Miten joku ihminen ei voi tietää, mitä on kolme potenssiin miinus kolme?
Outoa. Juurihan eilen kerrottiin, että suomalaisten aikuisten numerotaito on maailman paras. Pistää vähän epäilyttämään koko asiaa, siis onko tämä totta? Tai sitten tällä palstalla on vain poikkeuksellisen paljon numerotaidottomia ihmisiä.
Niin tai näin, matematiikka on tärkeä asia.
Kommentit (121)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minun koulussani 60- luvulla ei ole opetettu tuollaista matikkaa, enkä ole sitä koskaan edes tarvinnut.
Sori siitä.
T. 69 vuotias.
Elä ihmeessä. Mun tutuissa on 50-luvulla syntyneitä, ja kun mä olin sitte koulussa ja tuli jotain korkeampaa matematiikkaa, niin kyllä ne osas mua neuvoo... Että on sitä miinuslukuja käsitelty jo sunkin ikäluokan koululuokilla.
Toki miinuslukuja on käsitelty peruskoulussa ja amiksessa, mutta enpä muista, että olisi käsitelty potenssiin korottamista miinusmerkkisellä luvulla.
-sivusta-
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Peruskoulun matematiikka valmistaa oppilaita lukiota varten, ja lukio yliopisto-opiskelua varten. Joillakin aloilla sitä tarvitaan, mutta käytännön elämässä tuskin koskaan. Peruslaskutoimitukset ja prosenttilaskenta ovat ainoat, joita tarvitaan. Ihmettelen, ettei ap tajua noin yksinkertaista asiaa.
Kyllä esim. teknologiassa matematiikka on kovassa käytössä, ja se pitää siellä hallita laaja-alaisesti. Fyysikot tarvitsevat matematiikkaa todella paljon; taloudessa tarvitaan runsaasti matematiikkaa, jne.
Toistoa: "joillakin aloilla sitä tarvitaan..." Väitänpä silti, että käytännön elämässä pärjätäkseen korkeampaa matematiikkaa ei tarvitse edes fyysikko.
Teknologia on suurempi kokonaisuus kuin ihmistieteet yhteensä. Suomessa on kolme teknillistä yliopistoa, ja tämän lisäksi tavallisissa yliopistoissa on vielä teknilliset tiedekunnat. Teknologiaa opetetaan runsaasti myös ammattikorkeakouluissa ja ammattikouluissa. Ammattikoulusta valmistuneen datanominkin on hyvä osata matematiikkaa.
Teknologia on soveltavaa matematiikkaa.
kolme potenssiin kolme = kolme kerrotaan itsellään kolmesti
miinus kolme potenssiin kolme = miinus kolme -"-
kolme potenssiin miinus kolme = kolme kerrotaan itsellään miinus kolme kertaa...
Eihän tuo ole edes mikään laskutoimitus!
Tietääkseni potenssiin lasku on kertolaskua sillä itsellään niin monta kertaa kuin se pieni numero sanoo. En muista mitä se miinus tekee, ilmeisesti käänteisluku vastausten perusteella.
Vierailija kirjoitti:
3x(-3)= -9
-9x(-3)=27
27x(-3)= -81
Mutta laskin näyttää 3^-3=0,037
Olenko siis unohtanut miten lasketaan?
Kuka vtun trolli taas alapeukutti. Rupesiko pikku pipeli seisomaan. Ääliöjuntti pelle. Kun joskus pääset töihin, niin kaikki inhoavat sua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On sen verran tyhmää porukkaa täällä, että yksi on minun lisäksi tiennyt.
Se on 1/27=0,037037037
Tyhmyydellä ei ole mitään tekemistä tämän kanssa. Omalla knoppitietoudellaan ja osaamisellaan kehuskeleva ei ole itse penaalin terävin kynä.
No, kyllä matematiikan osaamisella ja älykkyysosamäärällä on yhteys. Kyllä se väestötasolla esiin tulee tämä yhteys.
Älykkyys ei ole pelkkää matemaattista ymmärtämistä tai osaamista, tai ulkoa opittua. Se mitä sinä väität älykkyydeksi lienee nyt kuitenkin opittua tietoutta.
Älykkyys tarkoittaa monenlaisia asioita...
Älykkyysosamäärä mittaa loogista päättelykykyä. Matematiikassa tarvitaan loogista päättelykykyä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
3x(-3)= -9
-9x(-3)=27
27x(-3)= -81
Mutta laskin näyttää 3^-3=0,037
Olenko siis unohtanut miten lasketaan?
Kuka vtun trolli taas alapeukutti. Rupesiko pikku pipeli seisomaan. Ääliöjuntti pelle. Kun joskus pääset töihin, niin kaikki inhoavat sua.
Raivorailit ja raimot ne on mukavia työkavereita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On sen verran tyhmää porukkaa täällä, että yksi on minun lisäksi tiennyt.
