Voiko työkaveriin ihastumisesta päästä irti?
Onko kukaan onnistunut pääsemään eroon liian lämpimistä tunteista kollegaa kohtaan?
Tuntuu jotenkin itsekidutukselta joutua joka päivä olemaan tekemisissä ihmisen kanssa jonka kanssa kemiat vaan ihan omituisesti sopii yhteen mutta jota en voi koskaan saada. Pohdin tässä vaihtoehtojani, ja niitä tuntuu olevan kolme:
1. Vaihdan työpaikkaa
2. Jatkan itsekidutusta
3. Pääsen näistä tunteista yli
Voiko nämä tällaiset vain mennä ohi? Olen jopa leikitellyt ajatuksella että kertoisin työkaverille tunteistani, koska jopa se pakkien saaminen tuntuu välillä inhimillisemmältä vaihtoehdolta kuin tämä jatkuva kaipaus.
Kommentit (73)
Jos ei mitään ikinä yritä, niin ei mitään kyllä saakaan.
Vierailija kirjoitti:
Jos ei mitään ikinä yritä, niin ei mitään kyllä saakaan.
Mitkähän ovat onnellisen lopun todennäköisyydet kun lähtee iskemään perheellistä työkaveria? Nolla.
Lopputulos on joka tapauksessa katastrofi, tavalla tai toisella. Miehistä 1% jättää perheensä, mutta ehkä 20 % tarttuu tilaisuuteen poimia rusinat pullasta ja lopputulos on yksin katkerana ruikuttava ap, jota mies käytti ja joka jäi silti ilman rakkautta ja yksin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehkä kannattaa tahollaan pohtia, miksi se keskittymiskyky niin täysin menee. Olen kuten #4, nautin niistä ihastuksista ja siitä että saan tehdä töitä joka päivä ihanan ihmisen kanssa. Jos vapaa-aika kun menee ihastusta miettiessä, kannattaa pohtia puuttuuko omasta elämästä sisältöä. Monesti nuo pakonomaiset tunteet liittyvät esimerkiksi tyhjyyden tunteen täyttämiseen sen ihastuksen avulla.
Kiitos sinulle tästä vastauksesta kuka sitten lienetkään. Tämä juuri on parasta AVlla, täältä voi parhaimmillaan saada hyvä näkökulmia tai vähän realitychekkiä.
En ole AP.
Kyllä tuossa viestissä on tietämättömyyttä eikä mitään reality checkiä. Ihastuminen on tahdonalaista siinä miele
Voi kun olisikin elämä noin yksinkertaista.
Toki kiva juttu sinulle jos pystyt aina ja täydellisesti pysymään tietoisena ja olemaan oman aluksesi ohjaksissa.
Me muut heikot ja epätäydelliset maan matoset emme aina välttämättä pysty täydellisyyteen, ilmeisesti tahdonvoimamme on heikko tai jotain.
Kiva että voit toimia meille muille esimerkkinä ja ylhäisyydestäsi jakaa meille viisaita neuvojasi.
Ap, millä alalla olet? Olen vaimo ja tuo on pahin pelkoni, että joku ihastuu tai rakastuu mieheeni. En pelkää pettämistä, koska jos on niin tyhmä, menetän myös tunteeni samantien. En myöskään usko, että mieheni tekisi mulle niin. Mutta en myöskään haluaisi, että joku nainen ajattelee mun rakasta iltaisin.
Tai vielä pahempaa ajatella vaimona, että joku kollega yrittää eri tavoin saada miestä seksikumppanikseen.
Elämää ei voi aivan täysin kontrolloida. Elämä soljuu eteenpäin vivaihtekkaana, yllätyksellisenä. Kenenkään ajatuksia ei voi kahlita. Ei omiaan eikä toisten.
Niin. Kyllä ihminen pystyy estämään ihastumisen, joka taas ei voimistu limerenssiksi mitenkään taivaasta tipahtaen ja taianomaisesti, vaan tunteelle pitää antautua ja sitä pitää ruokkia itse fantasioimalla. Turha selittää, että limerenssi ottaa vallan vaikkei suostu haaveilemaan jostain tyypistä!
Voin antaa ohjeen, jos haluatte, mutta selvästi osa ei halua edes kuulla sellaisia. Jokaikinen kyllä tietää sen jo valmiiksi itsekin, että ette te anna itsenne ihastua ihan keneen tahansa. Kyllä siinä on aina sensuuri mukana. Tai sitten ihminen kärsii impulssikontrollin häiriöstä.
