***Syysystävien viikonloppu***

Täällä ollaan pirteänä. Lapset eivät ymmärrä, että on viikonloppua ja saa nukkua. Huomenna on sitten mun vuoro.



Minulla on mielessä viime viikkoisi juttuja. Tean ja miehen tempperamenttierot hymyilytti, samoin Maijan kojootti-kommentti. Minä olen todellakin meidän perheen kojootti, joka painaa menemää. Mies on hidas hämäläinen, tehokas tarvittaessa, mutta äärimmäsen herkkä hoputtelulle ja naputtamiselle. Iskee jarrut päälle välittömästi, jos hoputan. Viikolopun ulkoilut aiheutti joskus päänvaivaa, mutta nykyään mies voi valita tuleeko mukaan, yleensä tulee, mutta en anele. Tämä toimii paremmin. Ja sitten jos en jaksa lähteä lasten kanssa lähen yksin ja jätän lapset ja miehen kotiin :). On kai selvää että suhteemme alussa minua miellytti erityisesti miehen taito ottaa rannosti ja rauhallisesti ;). Mies myös tykkäsi koska olin aktiivinen, itsenäinen ja aikaansaapa. Ja mistä nyt tapellaan. Ei sinäänsä emme ole viime viikkona juurikaan tapelleet. Hyvä me!



Hurjaa Lila, onneksi ei käynyt kuinkaan. Minä inhoon juuri liukkaalla ajoa, erityisesti maantiellä. Kaupungissa ajo ei pelota, kun nopeudet on sitä luokkaa, ett ei mitään pahaa voi sattua. Ellei sitten aja ihmisen päälle, kuten taksi kuski meinas tässä viikolla ajaa. Nainen käveli vielä suojatiellä, kun vastaantuleva auto antoi tilaa. taksikuski ei sitten pysähtynyt suojatien eteen, ja meinas käydä tosi huonosti. Auto osui jo naiseen. Ja mitä teki kuski? Jatkoi matkaa! Ja totesi mulle: - Se ei kattonu yhtää. Meinasin sanoa pari valittua sanaa, mutta olin hiljaa. Ja ei kuskin ajotyyli rauhoittunut yhtään.

Itse ole joskus pyöräyttänyt takavetoisen auton moottoriteillä ympäri (kamala keli). Hurjan pyrähdyksen jälkeen jäin bussikaistalle poikittain. Onneksi se tapahtui aika myöhään illalla, jolloin Suomen vilkkammin liikennöidyllä moottoritielläkään ei ollut kovasti liikennettä. Ei olisi tarvinnut kuin yhden bussi tulla kylkeen. Vauhtikaan ei ollu kova, kun olin vasta tullut moottoritielle. Enkeleitä oli matkassa. Ei muuten kukaan pysähtynyt auttamaan... Onneksi oli puhelin, se ei silloin ollut niin yleistä kun nyt. Kylmää vieläkin kun ajattelen.



T@hti, naapurinne tilanne kuulostaa ikävältä. Olet kultainen naapuri.



Ja päivän ohjelmaan. Otso tahtoo uimaan, ehkä yritämme iltapäivällä. Aamupäivällä on kyllä mun oma jumppa. Illalla taidan karata kaljalle, pitäisköhän mennä katsomaan leffa? Monia hyviä suosituksiakin on tullut. " Miehen työ" kiinnostaa, sattuneesta syystä.



Hyvää talvista viikonloppua! Onkohan siellä vielä kova pakkanen? Mittari lähti kaatopaikalle vanhojen ikkunanpokien mukana, ja uusi on vielä kaupassa.



Pilette

Eiliset: http://www.vauva-lehti.fi/keskustele/tm.asp?m=9678782&p=1&mpage=3&tmode…



Piletti, katso ilmatieteenlaitoksen sivuilta säätiedot:) Mua pelottaa lähteä kadun yli, vaikka yksi auto pysähtyiskin. Monta kertaa olen nähnyt sitä, että viereisellä kaistalla ajava ei pysähdykään. Meillä on työpaikan edessä valoton suojatie ja on aika hurjaa hyppiä Manskun yli sitä pitkin. Usein pääsee puoliväliin, mutta joskus saa seistä ratikkakiskoilla odottamassa, että pääsee loppuunkin saakka.



Arvatkaa mitä mies teki illalla. Tuli viereen makoilemaan ja laittoi rillit sängylle. Kohta sitten kääntyi suoraan niiden päälle selälleen. Arvatkaa onko rillit nyt solmussa. Toinen sanka vääntyi kunnolla, toisesta katkesi kiinnitysruuvi. Lopulta lähti toinen linssikin irti. Tänään kun pitäis synttäreitä järkätä, niin saa sitten lähteä optikolle ja jättää mut tänne järkkäämään lasten kanssa.



