Elämä on karmeeta kun ei ole varaa mihkään

Mies jäänyt työttömäksi, ollaan juuri rajoilla että toimeentulotukea ei saada ja käteen jää varmasti silti alle rajan kaikkien laskujen jälkeen, mitä ei huomioida. Halvempaan asuntoon ei olla päästy ja tämä ei edes ole kovin kallis. 

Autoa ei ole käytössä lainkaan (seisonnassa, 1000e maksanut auto josta voisi ehkä saada 500e myymällä). 

Olen myynyt käytännössä kaiken irtilähtevän. Ei käytetä mitään päihteitä eikä syödä enää karkkeja, sipsejä yms, ostan kaikessa halvimmat tuotteet ja leivon leivätkin itse. Kerään tölkitkin maasta. 

Aivan järkyttävää. Alan ymmärtää, miksi jotkut päättävät päivänsä.