta. Mutta tuossa ei kyllä ollut leijonaemosta kyse. Ne nimittäin antaa tarvittaessa "vauhtia" pennuilleen ja vaativat, mikäli tarvetta on.
Ihmiskontaktien puute, some, helikopteri-vanhemmat ja ohjatut harrastukset - ilman luontaista kaveripiirin puuhastelua. Mt-puhe ja ylidiagnosointi. Yo-kirjoitusten painoarvo jatko-opinnoissa.