Jos ihminen itse kutsuu toisen jouluna syömään luokseen ja asettaa kuitenkin ehtoja

Vierailija kirjoitti:

En menisi enkä haluaisi viettää juhlapäivää sellaisten kanssa joiden tulotaso ja elämä ei mitenkään ole läheistä itselle . Joissain isoissa kaupungeissa on aattona ilmainen jouluruokailu, en sano missä olen käynyt mutta ihan siistiä pienituloista väkeä muutkin syöjät olivat. Kotiin sai vielä mukaansa suklaata ja pipareita.

En kehtaisi mennä sellaiseen kuin äärimmäisessä hädässä. Jos joku tunnistaa. 

Kannattaa vastata ettei nyt pääse, kun on aurinkorannoilla viettämässä joulua. Toivottaa kuitenkin loskaiset joulut sinne.

No en ymmärtäisi minäkään, jos kutsuja tietää toisen olevan varaton. Olen itse kutsunut varattoman naapurini yhtenä jouluna meille syömään, eikä tullut mieleenkään, että hänen olisi tarvinnut tuoda jotakin tullessaan. Jos nyt jotakin haluaisin pyytää, ne olisivat sitten todella vähäisiä asioita, kuten kahvipaketti tai joku yksi valmislaatikko. Mä olen tykännyt aina panostaa ruokaan ja minun vieraat ovat vieraita. Eri asia olisi jos yhdessä sovittaisiin yhteisestä joulusta jo pitkän aikaa etukäteen. 

Vierailija kirjoitti:

Ihmettelen samaa. Varakas sukulaisperhe pyytää pienituloisen ihmisen jouluksi vierailulle ja ruokailemaan. Houkutellaan ja vakuutetaan, kuinka kovasti hänet VIERAAKSI haluttaisiin. Suostumisen jälkeen todetaan että mennemme sitten yhdessä kauppaan. Ilmoitetaan, että lasku jaetaan. Lisäksi sanellaan lista ruokalajeista jotka kutsuvieraan pitäisi valmistaa ja tuoda mukanaan. Kauppalista on pitkä. Kaikkea hienoa ja kallista ostetaan valtavat määrät viikon tarpeisiin. Vieraalle lankeava laskun osuus on moninkertainen verrattuna yhden aterian todellisiin kuluihin. Tietenkään ei lokkeilla, se on selvä. Kohtuus ja reiluus kuitenkin siinäkin, kuinka paljon yhden VIERAAKSI kutsutun ihmisen jouluruoasta voi kohtuudella veloittaa. Etenkin, kun ylijäämäruoka jää viikoksi isäntäperheen käyttöön. Omat ruokavieraat ovat tervetulleita vieraina. Heidän ei tarvitse maksaa. 

Voi vastata kiitos, ei, minulla ei ole varaa tulla. Järkky kutsu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pakkohan niitä ehtoja on asettaa, muutenhan se kutsuttu ei tiedä edes kellonaikaa tai osoitetta.

Oletko vajaaälyinen? Aloituksessa kerrotaan, että itsensä kutsunut asettaa ehtoja.

Osuikin ikävällä haukkujalla tällä kertaa omaan nilkkaan :D  

Mitä ihmeen ehtoja on mula asetettu, jos niistä ei mainita? Ei viestissä ole päätä eikä järkeä! 

Itse kieltäydyin joulunvietosta perheen kanssa. Syystä että en halua olla pankki. 

Emme harrasta kulutusjuhlia.

Vierailija kirjoitti:

No en ymmärtäisi minäkään, jos kutsuja tietää toisen olevan varaton. Olen itse kutsunut varattoman naapurini yhtenä jouluna meille syömään, eikä tullut mieleenkään, että hänen olisi tarvinnut tuoda jotakin tullessaan. Jos nyt jotakin haluaisin pyytää, ne olisivat sitten todella vähäisiä asioita, kuten kahvipaketti tai joku yksi valmislaatikko. Mä olen tykännyt aina panostaa ruokaan ja minun vieraat ovat vieraita. Eri asia olisi jos yhdessä sovittaisiin yhteisestä joulusta jo pitkän aikaa etukäteen. 

Emäntänä/isäntänä toki kohteliasta olettaa että etenkään varaton ei tuo mitään. Mutta jos itse olisin varaton, tottakai veisin jotain mukanani. Vähintään konvehtirasian. Epäkohteliasta mennä täysin tyhjin käsin, etenkin jouluna jolloin on tapana viedä lahjoja muutenkin.

