Läheisten suhtautuminen IVF-hoitoihin ihmetyttää
Kerroimme minun ja puolisoni vanhemmille siitä, että olemme menossa koeputkihedelmöityshoitoihin. Odotin heiltä jotain kannustusta tai edes ilmaisua siitä, että tämä olisi onnellinen uutinen. Sen sijaan vastaus oli hyvin nuiva. Kummatkin totesivat vain suurin piirtein, että kiitos tiedosta ja kysyivät, että missä se tehdään. Ei muuta. Lisäksi äitini totesi samaan syssyyn, että kyllä se pitää vaan hyväksyä, jos jää lapsettomaksi. Se on kuulemma tarkoitettu niin.
(Taustaa: Minulla kivulias ja vaikea endometrioosi, jota leikattu. Jos en tule raskaaksi, tehdään kohdunpoisto.)
Eräs työkaveri kysyi, että haluanko lapsia. Vastasin, että kyllä ja tulin paljastaneeksi, että olen menossa hoitoihin. Ei olisi kannattanut. Hän alkoi antaa mulle vinkkejä hedelmöittymiseen. Että olenhan muistanut nostaa jalat ylös yhdynnän jälkeen.. Tuntui täysin absurdilta. Tämän jälkeenkin hän on näyttänyt valokuvia tuttaviensa vastasyntyneistä yms.
Olen huomannut myös muidenkin kokemusten kautta, että suurimmalla osalla ihmisistä ei ole mitään käsitystä lapsettomuudesta. Empatialla pääsisi kuitenkin jo pitkälle.
Kommentit (32)
Vierailija kirjoitti:
Olisi kannattanut alkaa lapsentekohommiin silloin kun oli sen aika, eikä liian myöhään.
Olen 28-vuotias.
Ap
Oppitunti numero 1: Pidä turpasi kiinni, älä kerro kenellekään, ei varsinkaan niille, joilta toivoisit saavasi empatiaa, hyväksyntää ja positiivista suhtautumista. Valitettavasti on näin. Kuten huomasitkin jo.
Mutta tsemppiä teille, toivottavasti onnistutte.
Vierailija kirjoitti:
Oppitunti numero 1: Pidä turpasi kiinni, älä kerro kenellekään, ei varsinkaan niille, joilta toivoisit saavasi empatiaa, hyväksyntää ja positiivista suhtautumista. Valitettavasti on näin. Kuten huomasitkin jo.
Mutta tsemppiä teille, toivottavasti onnistutte.
Joo, näin se taitaa olla. Kiitos!
Ap
Ap on varmaan ylipainoinen. Ylipaino on iso lapsettomuuden riskitekijä.
Onhan tuo erittäin intiimi asia, eikä siitä kannata senkään takia ulkopuolisille puhua. Lisäksi jos homma ei onnistu, selittely ja kyselyt ovat entistä kiusallisempia ja tuskallisempia teille.
Toisekseen en usko, että vanhempiesi reaktio tuli sinulle yllätyksenä, vaan tiedät heidän luonteensa ja he ovat aiemminkin suhtautuneet joihinkin asioihin samaan tyyliin. Empatiaa voi hakea vertaistukiryhmistä tai vaikka tietynlaiselta terapeutilta.
Vierailija kirjoitti:
Ap on varmaan ylipainoinen. Ylipaino on iso lapsettomuuden riskitekijä.
Just, muita syitähän ei sun mielestäsi ole ja ap kyllä kertoi syyn.
Vierailija kirjoitti:
Ap on varmaan ylipainoinen. Ylipaino on iso lapsettomuuden riskitekijä.
Etkö ymmärrä lukemaasi aloitusta?
Kukaan läheisistäni ei ole saanut lasta ilman hoitoja, joten meillä lapsettomuus on samanlainen puheenaihe kuin tyyliin sää.
Yksi ihmistyyppi on sellainen, että pelkää pettymyksiä enemmän kuin mitään muuta.
Mitään ei saisi heidän mielestään yrittää eikä toivoa. Ettei tulisi pettymystä. He suhtautuvat toisten haaveisiin ja yrittämisiin nuivasti. Eivät halua luoda toivoa, jotta ei sitten tulisi sitä pettymystä jos ei onnistukaan.
