Mies ei anna ostaa lahjoja lapsille
Meillä on yhteinen pankkitili ja isot tuloerot, miehellä paljon isompi palkka kuin minulla.
Hän on hankkinut koko perheelle kalliin matkan (joka ei minua heilauta ollenkaan) joululomalle ja osti nyt lapsille lahjaksi puhelimet, kalliit nekin. Sanoi sitten mulle, että "Mitään muuta ei sitten osteta! Sanon vaan, kun tunnen sut..." tarkoittaen, että törmään kuitenkin johonkin.
Olisin halunnut ostaa lapsille jonkun henkilökohtaisen pikku lahjan tai pari, mutta tiedän että jos teen niin, Mies syyttää minua tuhlailusta, vaikka itse on pannut rahaa palamaan ihan huolella.
Itse en koskaan olisi voinut hankkia hänen ostamiaan juttuja enkä olisi edes yrittänyt. Onko siis reilua, että minä en saa käyttää palkkaani omiin lahjoihin?
Kommentit (50)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi mies määräilee mitä saat tehdä? Itse saa tehdä mitä haluaa? Olet kynnysmatto .
Eroa! Miehesi on narsisti.
Saisiko naisilta näkemyksen tähän: jos nainen ei halua että mies käyttää yhteisiä rahoja johonkin mitä nainen kokee turhana, onko se taloudellista väkivaltaa. Onko nainen tällöin NARSISTI.
Lisäksi voisi esittää kysymyksen: jos nainen ei halua että mies lähtee kavereittensa kanssa viikoksi reissuun ja dokaamaan, onko se miehen menojen rajoittamista?
Jos ei anna toisen käyttää omia rahojaan, tai yhteisiä, yhtäläisesti miten itse, on se taloudellista väkivaltaa.
Jos nainen käy kavereiden kanssa viikon reissun dokaamassa, muttei päästä miestään, on se rajoittamista.
(Useinhan nuo miesten reissut olisi niitä, että mies kyllä saa mennä, nainen hoitaa kodin ja lapset sillä välin, mutta naiselle samaa lomaa ei olisi luvassa, jolloin se on henkistä väkivaltaa.)
Onneksi itse ei tarvi tällaisia miettiä, ajatuskin viikon dokaavasta miehestä on vastenmielinen dokasi sitten kotonaan tai lomalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi mies määräilee mitä saat tehdä? Itse saa tehdä mitä haluaa? Olet kynnysmatto .
Eroa! Miehesi on narsisti.
Saisiko naisilta näkemyksen tähän: jos nainen ei halua että mies käyttää yhteisiä rahoja johonkin mitä nainen kokee turhana, onko se taloudellista väkivaltaa. Onko nainen tällöin NARSISTI.
Lisäksi voisi esittää kysymyksen: jos nainen ei halua että mies lähtee kavereittensa kanssa viikoksi reissuun ja dokaamaan, onko se miehen menojen rajoittamista?
Jos ei anna toisen käyttää omia rahojaan, tai yhteisiä, yhtäläisesti miten itse, on se taloudellista väkivaltaa.
Jos nainen käy kavereiden kanssa viikon reissun dokaamassa, muttei päästä miestään, on se rajoittamista.
(Useinhan nuo miesten reissut olisi niitä, että mies kyllä saa mennä, nainen hoit
Usein miesten reissut on sellaisia että nainen sanoo jo seurusteluaikana ettei miehellä ole mitään asiaa vanhojen kavereittensa kanssa yhtään mihinkään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuulostaa AP ikävältä :( Minusta olisi kuitenkin hyvä, että ostat ne pienet henkilökohtaiset lahjat vaikka niistä omista rahoistasi,eikös se lasten ilo ole joulussa kuitenkin tärkein?
Kysyin omalta mieheltäni mikä olisi sopiva budjetti kahden lapsemme lahjoihin, meillä on siis yhteiset rahat, niin vastaus oli "osta mitä haluut, itketään sitten myöhemmin" :D Minusta on ihanaa, että saan hoitaa lahjahankinnat itse, koska jos mies on mukana, niin näen hänen ilmeestään, että laskuri pyörii päässä koko ajan.Elävä esimerkki perheestä, jolle tulee "yllättäviä menoja" joulunaikaan ja tammikuussa soitellaan vuokranantajalle, että saako vähän lisäaikaa vuokranmaksuun, mielellään 2-3 kk.
Mitä ihmettä selität :D Ei meillä ole mitään taloudellisia ongelmia. Mies on vaan kulutustavoiltaan erilainen, kuin minä ja siksi hän kommentoi "itketään sitten myöhemmin" (eli kun hänen mittapuullaan rahaa kului liikaa). Ja hei, emme asu vuokralla :D Olet kyllä täydellinen esimerkki vauvapalstan mutkat suoriksi-kommentoijasta, joka vetää toisen kommentista itse omat johtopäätöksensä ja hyökkää sitten niitä vastaan. Eli luot ongelmia sinne missä niitä ei ole.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuulostaa AP ikävältä :( Minusta olisi kuitenkin hyvä, että ostat ne pienet henkilökohtaiset lahjat vaikka niistä omista rahoistasi,eikös se lasten ilo ole joulussa kuitenkin tärkein?
