Lue keskustelun säännöt.
Kokeilin työtä kotihoidossa - ei enää ikinä
17.12.2024 |
Suurin osa asiakkaista oli ihan järkyttävän tympeitä. Itse voin käsi sydämellä vannoa, että olen aina asiallinen ja ystävällinen, puhun kaikille kauniisti. Tuli kyllä niin kamala olo kun muutaman vuoron kotihoidossa sijaistin. Asiakkaat on tosi tarkkoja, esim aamukahvi pitää keittää juuri tietyllä tavalla ja se tarjoillaan juuri oikeasta kupista ja lusikka pitää olla kupissa tietyssä asennossa. Joo okei, mutta jos ystävällisesti asiasta kysyin että kerrotko tarkemmin kuinka tämän halusit, sain takaisin sellaista ilkeilyä etten ole aiemmin kokenut. En todellakaan tuntenut olevani hoitoalan ammattilainen (olen sairaanhoitaja), vaan joku kyykytettävä kotipiika. Hoitaja on kyllä tosi haavoittuvassa asemassa yksin vieraiden ihmisten kotona. Kotihoidossa kuitenkin vielä suht hyväkuntoisia asiakkaita, joilla on aikaa ajatella vaatimuksia ja ilkeilyjä hoitajien päänmenoksi. Dementikkojen puheet ymmärrän ja osaan ohittaa, kuspäiden en. Harmi, muutama tosi ihana mummu siellä joukossa oli ja kaikki sujui heidän luonaan ihanasti.
Kommentit (43)
Kyllä tähän valitettavasti törmää kaikilla asiakaspalvelualoilla. Kyllästyttää jatkuva vaatiminen ja valitus ihan kaikesta mahdollisesta, vaikka kuinka parhaansa tekee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä sanon itselleni vieraammille/oudommille aina ihan reilusti suoraan että nyt saat neuvoa ihan urakalla kun en ole koskaan ennen käynyt. Huumori on usein avain työn sujuvuuteen.
Joo, mutta et ole tuurilla tainnut törmätä kunnolla häiriintyneisiin kun et näköjään yhtään ymmärrä minkälaisista ihmisistä tässä puhutaan
T: hoitoalalle kelpaamaton.
Monille hoiva-alan työntekijät ovat palvelijoita ja piikoja, joita saa komentaa ja haukkua. Anoppi oli juuri sellainen, jolle ei mikään kelvannut. Kilteimpiä itketti ja teki valituksia suurinpiirtein siitä, etteivät niianneet ja kumarrellen hänelle kunnioittavasti. Sitten alkoikin epäily varkauksista ja pahempaakin. Dementiaahan se oli selvisi sitten aikanaan.
Kotihoidon asiakkaiden kanssa kestin, mutta vanhainkodin työntekijöiden käytös ja asenne oli ihan omaa luokkaa.
Muutama kesä sitten tein kesälomalla keikkaa vanhainkodissa (keräsin rahaa lomamatkaan).
Tuolla eletään ihan omassa kuplassa tai jotain. Mitään en osannut tehdä oikein, vähän kaikesta tuli huomautusta ja kuittausta.
Aamupalalla laitoin väärän väriset mukit Mairelle ja Väinölle. Aunen papiljotit oli väärin kierretty, Hilman papiljotti huivi oli väärin laitettu päähän. Elmalle ei saa laittaa laamapaitaa puseron alle. Tuovin alushousut oli silitetty ja viikattu väärin.
Juu, minulle riitti se 4 viikkoa. Päätyöni ollut viimeiset 20 vuotta kotisairaalassa joten enköhän minä hoitotyöt hallitse.
Huh huh, en ikinä pystyisi hoitamaan ketään ihmistä,
kuvottavia, vailla mitään käytöstapoja, ja tästä syystä hoidan vain eläimiä.
Oma kokemus on, että moni aidosti kiltti ihminen kuolee nuorena ja monet pahasuiset änkyrät elävät vanhaksi. Ja tuo ruma luonne tuppaa pahenemaan vain iän myötä. Kaikesta valitetaan ja yritetään kontrolloida.