He eivät ymmärrä painavansa läheisiään alas ja aiheuttavansa jatkuvaa pahaa oloa.
Tekolapsi.
Heti synnyttyään hoitoon.
Ei huvitakaan vanhemmuus.
😱🤣🖕
Minä en aikanaan puhunut kuin aivan läheisille. Anoppi kannusti, oman äidin suhtautuminen tuli puun takaa (hoitoalan ihminen muuten vielä). Hänen kommenttinsa oli, että ettekö voi tehdä lapsia niin kuin muut ihmiset, mikä teissä on vikana (syytä ei tutkimuksissa löydetty) yms.vastaavaa. Hän onkin sellainen ihminen, että kulissit on pidettävä pystyssä elämässä, vaikka tulisi mitä. Tämän lisäksi kaksi läheistä ystävää tiesivät asiasta. Molemmat sellaisia, että tiedän, että olivat asioista hiljaa. Hoidot on rankat, eikä ylimääräisten ihmisten odotuksia ja painostuksia tarvita. Jos olisimme arvannut äitini suhtautumisen, en tiedä, olisinko kertonut...
En itse kertoisi hoidoista, toki ymmärrän halun niistä kertoa.
Lapsen tekotapa ei mielestäni kuulu ulkopuolisille yhtään.
Tiedän että tämä kuulostaa pahalta, mutta itse olen sitä mieltä että luonnolla on tarkoitus jos jotkut parit ei saa lasta. Epäkelpoja geenejä ei pidä jatkaa, eikä lapsi pidä olla mikään kaikkien oikeus.
Vierailija kirjoitti:
Tiedän että tämä kuulostaa pahalta, mutta itse olen sitä mieltä että luonnolla on tarkoitus jos jotkut parit ei saa lasta. Epäkelpoja geenejä ei pidä jatkaa, eikä lapsi pidä olla mikään kaikkien oikeus.
Oletkin vähän yksinkertainen.
Miten tällaiseen kuuluu suhtautua? Voivotella, kun ei luomuna ole tärpännyt vai onnitella (mistä?, päätöksestä? Vauvahaaveista?) Voiko vaan neutristi toivottaa tsemppiä projektiin?
Vierailija kirjoitti:
Miten tällaiseen kuuluu suhtautua? Voivotella, kun ei luomuna ole tärpännyt vai onnitella (mistä?, päätöksestä? Vauvahaaveista?) Voiko vaan neutristi toivottaa tsemppiä projektiin?
No vaikka toivottaa onnea tai sanoa, että onpa hieno juttu. Ei sen niin väliä miten, mutta kuitenkin. Kyllä se asenne välittyy. Itse olisin aika otettu, jos joku kertoisi minulle hoidoistaan.
Ap
Luonto on ihmeellinen asia, ja ihminen on luontokappale. Niin se menee eläimillä että jotkut ei lisäänny ja siihen on syy. Luonnossa ei paljon vammaisia eläimiä näy, siihen on syy. Maailmassa on oikeasti aivan liikaa ihmisiä, on itsekästä yrittää väkisin lisääntyä .
Itse kerroin hoidoista vain muutamalle ystävälle. Joidenkin suhtautuminen oli juuri niin erikoista, jopa paheksuvaa, että lopetin kertomisen muille. Ihmettelin ettei tosiaan tukea irronnut vaikka ihan täysjärkisiä ja lämpimiä muutoin.
Kiitos kaikille vertaistuesta. Ajattelin, että jos äitini olisi halunnut, olisin voinut jutella hänen kanssaan hoidoista ja äitiyteen liittyvistä tunteista. Se oli yksi syy, että miksi kerroin. Ollaan myös läheisiä vanhempiemme kanssa. Mutta ehkä hoidot eivät ole heille mieluisa ajatus. Ei se oikeastaan kuulu heille, mutta harmittaa silti.
Ap
Olisi kannattanut alkaa lapsentekohommiin silloin kun oli sen aika, eikä liian myöhään.