Päätös tapahtuu siinä kohdassa, kun tapaa kiinnostavan ihmisen ja antaa itselleen luvan alkaa haaveilla tästä romanttisessa mielessä. Kun nämä ajatukset: mitä jos? Onkohan se minusta kiinnostunut? jne. pysäyttää alkuunsa eikä anna itsensä alkaa haaveilla ihmisestä, ei mitään limerenssejä ala muodostua.
Tunteet voivat olla hyvin voimakkaita vaikka niitä ei ruokkisi lainkaan. Limerenssin taustalla voi joskun olla trauman aiheuttama kiintymysmalli, välillä ei. Ihmisten aivot toimivat eri tavalla. Ihastuminen on tunne siinä missä suru, pelko tai paniikkikin. Ei suru sillä korjaannu, että sinä tulet kaikkivoipaisessa viisaudessasi selittämään, että ole vain iloinen, niin et ole surullinen. Jos ihmisellä on voimakkaat tunteet, niin kyse ei ole mistään itsekontrollin puutteesta tai häiriöstä.
Keksit näitä juttuja ihan omasta päästäsi. Et selvästi tiedä mitään tunteista tai limerenssistä, niin voisit mennä leikkimään kyökkipsykologia jonnekin muualle.
Vierailija kirjoitti:
Ap, millä alalla olet? Olen vaimo ja tuo on pahin pelkoni, että joku ihastuu tai rakastuu mieheeni. En pelkää pettämistä, koska jos on niin tyhmä, menetän myös tunteeni samantien. En myöskään usko, että mieheni tekisi mulle niin. Mutta en myöskään haluaisi, että joku nainen ajattelee mun rakasta iltaisin.
Tässä ei nyt varmasti sinun ukostasi ole kysymys 😂
Eihän tuo aloittajan tilanne ole pahimmasta päästä. Ilmeisesti aloittaja itse on sinkku?
Paljon ikävämpää on itse olla perheellinen ja epäonnekseen ihastua johonkin ihmiseen jota näkee lähes päivittäin.
Aika harva suhde lopulta päätyy saman hautakiven alle. Aloittaja voi rauhassa odotella, että ihastus menee ohi tai ihastuksen kohde muljahtaa vapaille markkinoille.
Vierailija kirjoitti:
Et sinä pystynyt.
T. Ex
Ei nämä ihastukset tyhjästä leimahda. Jotainhan elämästäsi puuttuu. Miksi juuri tuo mies? Onko kiva, hymyilee, kuuntelee, katsoo silmiin. Etsi tuollainen mies, jota kaipaat.
Vierailija kirjoitti:
Niin. Kyllä ihminen pystyy estämään ihastumisen, joka taas ei voimistu limerenssiksi mitenkään taivaasta tipahtaen ja taianomaisesti, vaan tunteelle pitää antautua ja sitä pitää ruokkia itse fantasioimalla. Turha selittää, että limerenssi ottaa vallan vaikkei suostu haaveilemaan jostain tyypistä!
Voin antaa ohjeen, jos haluatte, mutta selvästi osa ei halua edes kuulla sellaisia. Jokaikinen kyllä tietää sen jo valmiiksi itsekin, että ette te anna itsenne ihastua ihan keneen tahansa. Kyllä siinä on aina sensuuri mukana. Tai sitten ihminen kärsii impulssikontrollin häiriöstä.
Päätös tapahtuu siinä kohdassa, kun tapaa kiinnostavan ihmisen ja antaa itselleen luvan alkaa haaveilla tästä romanttisessa mielessä. Kun nämä ajatukset: mitä jos? Onkohan se minusta kiinnostunut? jne. pysäyttää alkuunsa eikä anna itsensä alkaa haaveilla ihmisestä, ei mitään lim
Olipa hauska mutta niin tietämätön kommentointi viestiini. Mutta ikäväähän on katsoa totuutta silmiin.
En keksi mitään omasta päästäni, vaan olen opiskellut aihetta paljon, juuri siksi, koska olen itse kokenut limerenssin väärään kohteeseen.
Ja torpannut alkuunsa monta epäsopivaa ihastusta ja oppinut miten tärkeää se on. Limerenssin kokemisen jälkeen se onkin ollut helpompaa, kun tietää mihin helwettiin ihastukselle antautuminen voi johtaa.
