Kauheeta. Olen alkanut miettimään että annan mummin häälahja-astiaston jämät jonnekin lahjoituskirpparille
On sitä kesäkukkasarjaa. Jäljellä ei ole paljoa, kermakko+sokerikko, soppakulho, jotain lautasia. Osa vähän saaneet osumaa. Ne on olleet mun kaapissa jo kohta parikymmentä vuotta enkä muista että olisin niitä ikinä käyttänyt. Ehkä tuo soppakulho menisi vaikka kukkapyttynä nyt jouluna vaikka hyasinteille tms.
Kauheeta siksi kun ne joskus sain, sanoi mummi että näitä älä hävitä, näissä on suvun historiaa... mutta ne on lähinnä vastuksina minulle kun pyörivät käyttämättöminä kaapinperukoilla. Olen velvollisuudentunnosta niitä säilyttänyt.
Mitä tekisit minun asemassani?
Kommentit (46)
Vierailija kirjoitti:
Kysy ensiksi suvun muilta jäseniltä, haluavatko he suvun esineitä itselleen. Suvun esineiden tulee ensisijaisesti pysyä suvussa.
Ei oikein ole sellaisia keltä kysyisin. Omaa lähisukua ei kiinnosta, kaukaisemmat (sen puolen serkut, serkkujen lapset) on tulleet niin vieraiksi. En tiedä edes puhelinnumeroita. Pitää kai kaivaa kipot ja kupit tuolta kaapista ja katsoa kriittisellä silmällä että onko niillä mitään käyttöä, ja jos ei niin kaipa se on aika luopua niistä.
ap
Jos ei ketään lähisuvussa kiinnosta niin myy pois. Googlaa vähän hintoja ensin, ovat kuitenkin jo noin satavuotiaita astioita.
Ap, vain valinta on vaikea. Pidät/et pidä.
Meillä on suvussa pari keräilijää jotka haluavat säilyttää kaikki mummon vanhat astiat. Siskoni uudessa kodissa on 11 vitriiniä ja lipastoa.
Minä puolestani raivasin juuri keittiön kaapeista vanhoja hopeisia paripuolia aterimia ja myin ne. Sain niistä 400e.
Historiaa? Ihmiset ei oikeasti tiedä mitä historia on. On mullakin isoisäni tupakkakukkaro, mutta se on vaan muisto isoisästä. Siinä mitään historiaa ole. Pidän siinä kukkaa.