Vieras on vieras jolle tarjoillaan vieraanvaraisuuden piikkiin.



Nyyttärit on nyyttärita ja niihin jokainen tuo jotain.

Molemmista voi ihan vapaasti kieltäytyä. Tekosyyllä jos ei kehtaa sanoa suoraan.

Jos pyydetään tuomisia, joihin ei ole oikein varaa tai muita asioita, joita ei halua tehdä, niin jättäisin aika helposti menemättä ja peruisin. Luulen, että voisi mennä makukin koko hommasta ja olisin mieluummin vaikka itsekseni. (Saattaisin ehkä tilanteesta riippuen sanoa tai vihjatakin, ettei ole varaa tuollaiseen.)

Jos olisivat ihan omaa lähisukua ja perhettä, ja periaatteessa haluaisin kuitenkin mielelläni muuten mennä, niin voisin ihan hyvin puhua vaan suoraan esim. rahatilanteestani (ja muista mahdollisista asioista) , ja voisihan heiltä tulla reaktio, ettei tietenkään tarvi ostella mitään, jos kerran tilannekin on tuollainen, pääasia kun tulet tms. Kyse on voinut olla, ettei he vain ole tienneet, tai ovat vain olleet ajattelmattomia. Sitten tietenkin menisin.  

Mutta kyllä edullisestikin voi osallisua joulun laittoon, esim. leipoa vaikka taatelikakku tai joulutorttuja viemisiksi.  

Jos kutsutaan vieraaksi ei sanella ehtoja. 

Kutsuttu voi joko a) kysyä voiko tuoda jotain (kutsuja huomioi toisen rahatilanteen!)  tai b) vie vaikka viinipullon tai kukat mennessään

Vierailija kirjoitti:

Meillä on niin päin että ihminen vuodesta toiseen kutsuu itse itsensä meidän luokse syömään, saunomaan ja makaamaan sohvalle, enkä jaksa häntä, enkä haluaisi järjestää yhtään mitään. Mutta tänne hän vaan joka vuosi tunkee. Hän sanelee jopa ajan jolloin tulee. Jos hänen kanssaan sopii etukäteen ajan, hän aina muuttaa sen viime tipassa ja tulee paljon aiemmin.Häntä on vain olosuhteiden pakosta siedettävä.

Jos oot antanut avaimen hänelle pyydä pois. Jos et , niin siellähän pimpottelee. Jossei lähde pois pyytämällä, soita poliisi hakemaan joulua häiriköivä. Jää viimeiseksi kerraksi. Jos tää "ihminen" on sun tai puolisos aikuinen lapsi niin voisko hänelle nyt jo ilmoittaa, ettei jouluna sovi tulla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No en ymmärtäisi minäkään, jos kutsuja tietää toisen olevan varaton. Olen itse kutsunut varattoman naapurini yhtenä jouluna meille syömään, eikä tullut mieleenkään, että hänen olisi tarvinnut tuoda jotakin tullessaan. Jos nyt jotakin haluaisin pyytää, ne olisivat sitten todella vähäisiä asioita, kuten kahvipaketti tai joku yksi valmislaatikko. Mä olen tykännyt aina panostaa ruokaan ja minun vieraat ovat vieraita. Eri asia olisi jos yhdessä sovittaisiin yhteisestä joulusta jo pitkän aikaa etukäteen. 

Emäntänä/isäntänä toki kohteliasta olettaa että etenkään varaton ei tuo mitään. Mutta jos itse olisin varaton, tottakai veisin jotain mukanani. Vähintään konvehtirasian. Epäkohteliasta mennä täysin tyhjin käsin, etenkin jouluna jolloin on tapana viedä lahjoja muutenkin.

Entäs jos ei ole rahaa edes siihen konvehtirasiaan? Ei siis mihinkään, ei kerta kaikkiaan mihinkään. Se on helppoa aina olettaa että rahattomallakin olisi varaa ostaa se konvehtirasia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No en ymmärtäisi minäkään, jos kutsuja tietää toisen olevan varaton. Olen itse kutsunut varattoman naapurini yhtenä jouluna meille syömään, eikä tullut mieleenkään, että hänen olisi tarvinnut tuoda jotakin tullessaan. Jos nyt jotakin haluaisin pyytää, ne olisivat sitten todella vähäisiä asioita, kuten kahvipaketti tai joku yksi valmislaatikko. Mä olen tykännyt aina panostaa ruokaan ja minun vieraat ovat vieraita. Eri asia olisi jos yhdessä sovittaisiin yhteisestä joulusta jo pitkän aikaa etukäteen. 