Limerenssi suisti itsetuhoisiin ajatuksiin, avautumiseen tunteista, jumalattomaan vuosikausien häpeään. Se tapahtui aikana, jolloin itsellä oli rakkauspula, jolloin en esitellyt tunteita alkuunkaan kun toinen ihminen viehätti niin kovasti ja loppu historiaa. Mutta usko mitä haluat, ja heittäydy toki hulluun, pelkkään fantasiaan perustuvaan rakkauteen mielikuvitusolennon kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap, millä alalla olet? Olen vaimo ja tuo on pahin pelkoni, että joku ihastuu tai rakastuu mieheeni. En pelkää pettämistä, koska jos on niin tyhmä, menetän myös tunteeni samantien. En myöskään usko, että mieheni tekisi mulle niin. Mutta en myöskään haluaisi, että joku nainen ajattelee mun rakasta iltaisin.
Tässä ei nyt varmasti sinun ukostasi ole kysymys 😂
Mistä tiedät? 😄
t. Se vaimo
Vierailija kirjoitti:
Ap, millä alalla olet? Olen vaimo ja tuo on pahin pelkoni, että joku ihastuu tai rakastuu mieheeni. En pelkää pettämistä, koska jos on niin tyhmä, menetän myös tunteeni samantien. En myöskään usko, että mieheni tekisi mulle niin. Mutta en myöskään haluaisi, että joku nainen ajattelee mun rakasta iltaisin.
Et pelkää pettämistä, mutta kukaan nainen ei saa ajatella miestäsi? Onko sulla kaikki ihan ok? En kyllä haluaisi olla puolisosi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap, millä alalla olet? Olen vaimo ja tuo on pahin pelkoni, että joku ihastuu tai rakastuu mieheeni. En pelkää pettämistä, koska jos on niin tyhmä, menetän myös tunteeni samantien. En myöskään usko, että mieheni tekisi mulle niin. Mutta en myöskään haluaisi, että joku nainen ajattelee mun rakasta iltaisin.
Tässä ei nyt varmasti sinun ukostasi ole kysymys 😂
Mistä tiedät? 😄
t. Se vaimo
Koska kukaan ei ole yhtä epätoivoinen kuin sinä ts. ihastu mieheesi.
Mä olin ollut yli 3 v ihastunut varattuun työkaveriin. Sitten pikkujouluissa asia selvisi vastapuolelle, vietettiin kiva ilta tiiviisti toistemme seurassa.. nyt ollaan kuin kaksi teiniä töissä, salaista keskustelua, nähty muutenkin töiden jälkeen... Mutta pussailua ja halailua pidemmälle ei olla menty, eli ei olla petetty kumppaneitamme. Tiedän että todennäköisesti hän ei tule vaimoaan jättämään, mutta salaa toivon että asia paljastuisi vaimolle ja tilanne ratkeaisi mun eduksi. Mutta odotan mitä tulevaisuus tuo tullessaan.
Mutta siis joskus kannattaa avata suu ja kertoa tai näyttää mitä tuntee.
Vierailija kirjoitti:
Ap, millä alalla olet? Olen vaimo ja tuo on pahin pelkoni, että joku ihastuu tai rakastuu mieheeni. En pelkää pettämistä, koska jos on niin tyhmä, menetän myös tunteeni samantien. En myöskään usko, että mieheni tekisi mulle niin. Mutta en myöskään haluaisi, että joku nainen ajattelee mun rakasta iltaisin.
Haluat tai et, kuka vain voi ajatella iltaisin sinun rakastasi. Tai minun rakastani.
54/57
Ihan kiva tietää, että olet kokemusasiantuntija, mutta se ei silti tee sinusta psykologia tai edes asiantuntijaa limerenssin osalta.
Sinä et ole mikään kaikkien ihmisten prototyyppi. Kuten sanoin toimia ihastuksen esiintuomiseksi/kasvattamiseksi voi rajoittaa, mutta tunnetta ei voi edelleenkään torpata.
Toisinsanoen, ohje sinulle: ole iloisempi ja positiivisempi. Eikö toimi? Eikö se riitäkään, että sanoin niin? No, et varmaan sitten yritä tarpeeksi ja kärsit impulssikontrollin ongelmista?
Sinulla on mennyt nyt puurot ja vellit todella sekaisin, kun et erota tunnetta teoista.
Kysy ja kerro.