Lue keskustelun säännöt.
Miksi keski-ikäiset luulevat olevansa nuorekkaita
15.12.2024 |
Naurattaa aina kun joku 50-vuotias höpisee siitä, mikä on vanhanaikaista ja mikä trendikästä. Tuntuu, kuin jotkut heistä eivät olisi moneen vuoteen tavanneet parikymppistä
Vanhat eukot kauhistelee, kuinka fyysiset kirjat ja valokuvat ovat niin mennyttä vuosikymmentä, ja nykyään kännykässä on kaikki. Muodista on rouvat myös ihan pihalla, heidän mielestään kestävät luonnomtaeriaalit ovat mummumaisia, ja Muumi paitulit ja hupparit nuorekkaita
Hohhoijaa. Noh, pukeutukaa, sistustakaa ja eläkää kuten haluatte, mutta älkää sekoittaiko nuoria ihmisiä teidän 2000-luvun alun mielipiteisiin
Kommentit (202)
Mitä hän yrittää sanoa?
Olen 59v, en luule mitään vaan elän ihan omaa elämääni. Toivon sinunkin keksittyvän omaasi vaikka sinun elämäsi ja mielipiteesi ei minua juurikaan kiinnosta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Naurattaa kun joku teini luulee tietävänsä mitä nuorekas tarkoittaa ja sitten oksentaa siitä aloituksen, josta selviää ettei tämä reppana edes erota sanoja nuorekas ja nuori.
Nuorekas = lihava elämäänsä kyllästynyt mamma päättää repäistä, ja nuorekkaasti leikkaa kananpersetukan, värjää sen punaiseksi ja pukeutuu krokseihin ja tunikaan?
Hilpeää, vaan näinhän se on. Nuorekkaat mammat ovat hylänneet nahkatakin, koska joku av:lla sanoi joskus sitä 60-vuotiaiden muodiksi. Legginsejä on myös haukuttu, joten tunika puetaan nyt ilman niitä. Ei nyt ihan talvella ehkä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Myötähäpeää olen lähinnä tuntenut silloin, kun 36v perheenäiti selitti ihan tosissaan olevansa nuori, jonka pitää päästä bilettämään yökerhoon tarpeeksi usein. Ei siis nuorekas, vaan ihan oikeasti nuori. Keski-iässä, vastuullisessa duunissa ja pienen lapsen äitinä. Bilettämään. Pakko päästä joo.
Sannasta puhe siis.
No totta joo, ja Sannallahan oli täysi tätityyli ennen tätä nuoreksi ryhtymistä. Mutta jos pliis jätettäisiin nämä poliitikot tämän ketjun ulkopuolelle, se vie hauskuuden.
Samaa mieltä muuten, mutta miten ihmeessä tavallinen, asiallinen ja jopa klsssinen tyyli on muuttunut tätityyliksi? En nyt osoita keneenkään, mutta nuorekkailla tätimäisyyden vastakohta on paljon paljasta pintaa tai läpinäkyvä ja niukka. Jopa virallisiin tilaisuuksiin liittyen moititaan vanhanaikaista pukeutumista.
Nuoriso voisi lopettaa meidän keski-ikäisten teini-iässä olleen muodin. Tosin tuntuu valitsevan ne hirveimmät villitykset, joita itse ei enää laittaisi päälle vaikka muuttuisi parikymppisen näköiseksi yhdessä yössä.
Se, että joku määrittelee trendikkyyttä osoittaa jo, että ihmisellä ei ole tyyliä, iästä riippumatta. Jättäkää trendien haistelu ja perässä juokseminen ja panostakaa omaan tyyliin, harrastuksiin ja kiinnostuksen kohteisiin. Ja nämä eivät ole tyylikkäitä, vaikka olisi trendikkäitä: jumppatrikoot liikuntatilojen ulkopuolella, legginssit, napapaidat, fillerihuulet, tekoripset, -tukka ja -kynnetkombo, nuhjuinen pukeutuminen, merkkilaukku yhdistettynä halpaan kokonaisuuteen, huonosti istuvat vaatteet.
Ajanmukaisten innovaation haltuunottoa harrastaa kaikki ja me keski.ikäiset elimme digitaalisen vallankumouksen keskiössä ja meillä on aika paljon enemmän kokemusta tietotekniikasta. Se, että hallitsee tiktokin filtterit ei ole teknistä edelläkävijyyttä.