On kyllä sellanen olo, että kunnon siivousta kaivataan, joten taidan mennä aamiaiselle ja roudata petivaatteet ensin ulos... Kun pääsis parvekkeelle, mutta ei pääse (ovi ei aukea lumen ja jään takia). Alakertaan ja ulos kantaa hän.



T: Ynis

Koko lomaviikko onkin mennyt sairastellessa, aina joku perheestä on ollut ainakin vähän kipeänä. Nyt on vuorossa äiti, joka pärskii ja köhii ja on ilman kunnollista puheääntä, yhtä kaikki kamalan flunssainen. Tänään oli ajatuksena tavata kaivattu ystävä, mutta näyttää siltä etten kykene :-(. Täytyy kohta soittaa ja perua, kunhan saisi kurkustaan jonkinlaista muutakin ääntä kuin pihinää.



On meillä silti ihan leppoisa loma ollut, etten halua valittaa. Akkujen lataamista ja kiireetöntä yhdessä oloa. Mitä nyt välillä töitten suunnittelua ja tenttiin lukemista, mutta kuitenkin.



Opiskelusta vielä: Ei kukaan varmaan sitä niin ottanut, mutta tarkennan vielä etten kuvittele teidän istuvan katsomassa telkkaria ja sen takia ei opinnot etene ;-) vaan mietin pikemminkin, mistä itse olen luopunut. Katselin ennen opiskelemaan alkamista aika (liian) paljon telkkaria, ja se on siitä vähentynyt radikaalisti. Mutta jos ei telkkaria juurikaan katsele, niin siitä on paha napsaista aikaa opiskelullekaan. TOinen, mistä olen luopunut on muu lukeminen. Aamun hesari jää lukematta, Nyt-liitteen ja työpaikka- ja asuntoilmoitukset sentään luen. Viikkolehdet ja ammattilehdet kerääntyy yöpöydän laatikkoon, ajatuksella " luen sitten kun on aikaa..." , vanhin taitaa siellä olla syyskuulta :-P. Ja minulla on siinä mielessä tehokas lukutapa, että yleensä riittää kun luen tenttikirjan läpi kerran tehden samalla vihkoon kunnon muistiinpanot. Junamatka töihin kestää vajaa puoli tuntia suuntaansa, ja silloin saan luettua rauhassa. Tsemppiä kaikille opiskelijoille!



Ynikselle mukavia synttärijuhlia!



Lila, hui, onneksi olette kunnossa! Toivottavasti tytöille löytyisi pian pysyvä, hyvä hoitaja!



Pile: Alkoi kiehuttamaan tuo taksikuski. Pitäisikö taksikuskin opetella vähäsen liikennesääntöjä!



Mukavaa viikonloppua kaikille!

Puss och kram,

Ankkis ja [color=red]♥Lilli♥

Yniksen 5-vuotiaalle ONNEA! En muistanut oikeana päivänä, vaikka kuinka piti... Pyörsky muistelee teidän tyttöjä haikeana, koskahan me oikein ehdittäisi tavata?



Ainakin em. tapaamista varten meidän pitäisi ensin parantua. Molemmat pienet saivat torstaina ab-kuurit - karmea räkis. Kuten Ankkiskin kertoi, myös meillä on loma vietetty sairastellen. Jospa sairastaminen nyt pitäisi edes vähän taukoa, eri asteinen flunssa on jatkunut melkein kaksi kuukautta...



Suojatiejutut saivat minut tällä kertaa kirjoittamaan. Minulla on tapana pysähtyä (autolla) suojatien eteen. Ihan ok, kun on vain yksi ajokaista per suunta, mutta kaksi kaistaisella tiellä en aina _uskalla_ pysähtyä, koska tunnen olevani kanssasyyllinen, mikäli joku Pilen kuvaileman taksikuskin kaltainen älykääpiö ajaakin pysähtymättä ohi - ja jalankulkijan päälle.



Tepsulainen, miten voit?

Synttärisankarista on tullut oikea kiukkuperse valittaja. Tosi kiva järkätä juhlia tytölle, joka jatkuvasti vinkuu ja huutaa jostain. Olenkin keskittynyt nyt yläkerran perusteelliseen siivoamiseen. Kaikki petivaatteet on ulkona, tosin osa tuotu jo sisällekin. Ison petarinkin sain nostettua tamppaustelineelle, hyvä minä:) Yläkerta on jotenkin järkkypölyinen, näköjään siivotaan vähän huolimattomasti yleensä.



Välillä korotin ääntäkin jo kunnolla lapsille. Joku raja siinäkin, kun eivät yhtään osaa nätisti leikkiä.



Mies vei lasinsa optikolle ja kestää torstaihin saada ne takaisin! Huolimattomuudesta sakotetaan. Mua tuntuu ärsyttävän asia enemmän kuin miestä.