Se on 1/27=0,037037037
Tyhmyydellä ei ole mitään tekemistä tämän kanssa. Omalla knoppitietoudellaan ja osaamisellaan kehuskeleva ei ole itse penaalin terävin kynä.
No, kyllä matematiikan osaamisella ja älykkyysosamäärällä on yhteys. Kyllä se väestötasolla esiin tulee tämä yhteys.
Älykkyys ei ole pelkkää matemaattista ymmärtämistä tai osaamista, tai ulkoa opittua. Se mitä sinä väität älykkyydeksi lienee nyt kuitenkin opittua tietoutta.
Älykkyys tarkoittaa monenlaisia asioita...
Älykkyysosamäärä mittaa loogista päättelykykyä. Ma
Matikassa pitää osata vain ja ainoastaan laskusäännöt ja mitä ne merkinnät ylipäätään tarkoittaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Peruskoulun matematiikka valmistaa oppilaita lukiota varten, ja lukio yliopisto-opiskelua varten. Joillakin aloilla sitä tarvitaan, mutta käytännön elämässä tuskin koskaan. Peruslaskutoimitukset ja prosenttilaskenta ovat ainoat, joita tarvitaan. Ihmettelen, ettei ap tajua noin yksinkertaista asiaa.
Kyllä esim. teknologiassa matematiikka on kovassa käytössä, ja se pitää siellä hallita laaja-alaisesti. Fyysikot tarvitsevat matematiikkaa todella paljon; taloudessa tarvitaan runsaasti matematiikkaa, jne.
Toistoa: "joillakin aloilla sitä tarvitaan..." Väitänpä silti, että käytännön elämässä pärjätäkseen korkeampaa matematiikkaa ei tarvitse edes fyysikko.
Teknologia on suurempi kokonaisuus kuin ihmistieteet yhteensä. Suomessa on kolm
Kylläkylläkyllä, olet ihan oikeassa. *tähän väliin väsynyt huokaus* Mutta siinä tavallisessa ja jokapäiväisessä elämässä sen työn _ulkopuolella_ ei ole olemassa sellaista ongelmaa, jonka selvittämiseen tarvitaan ihan välttämättä korkeampaa matematiikkaa. Tuliko tämä nyt sanottua niin selkeästi, että sfääreissä liitelevät fyysikot ja matemaatikotkin tämän tajuavat?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On sen verran tyhmää porukkaa täällä, että yksi on minun lisäksi tiennyt.
Se on 1/27=0,037037037
Jaas, mut siis oliko tämän tason tehtävistä kyse, kun tätä suomalaisten tasoa on selvitetty numero- ja lukuasioissa?
IDOT IST EIN IDIOT!
Enpä kyllä muista arjen tilannetta jossa tuotakin tietoa olisi tarvittu.
Jos työnä on laskeminen niin sitten tietty tulee vastaan kaikenlaisia monimutkaisempiakin ongelmia.
Huomataan että kolme potenssiin yksi on 3, mutta kolme potenssiin miinus yksi on 1/3. Kolme potenssiin kolme on 27, mutta kolme potenssiin miinus kolme on 1/27.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Peruskoulun matematiikka valmistaa oppilaita lukiota varten, ja lukio yliopisto-opiskelua varten. Joillakin aloilla sitä tarvitaan, mutta käytännön elämässä tuskin koskaan. Peruslaskutoimitukset ja prosenttilaskenta ovat ainoat, joita tarvitaan. Ihmettelen, ettei ap tajua noin yksinkertaista asiaa.
Kyllä esim. teknologiassa matematiikka on kovassa käytössä, ja se pitää siellä hallita laaja-alaisesti. Fyysikot tarvitsevat matematiikkaa todella paljon; taloudessa tarvitaan runsaasti matematiikkaa, jne.
Toistoa: "joillakin aloilla sitä tarvitaan..." Väitänpä silti, että käytännön elämässä pärjätäkseen korkeampaa matematiikkaa ei tarvitse edes fyysikko.
Väitä sinä ihan mitä haluat. Edes turboahtimen siiven muotoilu ei onnistu ilman korkeampaa matemariikkaa. Pitää nääs muotoilla tasaisen jännityksen kappale, makdollisimman kevyt ja aerodynamisesti tehokas. Tarvitaan integraali ja differentiaali laskentaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
3x(-3)= -9
-9x(-3)=27
27x(-3)= -81
Mutta laskin näyttää 3^-3=0,037
Olenko siis unohtanut miten lasketaan?
Kuka vtun trolli taas alapeukutti. Rupesiko pikku pipeli seisomaan. Ääliöjuntti pelle. Kun joskus pääset töihin, niin kaikki inhoavat sua.