Kysyin omalta mieheltäni mikä olisi sopiva budjetti kahden lapsemme lahjoihin, meillä on siis yhteiset rahat, niin vastaus oli "osta mitä haluut, itketään sitten myöhemmin" :D Minusta on ihanaa, että saan hoitaa lahjahankinnat itse, koska jos mies on mukana, niin näen hänen ilmeestään, että laskuri pyörii päässä koko ajan.Miksi miehesi päässä pyörii laskuri koko ajan? Toivottavasti miehesi ilmaisu itkemisestä oli sinulta tyhmä letkautus.
Tuo "itketään sitten myöhemmin" oli vitsi :D
Tätä pitäisi ajatella lasten kannalta. Haluavatko lapset uudet puhelimet vai mieluummin jotain henkilökohtaista? Omat lapset ottaisivat varmasti mieluiten puhelimen. Jos sen lisäksi olisi suklaata tms, niin muuta ei tarvita.
Kiinnostaisi tietää, mikä tuon matkan taustalla on. Miksi ap ei ole siitä innostunut ja mistä syystä mies on valinnut kyseisen kohteen? Onko asiasta keskusteltu yhdessä?
Vierailija kirjoitti:
Ymmärrän miehen kannan, sillä joku tolkku lahjojen määrässä on syytä olla. Mutta tuo kaikki teidän olisi pitänyt sopia yhdessä ja niin, että kummankin toiveet olisi huomioitu. Pystyttekö yleensä keskustemaan ja sopimaan asioista, tekemään kompromisseja vai meneekö muutkin asiat samaan tapaan?
Tuo on aika selvä tapaus. Mies antaa lapsille tosi kalliita lahjoja ja lapset ihailevat anteliasta isäänsä. Miehen halusi, että lapset eivät saa äidiltä mitään. Arvatkaapa mitä lapset ajattelevat äidistä tämän jälkeen. Jos parille joskus tulee ero, asiaa käytetään naista vastaan huoltajuus- tai muussa kiistassa. "Vaimo ei ostanut lapsille edes joululahjoja. MINÄ olen antanut lahjoja ja pitänyt huolta lapsista. Jos he eivät eroa, niin mies on kuitenkin lasten silmissä se kivampi vanhempi."
Vierailija kirjoitti:
Vai että ihan ei anna. Pitääkö se sinua vankina lukollisessa komerossa tai kellarissa? Tällöin sinulla pitäisi olla hieman muita murheita mielessä kuin joululahjat.
Nk hankala ihminen pystyy tekemään toisen elämästä helvetin, jos tämä ei noudata hänen toivomuksiaan, määräyksiään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ymmärrän miehen kannan, sillä joku tolkku lahjojen määrässä on syytä olla. Mutta tuo kaikki teidän olisi pitänyt sopia yhdessä ja niin, että kummankin toiveet olisi huomioitu. Pystyttekö yleensä keskustemaan ja sopimaan asioista, tekemään kompromisseja vai meneekö muutkin asiat samaan tapaan?
Tuo on aika selvä tapaus. Mies antaa lapsille tosi kalliita lahjoja ja lapset ihailevat anteliasta isäänsä. Miehen halusi, että lapset eivät saa äidiltä mitään. Arvatkaapa mitä lapset ajattelevat äidistä tämän jälkeen. Jos parille joskus tulee ero, asiaa käytetään naista vastaan huoltajuus- tai muussa kiistassa. "Vaimo ei ostanut lapsille edes joululahjoja. MINÄ olen antanut lahjoja ja pitänyt huolta lapsista. Jos he eivät eroa, niin mies on kuitenkin lasten silmissä se kivampi vanhempi."
Meillä lahjat lapsille ovat aina olleet yhteisiä. Miksi lahjojen antamisen pitää olla kilpailu isän ja äidin välillä? Aikoinaan äitiysvalmennuksessa sanottiin, että parisuhde on lapsen koti. Sillä tarkoitettiin, että kun parisuhde voi hyvin, niin lapsetkin voivat hyvin. Jos parisuhde on kilpailua siitä, kumpi miellyttää eniten lapsia, niin huonosti menee. Jos ajattelee kuten edellä, niin se ei enää edes kuulosta parisuhteelta.
Se on yleistä niille jotka miettii mihin rahat riittää ja mihin ei.
Just oli lehdissä jonku köyhän ulinaa kun se oli lastannut kärryt täyteen ruokaa ja osa jäi kassalle, vaikka kamat oli alennuksessa. Naisilla ei vissiin ole tarvetta laskeskella tuollaisia, miehet yleensä hoitaa?