Ayap, muakin pelottaa pysähtyä suojatielle. On käynyt sitä, että vierestä ajaa auto vaan tyynesti ohi. Onneksi ei ole sattunut mitään. Ja onneksi ajan suht harvoin:)



T: Ynis

Vauva nukkuu ja mies ja pikku-V imuroivat yläkertaa.



Imetys sujuu jo paremmin, mutta vielä tarvii pumppailla ajoittain kun tuntuu pakkaavan ja yöt hikoiluttaa, tissejä pakottaa ja paita kastuu hiestä ja maidosta ja sit taas viluttaa.



Eilen neuvolassa vauvan paino noussut hienoti jo yli kotiinlähtöpainon, nyt 3750 g!



Eilen kävin yksin kaupassa, kun alkoi kotona jotenkin ahdistaa. Vläkin kyl on tosi herkkis olo, mut kai tää tähän kuuluu......



Juu, vauva on ollut toistaiseksi tosi helppo, nukkuu, ähisee, kakkii ja syö, eilen jo katteli pidempään iltasella maailmaa siis availi simmujaan, on se niin ihana.



Pikku-V:llä kyllä mustasukkaisuutta ilmennyt on, mutta vielä on selvitty meilko hyvin kun isi on anatmassa huomiota, mä olen nukuttanut pojan , niin illalla ollaan saatu yhteinen hetki, kun muuten mies puuhaillut pojan kanssa enempi.



Ens viikolla täällä hiihtolomaviikko ja tietty mies joutuu menee töihin, kun nuorimpia siellä on, että vanhemma ukot pääsee lomaileen : (, hirvittää kyllä kolmestaan kotiinjäänti ja mun manhemmat lähtee tietysti lappiin hiihtolomanviettoon.



Laitan kuvia sähköpostiin kun kerkeen.



Riitely/temperamenttikeskustelut on ollut tosi hyviä. Mä olen naimisissa kanssa " hitaan hämäläisen" kanssa omaten itse vauhdikkaammman temperamentin, pahinta on mulle ollut se et mies saattaa suuttua jostain ja sit hiljaa mököttää ja olla pitkään viileä, se on mulle kauhistus ja ahdistus, ite kun räjähdän ja lepyn nopeasta ja olen yleensä pian jo anteeks pyytämässä purkauksiani.



no, nyt on mentävä taas!!!



Lila, huh, onneksi onneksi TEILLE ei käynyt kuinkaan vaikka taatusti autoremponnti tympäsee raskaasti!



tiivii, pikku-poju 7 vrk ja pikku-V

Toisilla oli eilen sunnuntai, minulla on tänään. Aidosti hämmästyin äsken, kun tajusin että vielä huomennakin sunnuntai vaan jatkuu :)

Aamulla käytiin kirjastossa, McYlikansallisessa lounaalla (eikä oltu ihan ainoa lapsiperhe siellä :DD ) ja sitten mies lähti hiihtämään. Ja silti vaan muka on sunnuntai...



Vennalle tein sukkahousuista eilen pupunkorvat- valkeat sukkikset talouspaperia täyteen. Tänään Santtu Supervekara (Vennan alter ego?) juoksi täällä niin kovasti pupunkorvat päässään että lopulta kolahti kovasti, onneksi ei katkenneita hampaita eikä verenvuodatusta. Äsken myös mittasin tuon Supervekaran kun kiinnosti, että mitäköhän se oikeasti on pitkä. 94 cm. Silti jotkut hovihankkijamme paidat kokoa 110 cm on sopivia?



Ayap ja Kerppu, kiitos huolenpidostanne! Turvottaa tosiaan, mutta verenpaineet on oikein hyvät, pissassa ei proteiineja näy - eikä silmissä valonvälähdyksiä. Äidillänihän on ollut raskausmyrkytys, oon kyllä sen takia valppaana. Verenpainemittari on onneksi kotona, voi neuvolakäyntien välilläkin mittailla.



Kurjaa, että hiihtolomaviikkoja on vietetty sairastellen :( Kyllä ois Ayapin poppookin ansainnut jo pöpötauon!!



T@hti, onpa raskas tilanne naapurissanne. Ihana olet, kun autat. Haimatulehdus on tosiaan hankala tauti, varsinkin kun lapsen peruskuntokin on varmasti aika heikko :`(



Tiivii, kiva kuulla että teillä elo sujuu noinkin mukavasti. Anna vaan tuntua ahdistavaltakin ja itke jos itkettää, on raskauden päättyminen biologisestikin ajatellen niin valtava muutos.



Yniksen isorinsessalle täältäkin myöhästyneet 5-v onnittelut ja kivoja juhlia! Kitinänitinä ei kuulosta tosiaankaan kivalta.