Ja nuoriso voi olla sekoittamatta meitä keski-ikäisiä yhtään mihinkään. Me haluamme vain olla rauhassa, poissa teidän sukupolven angsteista, yliherkkyydestä ja somejulkkisten täyttämästä elämästä.
Mitä siinä on sen huvittavampaa kuin että joku 22-vuotias on olevinaan niin aikuinen ja fiksu ja kokenut? Samaa paskaaa pikkusen eri rypytyksellä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ehkä se harmittaa kun on koko nuoruutensa käyttänyt ihmisiä hyväkseen, eikä kukaan ikinä ole ollut tarpeeksi hyvä. Sitten rupsahdetaan ja ollaan miehille ilmaa :).
Täällähän oikein stereotypiat kukkii. Mihinkään muottiin ei kannata tunkea itseä eikä muita. Ne ketkä tykkää, pitäköön tunikaa ja muut sitten niitä missä viihtyy parhaiten.
Minulla on ihan samanlaiset vaatteet yleensä kuin työpaikkamme nuorilla (18-25) , farkut, sekä 100% villapaita ja lenkkarit. Hiustyylissä kananpersettä ei ole koskaan ollut. Pitkä kaunis tukka, ryppyjä ei ole ja minulta kysellään papereita. Miehet (myös nuoret) juoksee nykyään enemmän perässä kuin nuorena, johtunee kasvaneesta itsevarmuudesta.
Miksi nuorilla on tarve nostaa itseään alentamalla muita iän perusteella? Kasvakaa aikuisiksi aikuisten haukkujat.
T. n.ikä 44
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ymmärtääkö aloittaja, että keski-ikäisilläkin on ihan omat trendinsä ja vanhanaikaiset juttunsa? Ne asiat eivät ole samat trendit kuin teineillä.
Ja edelliselläkin sukupolvella on omat trendi- ja statusjuttuni. Minun isäni kaveripiirissä suuri statusesine on mahdollisimman uusi ja hieno puhelin - mutta sen pitää olla oman lapsen vanha! Sillä siis ilmaistaan sitä, että oma lapsi on jossain fiinissä duunissa jossa tulee työsuhde-etuna niin usein halutun mallinen uusi lippulaivapuhelin, että vanhoja jaetaan aina eteenpäin. 😁
Siis onko tämä puhelinjuttu aivan totta? Todella surullista, jos näin on. Ovatko eläkeikäiset miehet oikeasti edelleen noin statuksenkipeitä ja vielä toisten suorituksen varjolla? Vai katsovatko jotenkin omaksi ansiokseen lapsensa "menestyksen"? Kyllähän tätä ihmistyyppiä on valitettavasti aina esiintynyt, mutta näin konkreettinen esimerkki teki kyllä surulliseksi koko ihmiskunnan puolesta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitvit ap? Ihan outoa juttua sulla. Kaikilla tuntemillani 5-kymppisillä on n parikymppiset lapset, miten ihmeessä eivät tuntisi ketään nuorta?
Täti jatkaa kertoen, että tädin nuoruudessa nuorilla tarkoitettiin teini-ikäisiä. Oli vähän erimielisyyttä esimerkiksi siitä, onko loukkaavaa sanoa 19-vuotiasta nuoreksi koska hänhän on jo täysivaltainen aikuinen. Nykyisin 34-vuotiaat profiloituvat nuoreksi, ysärillä 35-vuotiasta sanottiin keski-ikäiseksi. Puhuttiin myös nuorista aikuisista, joka viittasi 18-19-vuotiaisiin, ja perustui siihen että laissa alle 20-vuotiaita tuomittiin nuorena rikoksentekijänä.
Että jos on itsellä parikymppiset lapset, voi hyvin olla ettei tunne ketään nuorta.
Nuori tosiaan tarkoitti sellaista vajaavaltaista ihmistä. Nykyään on hienoa olla 34-vuotias nuori, aikuistuminen
34 vuotias nuori??? jo 30 vuotias on keski-ikäinen, ainakin matemaattisen määrtelmän mukaan, keski-ikä on ihmisen elämän keskimmäinen ikäalue 0-30, 30-60. 60-kuolema.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Itsellä olisi 50-vuotiaana miehenä se, että kysytään Alkossa paperit kun ostan viinaa. Joo, ei ole ryppyjä naamassa, ei harmaata karvaa ja hiukset ovat yhä kuin 18-vuotiaana.