Mieleen tulee mm. miehen edesmennyt mummo. Puhui hoitohenkilökunnalle juuri noin rumasti, kun kotihoidosta tulivat käymään. Sama vaativuus oli läheisiä kohtaan, tiskit piti laittaa koneeseen tietyllä tavalla jne. Ja muistan, kun vietiin ekan kerran vauva näytille, niin mummo tokaisi "Onpa erikoisen näköinen lapsi". Mainittakoon, että lapsi muistutti vauvana hyvin paljon miestäni. :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Näiden kanssa pitää olla topakka täti tai setä. Ei todellakaan kaikista ole tuohon hommaan. Tiedän ihan lyhyen omaishoito kokemuksen jälkeen, että minusta ei siihen olisi työnä. Se herttainen omainenkin muuttui ihan hirviöksi!
Ainakin arvostan kaikkea hoitotyötä sen jälkeen ihan täysillä.
Pysy geriatrialla konttorihommissa 🤭😄💩.
Sovit joukkoon etkä erotu. 😂😂😂
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tämäkö selittää, miksi saan usein todella ystävällistä palvelua terveydenhuollossa? Olen siis sellainen asiakas, joka tervehtii ja on ystävällinen. Selitän asiani selkeästi, johdonmukaisesti ja asiallisesti. Kiitän ja lähtiessä toivotan mukavat työpäivät/ viikonloput/joulut tms.
En ole ajatellutkaan, että iso osa asiakkaista voisi olla kiukkuisia mörrimöykkyjä.
Ei meillä (omaiseni luona) ainakaan kotisairaanhoito eikä kotihoito kahveja keitellyt. Ruuan sai tilata valmiina jos halusi. Sairaanhoitaja otti vain verikokeita ja joskus tarkisti lääkitystä.
Ikävää että noin outoja asiakkaita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Muistathan että kotihoito ei palvele, vaan avustaa ja auttaa arjen toiminnoissa, toimintakykyä ylläpitäen. Moni saattaa yrittää saada palvelemaan. Mutta jos kotona aikoo asua ja olla kotihoidon asiakas, niin silloin asioiden pitää sujua, ja patistaa vanhus hommiin mukaan. Ei kannata lähteä tuohon että tekee kaiken puolesta ja kääntää lusikat yms. Jos vanhus ei kykene siihen itse, onko koti enää oikea paikka hänelle? Ja jos ei kelpaa olkoot ilman apuja
Olen vanhuksen omaishoitaja.
Ymmärrän kyllä, että jos vanhus on aina tottunut tekemään tietyllä tavalla eikä enää pysty siihen, hän tietenkin pyytää tekemään juuri totutulla tavalla.
Esim laittamaan kupin tietyllä tavalla tai tietyn määrän sokeria kahviin jne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Oma kokemus on, että moni aidosti kiltti ihminen kuolee nuorena ja monet pahasuiset änkyrät elävät vanhaksi. Ja tuo ruma luonne tuppaa pahenemaan vain iän myötä. Kaikesta valitetaan ja yritetään kontrolloida.
Mieleen tulee mm. miehen edesmennyt mummo. Puhui hoitohenkilökunnalle juuri noin rumasti, kun kotihoidosta tulivat käymään. Sama vaativuus oli läheisiä kohtaan, tiskit piti laittaa koneeseen tietyllä tavalla jne. Ja muistan, kun vietiin ekan kerran vauva näytille, niin mummo tokaisi "Onpa erikoisen näköinen lapsi". Mainittakoon, että lapsi muistutti vauvana hyvin paljon miestäni. :D
Muistisairauden alku tekee tuollaista. Voi oireilla paljon ennen kuin on selkeä muistisairaus.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Just tänään ajattelin, että ei riittäisi mun kärsivällisyys millään hoitajaksi, kun tein keikan kirralle. Pääosa potilaista on viikonlopun jäljiltä päivystyksen sekopäitä ylivuotoja eivätkä lainkaan kirurgisia. Kuin zombilauma rynkyttäisi keittiön ovia vähän väliä, kaikki tarvitsemassa jotain, toistat samaa tuhat kertaa. Ja näitä ovia ei tietenkään saa lukkoon, joten olen linnoittanut itseni sisäpuolelle teräksisillä apupöydillä. Jeesus mitä menoa nykyään koko ajan, joka puolella.