Kirjastosta tarttui tänään mukaan klassikko, Wahlgrenin Lapsikirja, lueskelin äsken siitä uhmajuttuja. En nyt ihan purematta niele kaikkea, mutta siinä lueskellessa miettii omia tapojaan. Itse taidan olla kaksivuotiaan kanssa kommunikoidessani liian keskusteleva ajoittain.



Venna toteaa tuossa vieressä että " äiti voi samalla tehdä tässä palapeliä kun kirjoittaa tuolla koneella " . Taidanpa syventyä palapeliin ihan kokonansa.



- tea H38+2, maha roikkuu polvissa... -

:) Rauha niin, että lapsi on kotona ja hereillä, rakentaa legoilla taloa:)

Lapsi parkaa riepoteltiin kaupungilla aamu ja hiukan iltapäivääkin, joten onnellisena nyt nauttii leikeistään. Tosin pääsi syömään rakastamiaan ranskalaisia ja hiukan Rosson leikkipaikalle, joten ehkä se ei ihan niin kamalaa ollut kuin kiukkuilu rattaissa antoi ymmärtää;D



On niin ihanaa kun pakkaset hellittivät, tilalle tosin saatiin hyytävä viime, mutta silti aion painua hiihtämään. Eilen vietettiin koko päivä hyvän kaverin luona, heillä 10kk vauva, johon Motti on ylen ihastunut. Ihmeesti sitä hyvä seura kirkastaa väsyneen mielen:)



Onneksi Lila olette kunnossa, viimeksi eilen mietin että mitähän kuuluu ja jotain parempaa olin toivonut.



T@hden naapurin poika on mielessä ja tuntuu todella pahalle. Olet ihana kun jaksat auttaa.



Ayapin ja Ankkiksen perheille olisi suonut terveen loman, tylsää tuollainen.



Tepsulle kovasti tsemppiä loppumetreille! Hui kun Venna on pitkä! Juuri korjailin Motilta pois 80cm vaatteet, on jotain 80cm+. Meillä tasoittaa lyhyt isi, vaikka äiti onkin pitkä.



Nyt haluaa lapsonen seuraa,



Aavis ja kultainen Motti

Anteeksi, Ynis, mutta kiukkupersevalittaja, rupes hymyilyttämään. Voisin itsekin päästää samanlaisen suustani. Tiedän, ettei sinua naurata. Toivottavasti teillä tulee kivat synttärit.



Meilläkin pitäisi siivota, kun ikkunoiden vaihdosta tuli jnk verran pölyä. Mies oli imuroinut pahimmat, mutta kyllä sellaista hienoa pölyä on joka paikassa. Mutta maanantaina tulee siivooja, joten kärsimme. Valma tosi yski päiväunilla niin, että melkein tuli huono äiti fiilis :(.



Tea, olen ajatellut samanlaista mattoa kuin teillä. Onko se oikeasti pölyämätön? Meidän olkkari kaipaisi juuri tuollasta pehmeyttä.



Sain AW:n Lapsikirjan ennen Otson syntymään. Ja opuksessa on paljon hyvääkin, vaikka monta kummallista juttua. Ruotsissa on ilmestynyt moderni versio AW:sta, eri kirjoittaja tietenkin, 5 lapsen äiti, siis mallikko. Meillä ollaan edistytty kasvatuksessa sen verran, että jos vain jaksan olla läsnä enkä huuda, asiat sujuvat. Kummallista :). Illat ovat oikeasti rauhoittuneet, kun Valma saa superannoksen läheityyttä ja suostun istumaan vähän aikaa sängyn vieressä. Vaikka periaattessa vastustan tätä istumista, olen luovuttanut. Valma nukkumaan meno on ollut yhtä rumbaa viime kesästä. Kun istun hetken vieressä, sanon jossain vaiheessa että menen juomaan ja tulen takasin. Ja sitten reissu kestää (meillä on niin iso asunto ;)) ja Valma on nukahtanut. Isän lukuiltana menee aina helpommin nukkumaan, vaikkei nyt ihan suosiolla kuitenkaan.



Meillä kuuluu " Tuki, tuki tähtönen" kovaa ja korekealta. ja asialliset käsi efektit mukana. Hienosti tyttö muista sanat. Ainoastaan yksi kohta menee väärin: ...korkealla luistat vaan...



Hyvää illan jatkoa (täällä on vielä ihan valoisaa)



Pilette

T@hdellä on kyllä iso sydän, kun jaksat auttaa vielä naapuariakin, vaikka katrasta on kotonakin. Jaksuja!



Tiiviin kuvailut sai hymyn huulille. Haikeana muistelee että sellaistahan se oli. Verta, maitoa, hikeä ja kyyneleitä. Tahtoo myös, vielä kerran!