Emäntänä/isäntänä toki kohteliasta olettaa että etenkään varaton ei tuo mitään. Mutta jos itse olisin varaton, tottakai veisin jotain mukanani. Vähintään konvehtirasian. Epäkohteliasta mennä täysin tyhjin käsin, etenkin jouluna jolloin on tapana viedä lahjoja muutenkin.

Jos kutsuja sanoo että ei tarvitse tuoda lahjoja? Ja sanoo ettei tarvitse tuoda ruokaakaan, ellei ole jotain mitä vieraaksi kutsuttu itse haluaa syödä?

Vierailija kirjoitti:

Ihmettelen samaa. Varakas sukulaisperhe pyytää pienituloisen ihmisen jouluksi vierailulle ja ruokailemaan. Houkutellaan ja vakuutetaan, kuinka kovasti hänet VIERAAKSI haluttaisiin. Suostumisen jälkeen todetaan että mennemme sitten yhdessä kauppaan. Ilmoitetaan, että lasku jaetaan. Lisäksi sanellaan lista ruokalajeista jotka kutsuvieraan pitäisi valmistaa ja tuoda mukanaan. Kauppalista on pitkä. Kaikkea hienoa ja kallista ostetaan valtavat määrät viikon tarpeisiin. Vieraalle lankeava laskun osuus on moninkertainen verrattuna yhden aterian todellisiin kuluihin. Tietenkään ei lokkeilla, se on selvä. Kohtuus ja reiluus kuitenkin siinäkin, kuinka paljon yhden VIERAAKSI kutsutun ihmisen jouluruoasta voi kohtuudella veloittaa. Etenkin, kun ylijäämäruoka jää viikoksi isäntäperheen käyttöön. Omat ruokavieraat ovat tervetulleita vieraina. Heidän ei tarvitse maksaa. 

Hyi hitto. Miksi ihmeessä suostutte tuollaiseen. Tuossahan se perhe käyttää sitä kutsuttua hyväkseen.

Laitan perheelleni ruoat ja lahjat mutta olen itse kotona tuttavien kassa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No en ymmärtäisi minäkään, jos kutsuja tietää toisen olevan varaton. Olen itse kutsunut varattoman naapurini yhtenä jouluna meille syömään, eikä tullut mieleenkään, että hänen olisi tarvinnut tuoda jotakin tullessaan. Jos nyt jotakin haluaisin pyytää, ne olisivat sitten todella vähäisiä asioita, kuten kahvipaketti tai joku yksi valmislaatikko. Mä olen tykännyt aina panostaa ruokaan ja minun vieraat ovat vieraita. Eri asia olisi jos yhdessä sovittaisiin yhteisestä joulusta jo pitkän aikaa etukäteen. 

Emäntänä/isäntänä toki kohteliasta olettaa että etenkään varaton ei tuo mitään. Mutta jos itse olisin varaton, tottakai veisin jotain mukanani. Vähintään konvehtirasian. Epäkohteliasta mennä täysin tyhjin käsin, etenkin jouluna jolloin on tapana viedä lahjoja muutenkin.

Entäs jos ei ol

No, sitten on tosi huono tilanne. Ei tule mieleen kuin toimeentulotuella elävät, joilla saattaa olla vastaava tilanne.

Vierailija kirjoitti:

Vieras on vieras jolle tarjoillaan vieraanvaraisuuden piikkiin.



Nyyttärit on nyyttärita ja niihin jokainen tuo jotain.

Molemmista voi ihan vapaasti kieltäytyä. Tekosyyllä jos ei kehtaa sanoa suoraan.

Eikös joulu enää olekaan pyyteettömän antamisen juhla? Kukin varojensa mukaan eikä paineita hienoista tai ylipäätään lahjoista saa olla. Olenkohan viettänyt kaikki yli 60 jouluani jotenkin väärin?!

Kirkossa käynti ei maksa mitään ja sinne ovat kaikki tervetulleita.

Tottakai kuuluu mennä jos kutsutaan. Ja osallistuu suosiolla ostoksiin.