Ne vaan tarkistaa, oletko jollain etsintäkuulutuslistalla, kun on tutunnäköinen naama.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ymmärtääkö aloittaja, että keski-ikäisilläkin on ihan omat trendinsä ja vanhanaikaiset juttunsa? Ne asiat eivät ole samat trendit kuin teineillä.
Ja edelliselläkin sukupolvella on omat trendi- ja statusjuttuni. Minun isäni kaveripiirissä suuri statusesine on mahdollisimman uusi ja hieno puhelin - mutta sen pitää olla oman lapsen vanha! Sillä siis ilmaistaan sitä, että oma lapsi on jossain fiinissä duunissa jossa tulee työsuhde-etuna niin usein halutun mallinen uusi lippulaivapuhelin, että vanhoja jaetaan aina eteenpäin. 😁
Siis onko tämä puhelinjuttu aivan totta? Todella surullista, jos näin on. Ovatko eläkeikäiset miehet oikeasti edelleen noin statuksenkipeitä ja vielä toisten suorituksen varjolla? Vai katsovatko jotenkin omaksi ansiokseen lapsensa "menestyksen"? Kyllähän tätä ihmistyyppiä on va
Saa kai sitä olla ylpeä siitä, että on a) lapsia ja b) lapset pärjäävät.
Itse käytän lasteni ja nykyisin myös lastenlasteni "vanhoja" vaatteita, mm. siksi, että ovat kasvaneet isommiksi kuin minä, heidän siro mumminsa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
-parikymppisenä pidin 40 vuotiasta vanhana
-40 vuotiaana huomasin että enpäs vielä olekkaan vanha.. ja aloin pitää 60 vuotiaita tosi vanhana ( 60 ja kuoleman välillä)
-nyt ole pian 60 vuotias enkä koe itseäni vanhaksi, enkä nuoreksi...vaikka olen hyväkuntoinen ,huomaan väsyväni helpommin kuin joskus ennen, koska palautuminen kestää kauemmin( painin mullien kanssa työkseni)
tässä vaiheessa Kannattaa kuntoilla ,jumpata katsoa mitä suuhunsa tunkee.Hankkia hormonikorvaushoito jos vaihtarit kovasti vaivaa( itellä jo 10 vuotta laastarit+kierukka)
ikä numeroina haalistuu ,uudeksi mittariksi tulee fyysinenkunto ja terveyden ylläpitäminen.
-
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ymmärtääkö aloittaja, että keski-ikäisilläkin on ihan omat trendinsä ja vanhanaikaiset juttunsa? Ne asiat eivät ole samat trendit kuin teineillä.
Ja edelliselläkin sukupolvella on omat trendi- ja statusjuttuni. Minun isäni kaveripiirissä suuri statusesine on mahdollisimman uusi ja hieno puhelin - mutta sen pitää olla oman lapsen vanha! Sillä siis ilmaistaan sitä, että oma lapsi on jossain fiinissä duunissa jossa tulee työsuhde-etuna niin usein halutun mallinen uusi lippulaivapuhelin, että vanhoja jaetaan aina eteenpäin. 😁
Siis onko tämä puhelinjuttu aivan totta? Todella surullista, jos näin on. Ovatko eläkeikäiset miehet oikeasti edelleen noin statuksenkipeitä ja vielä toisten suorituksen varjolla? Vai katsovatko jotenkin omak
Saahan sitä ylpeä olla, itsellänikin on lapsia, jotka ovat pärjänneet hyvin elämässään. Mutta etkö näe mitään eroa ylpeyden ja ylpeilyn välillä? Vähän kuin itse pääsit mainitsemaan siroudestasi lastenlasten vaatteiden varjolla. Itse olen valitettavasti se lapsi, jonka menestyksellä on kyllä aina ollut kiva ylpeillä ulkopuolisille, mutta kotona on sitten kohdeltu kuin roskaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Myötähäpeää olen lähinnä tuntenut silloin, kun 36v perheenäiti selitti ihan tosissaan olevansa nuori, jonka pitää päästä bilettämään yökerhoon tarpeeksi usein. Ei siis nuorekas, vaan ihan oikeasti nuori. Keski-iässä, vastuullisessa duunissa ja pienen lapsen äitinä. Bilettämään. Pakko päästä joo.
Sannasta puhe siis.