Toivottavasti Yniksen rinsessa jatkoi hieman paremmalla tuulella. Hyvää syntymäpäivää rinsessalle!



Aavis, mielessä olet myös ollut. ;o)



Gotta go..



Lila75

Sinin lempilauluja on myös tuo " tuiki tuiki tähtönen" . Tosin sanat ovat vielä pahasti hakusassa. Elehtiminen kyllä sujuu. Sinillä tuntuu jäävän lauluista vain kertosäkeistöt mieleen.



Hassua miten lapset kehittyvät. Ennen Sinille oli turha yrittää lukea yhtään mitään, nyt huomasin että neiti istuu ja kuuntelee ihan hievahtamatta sylissä kun luetaan. Tylsä äiti ei vain ollut pitkään aikaan tullut testanneeksi.



Pile hui! Onneksi tosiaan oli enkelit matkassa. Itseäni olen ruoskinut eilisen ja tämän päivän, kun lapset asetin alttiiksi vaaralle. Rahanmeno ei harmita. Itseppähän omavastuuni maksan.



Lila75

Hui Lila, onneksi ei käynyt pahemmin! Toivottavasti saatte pian hyvän hoitajan tytöille.



T@hti: Olet kyllä aivan ihana naapuri ja ystävä, miten oikein jaksatkaan olla niin paljon apuna kun teilläkin on niin monta pientä lasta kotona? Olet oikea superäiti! Terveisin kahden lapsen väsynyt äiti...



Oltiin miehen kans päivällä syömässä, mun äiti oli vahtimassa lapsia. Hyvin oli menny, Aaro tosin on nukkunu vaan pieniä pätkiä mut niin se tahtoo olla aina. Ei tosin oltu pois kuin kolmisen tuntia.



Ida kylpee, riemunkiljahdukset kuuluu varmaan kahdeksanteen kerrokseen asti (me asutaan ekassa :))



Aarolla on yhä aika paljon vatsavaivoja, joka ilta itkee 1-2h mut ei onneks ihan jatkuvaa huutoa kuitenkaan. Koko päivän syö, mutta vaan pieniä annoksia joten ei oo oikeen ikinä tyytyväinen (eli kylläinen). Saa siis pullosta maitoa et kyllä sitä pitäis riittää... Toisaalta hymyilee tosi paljon ja juttelee, lisäks jaksaa tosi hyvin jo kannatella päätään ja on pieniä hetkiä viihtyny jo lattiallakin.



Torstaina oltiin neuvolassa, jossa oli sijaisterkkari, erittäin omituinen sellainen. Idan mitoiksi sai 11,8kg ja 87cm, paino on varmaan ihan oikein mut ton mukaan Ida olis kasvanu puolessa vuodessa sentin! Se th vaan sano et aikasempi mittaus on varmaan väärä... No sit se mittas Aaron et 57,9cm vaikka kaks päivää aikasemmin pojan pituudeks oli saatu 59,5cm... Sit ku sanoin et rokotetutkimuksessa pojan pituudeks saatiin ton verran niin sano taas et se mittaus oli varmaan väärä. Sit sano vielä et Aaro on hiukan liian painava, siis poika on 2kk ja 5770g/59,5cm jos otetaan niiden rokotetutkimus-mittojen mukaan... Onhan hän iso miehenalku mut ei kai nyt liian iso sentään... Sit se tyhjäpää-th sano vielä et korvike on kermaisempaa ku äidinmaito ja siks parempaa ravintoa!



Ai niin Jatun anopin kommentit oli kyllä aika... no omituisia...



Mies tahtoo heinäkuussa Metallicaa kattomaan, onneks mun ei tarvii, ku olen nähny ne jo Ruisrockissa vuonna 1999. Mies oli kattoo niitä jo 2004, mäki oisin päässy mut en viittiny lähteä ku odotin Idaa sillon...



Toivottavasti Yniksellä ja tytöillä oli kivat synttärit kuitenkin!



Kovasti on taas sairaita ollu, joten pikaisia paranemisia kaikille!



Idalle yövaatteita...

Petra, Ida ja Aaro 2kk

Ihanaa, sauna oli kuumana kun tulin töistä. Oli ihanaa mennä suoraan kuumaan saunaan koko muun perheen kanssa :) Töissä oli tänään niin omituista ettei monesti... Siis niin löysä työpäivä että pöh. Hitaasti meni... Ja oli vielä yli-pitkä, yli 9tuntia...



Hih, ipanat keksi että haluavat nukkua Poitsun huoneen vuodesohvalla yön :) Sassa jo nukkuu, Poitsu vielä äsken käppäili tuolla, mut vissiin ymmärsi että itehän tahtoi...