Ja tämä ajatus siis lähti siitä, että ihmiset yleensä ovat nykyään aivan hirveitä. Kaikki käytöstavat putosivat koronan kohdalla. Mun horrortyökokemukseni on yksityisen lääkäriasemaketjun valtakunnallisesta ajanvarauksesta (CC), mihin ei siis tarvita hoitajataustaa. Ihan puhdasta horroria, ja ne asiakkaat ovat sentään täysivaltaisia, itsenäisiä toimijoita. Kestin 8 kk ja olin
Olen kohtelias.
Kerron kuitenkin, että asiakkaan kannalta tuollainen keskitetty ajanvaraus on häiritsevä. Se ei tiedä paikallisista toimintatavoista.
Lääkäriasemat säästää käyttämällä keskitettyä palvelua. Ei ole kätevää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Muistathan että kotihoito ei palvele, vaan avustaa ja auttaa arjen toiminnoissa, toimintakykyä ylläpitäen. Moni saattaa yrittää saada palvelemaan. Mutta jos kotona aikoo asua ja olla kotihoidon asiakas, niin silloin asioiden pitää sujua, ja patistaa vanhus hommiin mukaan. Ei kannata lähteä tuohon että tekee kaiken puolesta ja kääntää lusikat yms. Jos vanhus ei kykene siihen itse, onko koti enää oikea paikka hänelle? Ja jos ei kelpaa olkoot ilman apuja
Et tiedä nykyaikaisesta mitään.
Nykyään kotona pidetään erittäin huonokuntoisia. Eivät pääse laitokseen.
Olin palvelutalossa töissä, jossa oli todella hankalia hoidettavia. He kohtelivat hoitajia kuin orjia. Mikään ei kelvannut. Kahvipaketti täytyi olla sentilleen samassa paikassa, mistä se otettiin. Tiskiharja täytyi olla tietyssä asennossa yms. Kuka näitä hulluja jaksaa hoitaa, minimipalkalla?
Vierailija kirjoitti:
Tämäkö selittää, miksi saan usein todella ystävällistä palvelua terveydenhuollossa? Olen siis sellainen asiakas, joka tervehtii ja on ystävällinen. Selitän asiani selkeästi, johdonmukaisesti ja asiallisesti. Kiitän ja lähtiessä toivotan mukavat työpäivät/ viikonloput/joulut tms.
En ole ajatellutkaan, että iso osa asiakkaista voisi olla kiukkuisia mörrimöykkyjä.
Katsotaan sitten kun olet monisairas kivulloinen vanhus.
Ihanaa työskennellä teinien kanssa, kun tietää millaista vanhusten kanssa on. "Ongelma"nuori on kohtelias, kohtuullinen ja pystyy normaaliin vuorovaikutukseen. Vain harva vanhus pystyy samaan.
Vanhuksista pitäisi tietysti puhua kauniisti, mutta itsekkäät minäminäminä- ja valivalivalivali-vanhukset ovat raskaita hoitaa. Oppisivatpa vanhukset olemaan kiitollisia, että on vielä ihmisiä, jotka jaksavat hoitaa heitä. Vanhusten jatkuvan valituksen kuuntelu on todella ikävää. Hoitotyö on muutenkin raskasta. Ai niin ja pian se on norokausi kaiken tämän pärskintäajan seuraksi. Sittenpä ripulin takia jatkuva vaipanvaihtoshow käynnistyy.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä sanon itselleni vieraammille/oudommille aina ihan reilusti suoraan että nyt saat neuvoa ihan urakalla kun en ole koskaan ennen käynyt. Huumori on usein avain työn sujuvuuteen.
Joo, mutta et ole tuurilla tainnut törmätä kunnolla häiriintyneisiin kun et näköjään yhtään ymmärrä minkälaisista ihmisistä tässä puhutaan
Vain vasta yli 20 vuotta ollut alalla, kaikenlaista on tullut vuosien aikana nähtyä. Oma asenne ratkaisee, varsin monessa tilanteessa.
- se jota lainasit
Ja tämä ajatus siis lähti siitä, että ihmiset yleensä ovat nykyään aivan hirveitä. Kaikki käytöstavat putosivat koronan kohdalla. Mun horrortyökokemukseni on yksityisen lääkäriasemaketjun valtakunnallisesta ajanvarauksesta (CC), mihin ei siis tarvita hoitajataustaa. Ihan puhdasta horroria, ja ne asiakkaat ovat sentään täysivaltaisia, itsenäisiä toimijoita. Kestin 8 kk ja olin sillä kokemuksella konkari.