Elämä on liian lyhyt siihen ettei saa olla tarpeeksi rakkaansa kanssa
Nyt loppui. Neljä vuotta jo asuttu niin että mies on puolet viikosta työpaikkakunnallaan. Vaikka ollaan soiteltu ja viestitelty paljon, ikävä on ollut molemmilla. Lisäksi jotkut arjen asiat hankalia erillään asuessa.
Ollaan aina oltu paljon yhdessä. Se sopii meille, erossa oleminen ei. Ollaanhan me pärjätty, mutta paremminkin voisi olla. Ja kun elämä on niin kovin lyhyt...
En pidä miehen työpaikkakunnasta yhtään mutta se nyt on aivan se ja sama enää, haen sieltä töitä. Pääasia että ollaan yhdessä 😊
Kommentit (34)
Vierailija kirjoitti:
Miksi mies tekee sulle tuota. Oletko miettinyt. Missä on se joka ajattelee sun kannalta asioita tai tunteitasi tarpeeksi. Miksi sä olet aina se joka muuttaa ja joustaa. Ellei se paikkakunta ole hyvä. Missä sulla on hyvä olla, kodin tuntu ja sukulainen. Erohan voisi aina tulla ja kauhea vaiva nähty. Rakenna omaa elämääsi.
Minä aina se joka muuttaa? 😄 Ehkä sekoitat nyt johonkin toiseen. Yhdessä me ollaan kaikki muutot muutettu, paitsi kerran kun töiden takia mies muutti edellä ja minä vähän myöhemmin.
En pidä paikkakunnasta, mutta siellä on miehen työpaikka, eikä hänelle ole työpaikkoja ihan joka pitäjässä. Ja edelleen on olemassa nykyinenkin koti, jossa ollaan sitten osan aikaa. Eroa ei ole tulossa ja jos vaikka mies menehtyisi, mitä toivottavasti ei tapahdu kymmeniin vuosiin, muuttaisin takaisin. Siinä se.
Ap
Vierailija kirjoitti:
No voi. Mitkä asiat ovat hankalia erillään asuessa. Jos on läheisriippuvainen eikä osaa olla yksikseen, tulee varmasti vaikeuksia. Miten elämä on lyhyt ja oletteko yli puolet jo eläneet elämästänne jos se niin lyhyeltä jo tuntuu.
Minä olen reissukumppanin kanssa elänyt koko ikäni ja yksin pitänyt kotia pystyssä kun toinen on tienestissä ollut. Hän otti ihan oikean kumppanin kun minuun voi luottaa ja pystyn yksinkin hoitamaan kodin. Eläkkeellähän saadaan sitten olla ihan koko ajan yhdessä. 🥰
Oletko parikymppinen? Koskaanhan ei voi tietää, ja kyllä itsekin jo 35v huomaan, miten nopeasti vuodet vierivät. Länsimaalainen helposti unohtaa pienuutensa ja kuolevaisuutensa. Tässä nyt oli esteenä vain, ettei ap pidä siitä kumppaninsa asuinpaikkakunnasta, ja sitten rakkaus voitti tämän pienen epämukavuuden. Mut hienoo, kun teillä toimii semi-etäsuhde siellä! Turha päteä muille.
Huvipuistohullu kirjoitti:
Pitäisiköhän mun tehdä sama 😎 Vois yllättyä 🤭
Onko siellä huvipuisto? Ethän sä muuten voi sinne muuttaa 😅
Taas näitä höpöhöpösatuja, hihii😂
Vierailija kirjoitti:
Taas näitä höpöhöpösatuja, hihii😂
Huomaatko, olet nyt aikuisten palstalla, täällä on aikuisten asioita.
Vierailija kirjoitti:
On niin kova ikävä että .uutan sen takia miehen työpaikan luo.
Ja todellisuus on että olet niin mustasukkainen ja omistushaluinen että et halua päästää miestä hetkeksikään ilman sinun valvontaa ja hallintaa
Toivottavasti sinäkin vielä ehdit elämäsi aikana rakastumaan niin, että yhdessä vietetty aika on arvokkainta ja parasta aikaa elämässäsi. Sitten tiedät, mistä puhutaan, ja osaat ehkä jo jotain järkevää kommentoida.
Sellasta se on kun ei ole kavereita eikä harrastuksia.
Mulla on kyllä ystäviä, vaikka suurin osa asuukin kaukana. Harrastuksiakin löytyy ja niitä voi harrastaa missä vain. Että siitä ei tämä ole kiinni.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Huvipuistohullu kirjoitti:
Pitäisiköhän mun tehdä sama 😎 Vois yllättyä 🤭
Mikä estää?
Järki 😃
Vierailija kirjoitti:
Huvipuistohullu kirjoitti:
Pitäisiköhän mun tehdä sama 😎 Vois yllättyä 🤭
Onko siellä huvipuisto? Ethän sä muuten voi sinne muuttaa 😅
Itseasiassa on, mutta väärä 😄
Vierailija kirjoitti:
Elämä on liian lyhyt niille joilla on rakkautta elämässä ja liian pitkä meille jotka ollaan päivästä toiseen yksin.
Tämä. Meille se on vaan sitä, että eikö tää paska elämä ikinä lopu? Vielä pitäisi jaksaa muutama vuosikymmen. Onneksi ihmiselämä on varsin lyhyt. Saisi olla kyllä paljon lyhyempi. Olen ollut jo 20 vuotta valmis hautaan, mitä hittoa mä täällä teen?
N46
Oma kokemus on:
Alkoi lähisuhteena, jota jatkettiin sitten etänä. Aikansa toimi, sitten vaan loppui.... Ikäviä juttuja :(
Kun toinen ei vaan käsitä sitä, että toinen ei ole koko ajan "piilottamassa nakkia" johonkin, vaan illat menee töitä miettiessä yms. Eikä toinen pysty edes keskustelemaan asiasta, niin kyllä silloin suhde on aika heikoilla jäillä. :(
Kolme kertaa sitä kokeillut eikä toiminut = en suosittele :(
(4. kertaan en enää alkanut ....).
t. m.
Vierailija kirjoitti:
Oma kokemus on:
Alkoi lähisuhteena, jota jatkettiin sitten etänä. Aikansa toimi, sitten vaan loppui.... Ikäviä juttuja :(
Kun toinen ei vaan käsitä sitä, että toinen ei ole koko ajan "piilottamassa nakkia" johonkin, vaan illat menee töitä miettiessä yms. Eikä toinen pysty edes keskustelemaan asiasta, niin kyllä silloin suhde on aika heikoilla jäillä. :(
Kolme kertaa sitä kokeillut eikä toiminut = en suosittele :(
(4. kertaan en enää alkanut ....).
t. m.
No tuo on kyllä tympeää jos erossa olemisen lisäksi on vielä epäilyjä siitä mitä toinen tekee. Ei kiva, eikä ihme ettei suhde kestä. Meillä onneksi suhde jo valmiiksi vakaalla pohjalla joten muuta tämä erossa oleminen ei herätä kuin ikävää.
Ap
Juuri niin. Me ollaan eletty etäsuhteessa ennenkin, nähty kerran kuukaudessa yhden kevään ajan, tai toisena ajankohtana viikonloppuisin. Nyt osan viikkoa. Ja alkaa riittää tämä jo, tylsää ja ikävää.
Ap