Syksyä olen miettinyt taas kovasti. Että pärjäisikö sitä vaan jotenkin jos tekisi osa-aikaista viikkoa. Kun eilen illalla mietiskelin asiaa niin mietin just että kuinka paljon sitä oikeesti sitten hyötyy töihin kokonaan menosta, suhteessa siis osa-aikaisuuteen. Kun kahden hoitomaksut pitää sitten maksaa, yms. Ja se vaiva kuskata aamulla... Meillä pitäisi vielä todennäköisesti kuskata ipanat eri paikkoihin... ÄH. poitsuhan menee eskariin. Olis ihana viedä Sassaa vaan kerhoon :)



Tätä kevättä olen kans miettiny nyt paljon. Poitsun kanssa on tosi hankala vaihe kun ei ole kaveria puistossa. Tai ainakaan ikäistä. Kirkon kerhossa käy 2xviikossa. Mahdollista olis päästä sellaseen metsämörri-kerhoon, se olis just niinä muina aamupäivinä 3tuntia kerrallaan. Olisko se liikaa??? Mites muilla? T@hti, minkäs ikäisiä teillä onkaan? Tuo kolmen vuoden ikäero tuntuu aika lailla. Leikit ei mene yksiin juuri ikinä ja useimmin menee hulinaksi... ÄH taas.



Hmm. tuolla tuo Poitsu pyörii... Jos menis jutteleen...



Mukavaa Viikkistä kaikille!!!



Kerppu

Vielä Lila, että olet kyllä oikeassa siinä, että penkin ja ratin välissä on useimmiten syy. Mutta muista myös se, että kaikki me olemme inhimillisiä olentoja ja vahinkoja sattuu. Siinä penkin ja ratin välissäkään ei voi olla täydellinen kuski, vaikka kuinka haluais. Helppo sanoa, mutta älä enää soimaa itseäsi!



Pile, kiukkuperseen lanseerasi kaveriperhe kerran etelänmatkalla ollessaan:)



Minä jotenkin olin ärsyyntynyt koko päivän ja innostunut vain siivoamaan kunnolla. Villakoirat kun juoksenteli lattian lisäksi myös esikoisen patjan alla ja joka tasolla mitä yläkerrasta löytyy. Kävi ällöttämään ja halusin kämpän siistiksi. Vieraat oli kutsuttu alkaen klo 15 ja minä aloin ehkä 15 min aiemmin tehdä tarjottavia:) 9-15 siis siivosin vaan ja kävin sentään suihkussa:) Meikit jäi laittamatta, mutta verkkarit ehdin oman perheeni tulon jälkeen sentään vaihtamaan farkkuihin. Tympi, kun meidän äiti on niin hätähousu. Tulevat aina 10 min aikaisemmin kuin pyydetään ja nytkin tosiaan kutsu oli, että alkaen, eli ei kiirettä. Sitten äiti istuu keittiössä koko ajan ja rupesi vahtimaan koiraa, ettei mene säikyttämään vieraita. Asian ois kyllä voinut hoitaa muutenkin. Äidin ja anopin änkeäminen keittiöön käy vaan ärsyttämään ja sanoinkin suoraan, että pysyvät poissa ja antavat mun tehdä rauhassa. Kaverin annoin auttaa pöydän kattamisessa, se on jotenkin täysin eri asia. Mutta meidän äitihän ei voi pysyä pois keittiöstä, anoppi sentään uskoi. Muitakin vieraita jouduin hätistämään alussa pois, kun yrittivät tulla istumaan jääkaapin eteen esteeksi:)



Joo, juhlat meni silti ihan ok. Ehkä itselle jäi sellainen fiilis, että jotkut vieraat odotti, että kaiken ois pitänyt olla heti valmiina ja se vähän häiritsee. Minä kun ajattelin, ettei se niin vaarallista ole. Ekan tunnin siellä keittiössä vaan vietin ja yritin ajatella rennosti.



Pieni alakerta tekee myös sen, että tunnelma on vähän ahdistava. Jos sama joukko jakautuis isommalle alueelle, niin ois varmaan paljon rauhallisempaa. Kuten yksillä kavereilla usein huomaa.



Pitkä selostus, mutta niinhän mulla aina:)



Lapset oli vähän normaalia myöhemmin nukkumassa, mutta ei kestänyt kauaa, että uni tuli. Tänään muuten pakotettiin myös päivälevolle sen aamupäivän kitinäajan jälkeen. Olivat kyllä melko kauan omassa huoneessaan ja sängyissään ja ovi raollaan. Mutta ei puhettakaan siitä, että oisivat olleet hiljaa. Kuitenkin oli ihan hyvä homma. Sen jälkeen juhlat alkoi vähän rauhallisemmissa merkeissä. Esikoinen oli ollut kovasti otettu Autot-mukista ja Autot-servietistä (olin itse keittiössä, mutta mies kertoi tyytyväisenä). Molemmat tytöt myös seurasi innoissaan, kun koristelin autokakkua (ei ollenkaan onnistunut niin hyvin kuin toivoin, mutta lapset oli tyytyväisiä ja kaikki vieraat kehu tosi paljon makua).



