Lue keskustelun säännöt.
Millaisella porukalla vietät joulua?
Kommentit (163)
Vierailija kirjoitti:
Useissa kommenteissa on, että aikuiset lapset perheineen tulevat, kuten joka joulu. Se mietityttää, että miksi lapset eivät koskaan vietä joulua puolisoidensa perheiden kanssa?
Omat vanhempani ovat eronneet ajat sitten. Äitini on lisäksi joulutunnelman pilaaja, jonka kanssa ei voi olla liian pitkään saman katon alla varsinkaan lasten kanssa.
Puolisoni vanhemmat ovat lapsirakkaita ja hoitavat ja leikkivät mielellään meidän lastemme kanssa. Ovat myös hyvissä väleissä kaikkien lastensa kanssa eikä kukaan järjestä jouludraamoja. Minun suvussani taas jouludraaman järjestäjiä on useita. On vähän liikaa niitä joiden on pakko ottaa jouluna tai alkaa tulisesti väittelemään jostain joutavasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun tykönä. Sataprosenttisesti hyvässä eli omassa seurassani.
Mistä tulee tämä tykönä sana, antaa epämiellyttävän kuvan käyttäjästään.
Kaisa Häkkinen, Nykysuomen etymologinen sanakirja: "tykö. Länsimurteille ominainen tilasuhteen ilmaus tykö 'luo' on vanhan omaperäisen -> tyvi-sanan epäsäännöllisesti kehittynyt taivutusmuoto. ... Suomen kirjakielessä tykö on useina variantteina esiintynyt Agricolasta ja kaikista samanaikaisista käsikirjoituksista alkaen."
Länsimurteet ja niiden pohjalta laadittu vanha kirjakieli 1800-luvulle asti, on viron sukuinen kieli. Idässä puhuttiin karjalaa, josta n. 700 vuotta sitten kehittyi savo. Nykyisessä suomessa on runsaasti elementtejä myös savosta. Osa savosta (alkujaan karjalasta) ja vanha läntinen kirjakieli sulautuivat yhteen. Sulaumasta on 1800-luvulta lähtien tullut koko maan uusi kirjakieli. Pohjoisessa puhutaan yhä kapeammalla alueella kantasuomen sukuisia saamelaisia kieliä.
Ihminen on aina tuntenut vierautta, jopa vastenmielisyyttä, toisenlaiseen puheenparteen. Siksi sinuakin kamaloittaa läntinen ilmaus 'tykönä'. Kynis.mies
Vanhempi, sisar, puoliso ja lapset