No totta joo, ja Sannallahan oli täysi tätityyli ennen tätä nuoreksi ryhtymistä. Mutta jos pliis jätettäisiin nämä poliitikot tämän ketjun ulkopuolelle, se vie hauskuuden.
Samaa mieltä muuten, mutta miten ihmeessä tavallinen, asiallinen ja jopa klsssinen tyyli on muuttunut tätityyliksi? En nyt osoita keneenkään, mutta nuorekkailla tätimäisyyden vastakohta on paljon paljasta pintaa tai läpinäkyvä ja niukka. Jopa virallisiin tila
Klassisesti voi pukeutua nuorekkaasti tai tätimäisesti, saman tyylin saa taivutettua monella tvistillä. Sanna Marin nimenomaan halusi aiemmin profiloitua pullantuoksuiseksi perheenäidiksi hassuine tunikoineen. Tässä jutussa nuoruudenkuva Sannasta iloisenvärikkäässä tätipaidassaan:
https://www.verkkouutiset.fi/a/sanna-marin-2011-pelkaan-kylman-ja-kovan…
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ymmärtääkö aloittaja, että keski-ikäisilläkin on ihan omat trendinsä ja vanhanaikaiset juttunsa? Ne asiat eivät ole samat trendit kuin teineillä.
Ja edelliselläkin sukupolvella on omat trendi- ja statusjuttuni. Minun isäni kaveripiirissä suuri statusesine on mahdollisimman uusi ja hieno puhelin - mutta sen pitää olla oman lapsen vanha! Sillä siis ilmaistaan sitä, että oma lapsi on jossain fiinissä duunissa jossa tulee työsuhde-etuna niin usein halutun mallinen uusi lippulaivapuhelin, että vanhoja jaetaan aina eteenpäin. 😁
Siis onko tämä puhelinjuttu aivan totta? Todella surullista, jos näin on. Ovatko eläkeikäiset miehet oikeasti edelleen noin statuksenkipeitä ja vielä toisten suorituksen varjolla? Vai katsovatko jotenkin omaksi ansiokseen lapsensa "menestyksen"? Kyllähän tätä ihmistyyppiä on va
Anteeksi vaan mutta oletko ehkä kasvanut hieman suljetussa ympäristössä jos tällainen asia on aivan uppo-outo? Onko tosiaan yllättävää, että eri ikäluokilla on omat statusjuttunsa ja sosiaaliset hierarkiat, ei vain teineillä? Isäni kaveriporukoissa statusta saa tietysti todella monella eri tavalla. Äijäporukassa kaikki tietää toistensa sotilasarvot vaikkei niistä koskaan puhuta ja porukan upseerit tuntee salaista yhteenkuuluvuutta. Samoin osakesalkun suuruudesta ei koskaan puhuta vaan ainoastaan siitä mitä on ostettu ja mitä myyty, mutta silti tiedetään kenellä on isoimmat salkut ja kyllähän niitä vähän ihaillaan. Ne jotka on fyysisesti parhaassa rimmissä ja nostaa salilla edelleen isoimmat painot saa myös omanlaistaan statusta jne. Porukan parhaiten pukeutuva saa myös statusta, mutta vain sillä edetyksellä että on tyyliltään, olemukseltaan ja käytökseltään riittävän äijä. Ja totta kai myös omien lasten olemassaolo ja heidän menestys on myös yhden sortin statusta. Menestyneimmän lapsen omistaja tässä kaveriporukassa sai omalta lapseltaan pari vuotta vanhan Lexuksen kun lapsi osti uuden samanlaisen eikä jaksanut alkaa myymään entistä.
Ja arvaapa mitä? Kaikki nämä äijät on hyvällä mielellä, kavereita keskenään, ja olen tainnut kaikki tavata ja ovat mielestäni tosi hyviä tyyppejä kaikki ja olen superiloinen että isälläni on laaja sosiaalinen verkosto. Ainoa jolla on paha mieli aiheesta olet sinä, ja saat toki viettää päivää ollen surullinen koko ihmiskunnan puolesta kuten kirjoitat.
^ Täytyy vielä mainita, että isäni tilasi samanlaiset Niken lenkkarit kuin Sauli Niinistöllä oli jossain ollut. Trendsetterit ne on 75-vuotiaillakin!