Nyt menen ja korkkaan siiderin. Ansaitun sellaisen, vai mitä:)



T: Ynis

Meidän syysneito oli 93cm neuvolassa juuri. 2v-tarkastuksessa mitattiin 92cm mutta se oli tosi epämääräinen mittaus ja tuli sillä vauvamitalla. Silloin seisoessa mitta oli alle 90cm, eli mitat heitteli paljon. Nyt alkaa 104cm koko olla sopiva. Tea, mikä on se teidän hovihankkija, jos saa kysyä? Utelias minä.



Miten muuten muut joilla useampia lapsia. Tuoko kukaan muille lapsille lahjoja, jos vain yhdellä on synttärit? Meidän äiti toi pienen nimipäivänä molemmille paketit joissa 3 autoa. Eli 6 autoa yhteensä. Nyt sitten synttäreillä piti pienelle saada myös tuoda jotain. Samoin anoppi toi molemmille paitoja. Muistan, että itse sain lahjoja, kun isoveljellä oli synttärit. Nyt ajateltuna se tuntuu ihan tyhmältä. Miksi opettaa siihen. En osaa sitä nyt arvostaa yhtään enkä toisaalta tykkää, että meillä tytöille tuodaan lahjoja sen takia " ettei ole kateellinen" . Pitäähän sitä oppia, että jokaisella on merkkipäivänsä omalla ajallaan.



T: Ynis

Shoppailu päivä ollut,oli kivaa :-) Löysin jotain,yks takki jäi mietityttää ja aattelin kävästä Itiksen VeroModas ensvkol ,mut sielhän onki remontti :-/



Poikalapsonen saatiin kotiin :-) Saatiin myös riehuminen ja riitely,se ikäero..Kerppu,sympatiat täältä!!4v ikäero tuntu tosi hyvälle ku typy oli vauva,pojan kans oli jo sillai helppoo,mut nyt..voi kamala!!!

KErppu:Naapurin lapsil 3v ikäero,helpotti ku pienempi täytti 3,ne leikit uuttuu aikalail siin vaihees verrattuna 2vuotiaasee..ovat kyl poikia molemmat!



ostin typylle ihania pikkareita.Niitä saa käyttää jos käy potalla!!!Tänään on sovitellu housuja ja sit laitettii pikkarit pesuu mut silti kävi koko illlan potalla,ilman vaippaa pärjäs :-) Ostin housut houkuttimeks ja ainakitänää tehos :-)



Ynis:Olet kyllä ollu ahkera.jotenki aattelin ku aamulla siivousta alottelit et juhlat onki vast huomenna..ei riittäs mul tarmo ja hermo niihin samana päivänä.



Nyt lapset nukkumaan..



jatu

Kiitos vaan. Joskus jaksan, joskus en, kuten jokainen. Nyt ois ollut ihan rupeamaa muutenkin vkl-yh:na lasten ja koiran kassa,mutta tuo naapurien tilanne on jotenkin niin tukala, että ajattelin auttaa tuossa. Siitä on kuitenkin tosi iso apu, kun muut voi syödä " mitävain" niin on sitten syysneidollekin kunnon sapuskaa lämmitettäväksi. Mä pystyn sitten tarvittaessa levähtää, kun mies tulee kotiin. Ja pikku hiljaa oon opetellu tuota muitten huomioimista ja auttamista.



Kerppu. Naapurissa käytössä Neocate, tarkistin asian.

Ja meillä ikäerot kaikilla n. 2v ja on kyllä toiminu tosi hyvin. Ihanasti menee leikit välillä yhteen ja lapsilla on seuraaa toisistaan. Toki riitojakin on ym, mutta kuitenkin.

Esikoinen, poika siis täytti just 7v ja on eskarissa. Täällä se on neljänä päivänä viikossa. Ja perjantaisin käy pesistreeneissä. Ja leikkii aika paljon naapurin pojan kanssa.

Neiti täyttää toukokuussa 5v ja on itekseen jossain vain satunnaisesti (siis kylässä jonkun luona). 5v kerho alkaa syksyllä kerta vko/2h. Lisäksi isommat käy pyhäkoulussa ja lasten hiihdoissa.

Pekka syyslapsonen käy muskarissa mun ja neitin kanssa.

Iika-heinä06 lapsosen, Pekan ja neitin kanssa käydään perhekerhossa kerran viikossa.

Mun mielestä siinä on liikaakin menoja tälle poppoolle. Toisinaan käydään kylässä tai täällä käy vieraita.

