Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Äidistäni tulee todella ilkeä ja rietas humalassa. Kun tätä on ollut lapsuudesta saakka niin voiko vaikuttaa itsetuntoon?
10.12.2024 |
On kuin yö ja päivä kun juo tai kun on selvänä.
Selvänä tosi tukea antava, huumorintajuinen, huolehtivainen ja mukava.
Juopuneena erittäin ilkeä, halveksuva, syyttää, haukkuu, draamailee, jopa väkivaltainen. Puhuu tosi roisia juttuja kuten että kissa nuolee hänen p***aan yms. Eikä ole trolli tämä vaan puhuu todella ahdistavia asioita.
On suorastaan kamala. Tämä on koko minun olemassaoloni tai ainakin niin kauan kun elämästäni muistan niin tätä. Joka toinen tai vähintään joka kolmas päivä persoona muuttuu kamalaksi ja palautuu taas normaaliksi. Mistään ei saa puhua vaikka sattuisi tai loukkaantuu, suuttuu etc.
Eli joka viikko persoona vaihdellut hyvästä pahaan.
Mitä jälkiä tuollainen voi jättää?
Kommentit (16)
Vierailija kirjoitti:
Jos tuon tason humalaan juo itsensä joka toinen tai vähintään joka kolmas päivä, niin ihan alkoholistihan se äitisi on, ja kaikenlaiset alkoholismin jäljet on todennäköisiä. Tuo on tosi yleistä alkoholisteille, että se selvä persoona on mukava ja hyvä, mutta kännipersoona pelottava ja ahdistava lapselle.
Meillä oli myös, kasvoin alkoholisti/sekakäyttäjä-yh:n lapsena. Herkkä, hauras äiti (selvinpäin) oli kännissä rietas, välinpitämätön, karski akka. Jouduin esim. näkemään aikuisten aineissa ja kännissä olevien seksiä usein omassa kodissani. Ja joskus ne äidin miehet kosketteli minuakin ja vähintään kutsuivat esim. huoruliksi, pikkupimuksi tms. seksualisoivilla nimillä. Varsinaiselta seksuaaliselta hyväksikäytöltä sentään vältyin.
Mutta joo, itsehän käyn nyt vielä nelikymppisenä terapiassa lapsuuden jälkien takia. Mä olin pitkään selviäjä, ja ylpeilin sillä miten kovasta lapsuudesta huolimatta p
Todella tutulta kuulostaa. Äitisi käytös on erittäin kipeän kuuloista ja ymmärrän sinua niin hyvin.
Meillä myös äiti toi kotiin eri miehiä ja jopa harrasti osan kanssa seksiä niin, että minä "nukuin" samassa sängyssä. Olin mennyt sänkyyn odottamaan äitiä kapakkareissultaan kun tuli kova ikävä. Monet kerrat muistan itkeneeni kun lähti kotoa juomaan ja vanhempi sisar lohdutti. On ylipäätään ollut rajaton ja kaikkea en viitsi kertoa.
Olet ollut todella vahva, liiankin. Se on kamalaa kun mielenterveys alkaa sitten jossain kohtaa rakoilemaan. Minulla ainakin huolella alkanutkin viime vuosina.
Minä myös suorittajan roolin taakse piiloutunut ja silti tuntunut aina etten koskaan riitä vaikka mitä tekisin. Paljon loppuunpalamisia ja krooninen masennus.
Onneksi käyt terapiassa. Jospa löydät itsesi vielä.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ehdottomasti tuollainen vanhemman ilkeä käytös jättää traumoja ja edesauttaa huonon itsetunnon kehittymistä riippumatta siitä, tapahtuuko huono käytös humalassa vai selvinpäin.
Humalassa todellinen luonne paljastuu, kun itsekontrolli pettää. Voi olla myös jonkinlaista persoonallisuushäiriötä taustalla.
Asu erillään. Miksi sun pitäisi kuunnella humalaisen alajuttuja. Hän ei saisi juoda seurassasi tai siellä missä asut. Onko muuta sukua.
Pakkohoitoon tuollaiset vittumaiset juopot.Isäni oli mysö ilkeä alkohoisti ja olen kärsinyt siitä läpi elämän.
Vieläkin kärsin vaikka olen eläkeäinen. Niin oli vaan paha olla.
Säälin myös sisariani ja eniten rakastaäitiä joka sai todella kärsiä juopon takia. 10 lasta , ukko vihasi jokaista heti vatsassa.
Vierailija kirjoitti:
Asu erillään. Miksi sun pitäisi kuunnella humalaisen alajuttuja. Hän ei saisi juoda seurassasi tai siellä missä asut. Onko muuta sukua.
Olen muuttanut alaikäisenä pois. Reilu kymmenen vuotta sitten siis.
Edelleen voin huonosti. Olemme äidin kanssa hyvissä väleissä mutta en ole unohtanut kaikkea. On edelleen juova alkoholisti, ihan samanlainen mutta rauhoittunut iän myötä niin, ettei samanlaisia ylilyöntejä tule. Ajanut kyllä viime vuosina vieläkin välillä päihtyneenä ja menettänyt kortin hetkeksi. Ei käy baareissa usein. Joskus laittaa känniviestejä, joskus on todella ilkeä ja kamala ja koskaan se sama tunne ei katoa kun niin tekee. Melkein yhtä pahalta se tuntuu kuin silloin joskus. Mutta selvinpäin on todella hyvä ja mukava edelleen, ainakin suurimmaksi osaksi.