Vierailija kirjoitti:
Jos nuorekas ei tarkoita nuoren oloista ihmistä, miksi sana edes on nuorekas?
eikö parempi olisi vaikka keski-ikäismäinen?
Voisi pirtsakat mammat kertoa, kuinka he ovat todella keski-ikäismäisiä, koska käyttävät vielä saman kokoisia vaatteita kun teininä. Ja kuinka olohuoneeseen tuli keski-ikäismäinen tunnelma uuden valkoisen sohvan myötä
Vanhat akat on niin huvittavia. Samalla hehkutetaan toinen toisensa päälle, kuinka minä en ainakaan näytä tai vaikuta vanhalta, mutta samalla haukutaan parikymppisiä (ikään kun en olisikaan kateellinen heidän nuoruudelleen)
toisilla on niin kova kiire haukkua muita, et omat asiat jää hoitamatta
Vanhat akat on niin huvittavia. Samalla hehkutetaan toinen toisensa päälle, kuinka minä en ainakaan näytä tai vaikuta vanhalta, mutta samalla haukutaan parikymppisiä (ikään kun en olisikaan kateellinen heidän nuoruudelleen)
Onko ihmiset oikeasti kateellisia nuoruudesta? Siis oma nuoruuteni ja varhaisaikuisuuteni ei ainakaan ollut mitään parasta aikaa elämässäni. Silloin oltiin köyhiä, oli stressiä toimeentulosta, yliopistoon pääsystä ja piti samaan aikaan käydä töissä hanttihommissa ja opiskella vuosikurssin mukana, samalla huolehtien äidistäni. Mun elämäni ainakin parani kovasti kun pääsin vakitöihin tienaaman hyvin ja ihan omaan asuntoon. Siinä kohdin elämänlaatuni ja vapaa-aikani lisääntyivät hurjasti, ja matkustelemaankin pääsi useamman kerran vuodessa ulkomaille. Ulkonäkönikin omasta mielestäni parantui, kun oli rahaa käydä hyvällä kampaajalla ja ostaa vaatteita.
Jos ajattelen että mistä nuoruudessa voisin olla jollekin kateellinen, niin nimenomaan terveydestä ja kauneudesta. Nykynuorilla toki on paljon stressittömämpää, mutta tässä sukupolvessahan se ettei ole psykiatrista diagnoosia on suorastaan harvinaisuus - en kadehdi. Vastaavasti joku neuronkirjon diagnoosien hurja lisääntyminen tai sukupuolidysforian räjähdysomainen kasvu eivät myöskään kateutta herätä. MOVE-tutkimusten mukaan puolet nuorista ei pääse kyykkyyn tai istumaan suorassa, puolen toimintakyky on niin heikko että se haittaa arjessa selviytymistä. Nuoriso on myös ylipainoisempaa kuin koskaan aiemmin ja entistä harvempi suorittaa asepalveluksen, eikä niistäkään taida kukaan kateellinen olla.
Oikeasti nuoret, kertokaa meille mistä te ajattelette meidän tätien olevan kateellisia teille nuorille?
Jotkut nyt vaan ovat nuorekkaita koko ikänsä. 87-vuotias äitini oli kuntoutuksessa hoivakodissa. Hän kutsui hoivakodin asukkeja "kamalan vanhoiksi ihmisiksi", vaikka siellä oltiin ihan samaa ikäluokkaa kuin hän itse. Hoitajat taas sanoivat että äitini on todella nuorekas ja pirteä.
Tuntuu, että useammin se nuoria rassaa, että jotkut oikeasti ovat nuorekkaita. Nuoria nyt toisaalta aina rassaa kaikki ja vanhemmatkin ovat noloja. Emme siis välitä asiasta. Kunhan kasvatte aikuisiksi, huomaatte, miten nuorekkaita olette :)
Ahaa, onko kirjojen lukeminen siis nuorekasta? Keski-ikäiset ovat tottuneet ottamaan käyttöön tekniikan uusimmat kehitysaskeleet, moni on aikanaan aloittanut tietokoneiden käytön tekstipohjaisilla unix-päätteillä ja kasannut ensimmäisen pc:nsä komponenteista. Luuleeko 80-v isäni olevansa nuorekas, kun ei jonota pankin tiskille vaan käyttää kännykän pankkisovellusta? Vinkkinä, e-kirjasovelluksista saa muutettua tekstin kokoa, jolloin ikänäköisenkin on mukava lukea.