Neiti on kaivannut enemmän omia menoja ja tyttökavereita kuin esikoinen aikanaan. Mutta välillä pidetään ihan selvästi kotipäiviä ja äkäilyn jälkeen leikkii tosiaaan ihanasti Pekankin kanssa ja askartelee ja touhuaa myös omia juttujaan. Toki isoveljen kanssa myös.



Ynis. Mun mielestä lahjat kuuluu vain sille, jonka juhlat on. Mutta taas vauvaa kun tulee kattomaan, ois hyvä muistaa vaikka ennemmin isompia, mutta ei toki tarvi mitän isoa tuoda silti.

Käytännössä kuitenkin joku (eli mun vanhemmat) tuo jotain muillekin. Siinä taas on ollu se hyvä puoli, että uutta puuhaa on sitten kaikille.



Lila. Toivottavasti tosiaan hoitokuviot järjestyy myös eikä niitten kanssa tarvi koko ajan värkätä. Kumma,etteivät perusta allergiahoitopaikkaa/ ryhmää, kun kerran tarvetta on. vrt. täälläkin on ja tämä on kuitenkin käpykylä melkein mihin tahansa verrattuna.



Päivällä oltiin anoppilassa, mutta tultiin lopulta jo iltapvruualle kotiin. Iika nukku niin pitkät päikkärit, että aattelin näin helpommaksi. Ja anopilla oli aika köyhät antimet suoraan sanottuna.



Tänää aamu alkoi 6. 20, että jos sama jatkuu, niin huomenna noustaan 6.10 tai 6.00. Joten pyykkiä narulle ja nukkumaan.



T@hti



ps.Luulin, että saan nukkua leveästi, kun mies on pois, mutta kaksi pientä poikaa nyhjää tehokkaasti ittensä ihan muhun kiinni.

sillä erotuksella vaan, että esikoinen sai mun vanhemmilta Pupu Tupunan loruaapisen (joka meillä itse asiassa jo on) ja palapelin (joita meillä myös on liikaakin jo) ja pienempi tarroja. Synttärisankari oli vain pahoillaan noista tarroista ja kateellinen, eli väärinpäin meni koko homma. Siis lahjat niille joille kuuluu, on mun mielipide. Siitäkin tulee tarpeeksi riitaa (siis tavaroista).



Jatu, mun keskittyminen menikin siivoamiseen. Oikeasti olen tosi tyytyväinen siitä. Enemmän kuin oisin ollut siitä, että tarjottavat ois olleet klo 15 pöydässä. Mies auttoi aika kiitettävästi, silmälasihommasta huolimatta. Ei mua ois haitannut olla siellä keittiössä. Tarjottavatkin taisi olla pöydässä siihen mennessä, kun viimeiset vieraat tuli. Kun ei ois vaan haitannut meidän vanhempia ja ehkä muutamia muita vieraita. Itse tietty jäin paitsi osasta ruuista, mutta ei se maailmaa kaada. Jotain jäi myös tekemättä jota olin suunnitellut, mutta sekin on ok. Tarjottavaa oli kuitenkin tarpeeksi.



T: Ynis (nyt nukkumaan, kauhistuttaa jo maanantain klo 7 lento! Pitäis nukkua jo varastoon!)

T@hdelle, että hienoa tosiaan toi naapurin auttaminen! Jotenkin tuntuu, ettei toimis näillä nurkilla. Omista kiireistä huolimatta se varmaan tuo vaihtelua ja positiivisuutta elämään. Onhan aina tosi kiva, jos voi auttaa muita.



T: Ynis

taas ihan krapulainen olo aa heräillyt kahden jälkeen tunnin välein ja sit vielä valvo 5-6 välissä ja tietysti ylös klo7.15. Olin kasannut suuria toiveita uuteen ilmankostuttimeen ja ajattelin että takasisi automaattisesti paremman yön mutta ei niin ei.



Hyvä että isonprinsessan synttärit meni kuitenkin ihan ok, on niissä kuitenkin aina paljon tekemistä ja miettimistä. Lahja asiaa mietin niin kuulostaisi kyllä järkevältä että lapsi oppisi myös " juhlimaan" muita eli aina ei ole minun vuoroni saada. Erityisen kurjaa kun päivän sankarille tuli paha mieli toisen lahjasta.



Kylläpä on eri kokoisia nämä syyslapset me mitattiin ee joulun jälkeen oli 101cm painoa n16kg, 2v neuvolasta kasvanut 4cm. Vaan kyllä jäikin 100cm vaatteet hulinalla pieniksi. Eli nyt käytössä 104-120cm vaatteet. Paitsi haalari mikä on 98cm Reima tec ja hyvin mahtuu.



Mari ja tissillä oleva Aa ja nukkuva Ee