Se miksi olen väleissä on monimutkaista. Siihen liittyy tekijöitä joista en voi tässä avautua. Kuitenkin on tullut sellaisia asioita Ilmi tässä viime aikoina että pitäisi katkaista välit. Se on tosi vaikeaa enkä ymmärrä miksi en pysty irrottautumaan. Terapeutti sanoi, ettei välejä tarvitse katkaista eikä suosittelekaan mutta napanuora pitäisi katkaista, niin ehdotti.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Näitä tapauksia on Suomessa aivan liikaa.
Näitähän riittää ja musta on myös tullut ylikiltti suorittaja hullujen vanhempien takia. En siis koskaan ole saanut mitään apua koska mullahan on kaikki hyvin, ongelmat ei näy. Nyt olen henkisesti irtautunut äidistä kokonaan, en haluaisi pitää enää yhtään mitään yhteyttä millään tavalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tutulta kuulostaa. Jättäähän tuo lapseen jälkiä. Ei ole mitään mihin voisi luottaa ja elämä on sellaista jatkuvaa äidin mielialojen seurailla. Lapsuudesta päällimmäiset tunteet ovat pelko ja ahdistus. Suurimmassa osassa muistoja on jotain negatiivista.
Meillä äiti oli suurimman osan aikaa kamalalla tuulella: joko kännissä tai krapulassa tai joskus vihainen aiheesta. Mukava äiti oli hyvin harvoin. Lisäksi aiheutti noloja kohtauksia kun tuli kännissä riehumaan koululle tai harrastuksiin esimerkiksi. Kerran kun mulla oli kaveri leikkimässä tuli yllättäen huoneeseeni ja repi minut hiuksista alakertaan asti. Veti siis lattiaa pitkin enkä ymmärrä miten hiukseni sen kestivät.
En luota ihmisiin ja itsetunto on 0. Tulee varmaan aina olemaan. En uskalla kertoa edelleenkään kenellekään mitään, ettei asiasta nouse kohtausta, eli käytännössä olen aivan kynnysmatto. Tämän lisäksi ylianalysoin tilanteita koko ajan ja siksi olen jatkuvasti edelleen vähän ahdistunut ja ennemmin yksikseni.
Missä riettaan äitisi voi tavata?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Get over it. Ei pidä jäädä märehtimään vanhoja tapahtumia varsinkin jos ne ahdistaa.
Vierailija kirjoitti:
Missä riettaan äitisi voi tavata?
Samaa meinasin tulla kirjoittamaan... :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Missä riettaan äitisi voi tavata?
Samaa meinasin tulla kirjoittamaan... :D
Mitä te sillä tiedolla?
Hän ei napanuoraa katkaise. Ap vetää rajat, soittaa esim kerran viikossa. Ei vastaa muuten.
Alkoholistia ei voi pelastaa, vaan hän yksin voi sen päättää. Olisiko paikkakunnalla AA ryhmää. Ap voisi mennä AAL tai ACA ryhmään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Viinaa ottava ja rietas nainen olisi ihan mukava ystävänä.
Voisin aina silloin tällöin käydä kylässä.
Jos olet alaikäinen, tee itsestäsi lasu.
Alue: Aihe vapaa
Jos tuon tason humalaan juo itsensä joka toinen tai vähintään joka kolmas päivä, niin ihan alkoholistihan se äitisi on, ja kaikenlaiset alkoholismin jäljet on todennäköisiä. Tuo on tosi yleistä alkoholisteille, että se selvä persoona on mukava ja hyvä, mutta kännipersoona pelottava ja ahdistava lapselle.
Meillä oli myös, kasvoin alkoholisti/sekakäyttäjä-yh:n lapsena. Herkkä, hauras äiti (selvinpäin) oli kännissä rietas, välinpitämätön, karski akka. Jouduin esim. näkemään aikuisten aineissa ja kännissä olevien seksiä usein omassa kodissani. Ja joskus ne äidin miehet kosketteli minuakin ja vähintään kutsuivat esim. huoruliksi, pikkupimuksi tms. seksualisoivilla nimillä. Varsinaiselta seksuaaliselta hyväksikäytöltä sentään vältyin.
Mutta joo, itsehän käyn nyt vielä nelikymppisenä terapiassa lapsuuden jälkien takia. Mä olin pitkään selviäjä, ja ylpeilin sillä miten kovasta lapsuudesta huolimatta pärjään. Jossain vaiheessa vaan tuli valtava tyhjyyden tunne ja tunne että joku pohja itsessä romahtaa. Kuin olisin ollut joku robotti joka suorittaa "pärjää ja menesty elämässä" ohjelmaa, ilman että edes tiedän kuka minä oikeasti olen. Olin tehnyt itsestäni persoonattoman selviytymis- ja suoriutumiskoneen, mutta eihän ihminen niin voi loputtomiin elää. Tämä oli minun tapaiseni temperamentin luonne selvitä lasisesta lapsuudesta, jollain muilla se on ihan erilainen.