Koita nyt rauhoittua ja aloita vaikka siitä että 3*3*3 = 3^3 = 27. Sinä laskit selvästikin 3^4 joka on 81. Ja negatiivinen potenssi ei tarkoita tuloksen miinusmerkkiä kuten muista kommenteista voi lukea. Tuo mitä sinä laskit olisi (-3)^3 eli -3*-3*-3 = -27. Joskus silläkin on merkitystä missä järjestyksessä numerot on laskutoimituksessa, vaikkei + ja kertolaskussa olekaan.
Neliöjuuri ja 2. potenssiin korotus sekä pii.
Prosenttilaskut ja pinta-alojen ja tilavuuksien laskeminen.
Siinäpä korkein matematiikka, mitä olen elämässä koulun jälkeen tarvinnut.
t: amis-ukko
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Peruskoulun matematiikka valmistaa oppilaita lukiota varten, ja lukio yliopisto-opiskelua varten. Joillakin aloilla sitä tarvitaan, mutta käytännön elämässä tuskin koskaan. Peruslaskutoimitukset ja prosenttilaskenta ovat ainoat, joita tarvitaan. Ihmettelen, ettei ap tajua noin yksinkertaista asiaa.
Kyllä esim. teknologiassa matematiikka on kovassa käytössä, ja se pitää siellä hallita laaja-alaisesti. Fyysikot tarvitsevat matematiikkaa todella paljon; taloudessa tarvitaan runsaasti matematiikkaa, jne.
Toistoa: "joillakin aloilla sitä tarvitaan..." Väitänpä silti, että käytännön elämässä pärjätäkseen korkeampaa matematiikkaa ei tarvitse edes fyysikko.
Teknologia on suurempi kokon
Joo, jos työ- ja opintoasiat jätetään pois tarkastelusta, niin eipä matematiikkaa juuri mihinkään tarvitse arkielämässä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minun koulussani 60- luvulla ei ole opetettu tuollaista matikkaa, enkä ole sitä koskaan edes tarvinnut.
Sori siitä.
T. 69 vuotias.
Elä ihmeessä. Mun tutuissa on 50-luvulla syntyneitä, ja kun mä olin sitte koulussa ja tuli jotain korkeampaa matematiikkaa, niin kyllä ne osas mua neuvoo... Että on sitä miinuslukuja käsitelty jo sunkin ikäluokan koululuokilla.
Ei ollut miinuslukuja, opetettiin ettei nollaa pienempää lukua ole.
Silloin ei kai ollut pakkastakaan keksitty?
😂
Arkipäiväisessä elämässä tuolle nimenomaiselle kaavalle ei ole mitään käyttöä. Joillekin harvoille työssään voi olla.
Kunhan koulussa kaikki oppisivat sujuvan prosenttilaskun ja korkokaavat ja päässälaskun kaupoissa, niin se olisi jo hyvä. Ja sen, että hahmotetaan oman talouden tulo ja menovirrat niin se olisi jo hyvä saavutus ja tavoite peruskoulutuksessa. Lisäksi perusyhtälökaavojen hallita olisi hyvä olla olemassa
Toki matematiikasta hyötyä on, mutta ei kaikkien tarvitse hallita integraalilaskentaa derivointia yms.
Vierailija kirjoitti:
Opiskelin laajaa matematiikkaa kauan sitten eikä siellä yleensä oikeasti laskettu mitään numeroilla. Enkä oo tarvinnut niitä oppeja sen jälkeen.
Minä kans. Kirjoitin siitä m, eli ihan huonosti ei mennyt. Mutta kun näitä kommervenkkejä ei ole tarvinnut kohta 30 vuoteen, niin onhan nuo unohtuneet.
Enimmäkseen eri variaatioita yhtälöistä, tosiaan ilman numeroita usein, tykkäsin matikasta kyllä jollain tapaa, mutta en niin paljon että "ilman syytä" muistelisin mitä nyt on vaikka kolme potenssiin miinus kolme.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On sen verran tyhmää porukkaa täällä, että yksi on minun lisäksi tiennyt.
Se on 1/27=0,037037037
Jaas, mut siis oliko tämän tason tehtävistä kyse, kun tätä suomalaisten tasoa on selvitetty numero- ja lukuasioissa?
IDOT IST EIN IDIOT!
Enpä kyllä muista arjen tilannetta jossa tuotakin tietoa olisi tarvittu.
Jos työnä on laskeminen niin sitten tietty tulee vastaan kaikenlaisia monimutkaisempiakin ongelmia.
Ei tarvita ja jos tarvittaisiin, on joko taskulaskin tai Wolfram Alpha. Normaalielämässä joissain yksikkömerkinnöissä on negatiivisia eksponentteja, esimerkiksi metriä sekunnissa on metri kertaa sekunti potenssiin miinus yksi. Tarkoittaa siis metri ja jakoviivan alla sekunti.
Silloin ei kai ollut pakkastakaan keksitty?